Jyväskylän yliopisto

”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä

Jaa

Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.

Kaksi naista seisoo ulkona hymyillen, taustalla puita.
Anu Sivunen ja Rasa Jämsen sanovat, että etä- ja hybridityön yleistyessä on tärkeää ymmärtää, miten etäperehdytys eroaa perinteisestä lähityöstä ja miten se voi lisätä uuden työntekijän epävarmuutta. Julkaistu 4.11.2024 Reetta Kalliola, Jyväskylän yliopisto

Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla. Vaikka digitaalisuus voi mahdollistaa esimerkiksi työyhteisön vanhojen keskustelujen näkyvyyden uusille työntekijöille, jää moni asia etätyössä myös näkymättömäksi, osin myös kasvokkaistapaamisten puuttumisen takia.

Etäperehdytyksen haasteet ja epävarmuutta 

Etä- ja hybridityön yleistyessä on tärkeää ymmärtää, miten etäperehdytys eroaa perinteisestä lähityöstä ja miten se voi lisätä uuden työntekijän epävarmuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että uusilla etätyöntekijöillä oli odotus, että fyysisessä toimistossa tutustuminen ja nähdyksi tuleminen olisivat olleet helpompia. Näkymättömyyden kokemukset selitettiin yleensä etätyön erityispiirteillä, ei tarkoituksellisella ulkopuolelle jättämisellä. 

”Tämä on kiinnostavaa, sillä monet tutkimukseen osallistuneet olivat aloittaneet suoraan etätyössä, joten heillä ei ollut vertailupohjaa tämän ja lähityön välillä. Tämä kertoo mahdollisesti siitä, että etätyötä pidetään edelleen toissijaisena työn muotona, tai käytänteet teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen ovat puutteellisia työyhteisössä”, kommentoi viestinnän professori Anu Sivunen

Uuden työntekijän näkyvyyteen vaikuttavat työyhteisön muut jäsenet 

Tutkimuksessa havaittiin, että uusien työntekijöiden näkyvyys ei ole vain heidän omasta aktiivisuudestaan kiinni. Vaikka monet yrittivätkin tehdä itseään näkyväksi esimerkiksi osallistumalla aktiivisesti videopalavereihin, heidän näkyvyyttään hallitsivat suurelta osin muut työntekijät. Esimerkiksi tulokkaan esitteleminen muulle työporukalle tai huomiotta jättäminen olivat asioita, joihin heillä ei ollut vaikutusvaltaa.  

Tulokset osoittavat myös, että sama organisaatio voi näyttäytyä eri tavoin eri työntekijöille. Uuden työntekijän näkökulmasta digitaaliset alustat eivät ole itsestään selviä, ja niiden käyttö saattaa vaatia ohjausta. 

”Organisaation tulisi varmistaa, että perehdytyksessä otetaan huomioon yksilölliset erot siinä, miten uusi työntekijä kokee ympäristönsä – olipa kyseessä fyysinen toimisto tai digitaalinen alusta,” kommentoi yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Rasa Jämsen

Tulokset antavat myös aihetta pohtia, kuinka paljon organisaatiot panostavat kulttuurinsa näkyväksi tekemiseen ja teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen selkeyteen. Jos yhä useampi tekee vähintään osittain etätyötä, on tärkeää varmistaa, että yhteisöllisyyden ja kuulumisen kokemukset ovat mahdollisia myös digitaalisilla alustoilla. Tämä vaatii organisaatiolta aktiivisia toimia. 

Taustaa tutkimuksesta 

Tutkimusaineisto koostuu 24 työntekijän kysely- ja haastatteluvastauksista. Kaikki osallistujat olivat aloittaneet työnsä täysin etämuodossa pandemia-aikana, jolloin fyysiset tapaamiset eivät olleet mahdollisia. Osallistujat työskentelivät erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa. 

Tutkimuksen julkaisutiedot ja linkki tutkimukseen: 
Jämsen, R., & Sivunen, A. E. (2024). (In)visibility during organizational entry: Newcomer perceptions of visibility in remote work. Communication Monographs, 1–24. https://doi.org/10.1080/03637751.2024.2395819   

Yhteystiedot: Rasa Jämsen, rasa.p.jamsen@jyu.fi, +358 50 470 8310  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kaksi hymyilevää naista seisoo ulkona tiilirakennuksen edessä.
Reetta Kalliola, Jyväskylän yliopisto
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana8.11.2024 13:25:44 EET | Tiedote

Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).

Huippututkimuksen helmiä -luentosarjassa vuorossa IT-tiedekunta – aiheina muun muassa tekoäly, kyberturvallisuus ja kvanttiteknologia8.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Huippututkimuksen helmiä on kaikille avoin luentosarja, joka esittelee Jyväskylän yliopiston tutkimusta eri tiedekunnissa. Keskiviikkona 20.11.2024 klo 12–14 ääneen pääsee informaatioteknologian tiedekunta. Luennolla syvennytään muun muassa kyberturvallisuuteen, tekoälysovelluksiin terveydenhuollossa