Yhteisöverotilaston kärjessä OP Ryhmä ja Nordea – alan yhteisöveropotti kasvoi 1,3 miljardiin. Sotilaallinen maanpuolustus voitaisiin rahoittaa koko alan 5,6 miljardin euron verokädenjäljellä
- Finanssiala oli jälleen toimialana yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa vuonna 2023.
- Yhteisöveroa alan yritykset maksoivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 summa oli 900 miljoonaa.
- Yhteisöverotilaston ykkösenä oli OP Ryhmä ja kakkospaikalla Nordea. 20 suurimman yhteisöveronmaksajan joukossa oli seitsemän finanssialan yritystä.
- Alan koko verokädenjälki kasvoi 5,1 miljardista eurosta 5,6 miljardiin.
Yhteisöverotilaston 20 kärjessä oli seitsemän finanssialan yhtiötä vuonna 2023. Suomen suurin yhteisöveronmaksaja vuonna 2023 oli OP Ryhmä ja toiseksi suurin Nordea. Finanssitoimialan koko yhteisöveropotti oli 1,3 miljardia euroa.
”Luvut osoittavat, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia veronmaksajia ja keskeisiä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittajia. Finanssiyritysten maksamat yhteisöverot ovat 18,1 prosenttia veron koko tuotosta”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli 7,35 miljardia euroa.
Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2023 maksoi OP Ryhmä (397,5 milj. euroa). Sijalla kaksi oli Nordea (267,9 milj. euroa) ja kolmantena Neste-konserni (260,3 milj.). Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat LähiTapiola-ryhmä sijalla 14 (80,2 milj.), Sampo-konserni sijalla 17 (67,6 milj.), Danske Bank sijalla 18 (64,0 milj.), Mandatum-konserni sijalla 19 (60,3 milj.) ja sijalla 20 Handelsbanken-konserni (59,3 milj.).
Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.
Finanssialan koko veropotilla rahoitettaisiin sotilaallinen maanpuolustus
Finanssitoimialan koko verokädenjälki oli 5,6 miljardia euroa vuonna 2023. Alan verokädenjäljellä voisi rahoittaa Suomen sotilaalliset puolustusmenot, joihin on vuoden 2024 valtion budjetissa varattu 5,4 miljardia euroa.
Toimialan koko verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (1,3 mrd. euroa) ja vakuutusmaksuvero (922 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (24 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (1170 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (701 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (982 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (485 milj. euroa).
FA:n Ahosniemi: Arvonlisäverottomuus rasittaa alaa – ratkaisua ei näköpiirissä
Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Finanssiala ry on laskenut, että piilevästä arvonlisäverosta tulee alalle vuosittain 485 miljoonan euron rasite.
”Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan yhtiöt eivät saa vähentää hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin”, Ahosniemi avaa.
Pulmaan ei ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua. Komissio on parhaillaan selvittämässä, miten finanssiyhtiöiden arvonlisävero voitaisiin toteuttaa. Asiaa on selvitelty komissiossa viimeisten vuosikymmenten aikana jo useamman kerran. Ongelmana on, että rahoitus- ja vakuutuspalveluissa sen määrittäminen, missä arvonlisä syntyy, on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta. Alalla on myös laaja kirjo erilaisia yhtiöitä. Arvonlisäveron laskenta olisi erilainen riippuen siitä, onko yhtiö esimerkiksi pankki, sijoitusyhtiö vai vakuutusyhtiö.
”Arvonlisävero on kulutusvero, jonka on tarkoitus rasittaa kuluttaja-asiakasta. Halutaanko tätä myös finanssipuolen tuotteiden ja palveluiden osalta? Pohjoismaiset finanssiyhtiöt ovat myös eurooppalaisessa mittakaavassa pienehköjä. Jos sektori siirrettäisiin arvonlisäveron piiriin, pelkästään järjestelmäkustannukset olisivat valtavia ja tästä aiheutuisi alan toimijoille paljon hallinnollista rasitetta”, Ahosniemi huomauttaa.
Ahosniemi muistuttaa, että nykyjärjestelmäkään ei ole kovin hyvä vaan turhan pirstaleinen ja monimutkainen. Erityisesti kustannustenjakojärjestelmät ovat hankalia etenkin rajat ylittävissä konserneissa.
”Tilanne ei ole helppo: uudistamisen tarvetta olisi, mutta ala on nyt hieman odottavalla kannalla, että mihin suuntaan uudistus järjestelmää veisi.”
Toimialakohtaisia lisämaksuja yli 400 miljoonaa
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2023 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta 252 miljoonaa euroa. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät RVV:lle yhteensä 151 miljoonaa euroa.
Yhteensä vakausmaksuja on kerätty suomalaisilta pankeilta 1,66 miljardia euroa. Vuoden 2023 talletussuojamaksujen keräyksen jälkeen talletussuojarahaston koko on 1,07 miljardia euroa.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: Verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, Finanssiala ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Muistutus: FA laskee finanssialan verotiedot ja listaa Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat torstaiaamuna 7.11.6.11.2024 15:18:43 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 7.11.2024 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2023. Listaamme myös Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat konserneittain. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, ei vain finanssitoimialaa. Laskemme, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat.
FA laskee finanssialan verotiedot ja listaa Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat torstaiaamuna 7.11.30.10.2024 13:53:40 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 7.11.2024 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2023. Listaamme myös Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat konserneittain. Tämä koskee kaikkia yrityksiä, ei vain finanssitoimialaa. Laskemme, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat.
Muistutuskutsu Pyöreän pöydän -webinaariin 29.10.2024 klo 14.00–15.00 – EU-kausi pärähtää käyntiin – tehoa pääomamarkkinoihin ja järkeä sääntelyyn24.10.2024 12:44:52 EEST | Tiedote
Webinaarissa käydään läpi finanssialan eväitä uudelle EU-kaudelle sekä keskustellaan mm. pääomamarkkinaunionista, rahoitussääntelyn sirpaleisuudesta ja vihreän siirtymän rahoituksesta.
ASP-lainan houkuttelevuus ja kilpailukyky eivät saa hävitä tavallisille asuntolainoille – nyt näin uhkaa käydä, jos ympäristöministeriön kaavailut toteutuvat12.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) kannattaa hallitusohjelman tavoitetta kehittää ASP-järjestelmää joustavammaksi, kannustavammaksi ja selkeämmäksi. Järjestelmään esitetään muutoksia, joiden FA arvioi lisäävän vain vähän ASP-järjestelmän suosiota. FA ehdottaa muun muassa omasäästöosuuden yhdenmukaistamista ensiasunnon ostajien lainakaton kanssa, jottei ASP-laina häviä kilpailukyvyssä tavalliselle asuntolainalle. Samasta syystä myös enimmäislaina-aika olisi pidennettävä 30 vuoteen ja lainan enimmäismäärä tulisi poistaa. Myös rajoitukset ASP:hen säästettyjen varojen alkuperään tulisi poistaa.
Finanssiala tarjoaa Purralle verotuloja lisääviä kasvun eväitä: Uudet pitkäaikaisen sijoittamisen rahastot mahdollistettava Suomessa10.10.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Pitkäaikaiseen sijoittamiseen tarkoitetut ELTIF-rahastot (European Long Term Investment Fund) edistäisivät tehokkaasti esimerkiksi vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoitusta. ELTIF-rahastot mahdollistaisivat vaihtoehtoisten sijoitusten tarjoamisen vähittäissijoittajille säännellyssä muodossa. Tällä hetkellä Suomen tuloverolaki estää ei-ammattimaisille sijoittajille suunnatun ELTIF-rahaston perustamisen. Veromuutos olisi helppo ja nopea tehdä eikä se vähentäisi valtion verotuloja, vaan lisäisi verotuloja Suomeen. Muu sääntely on jo olemassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme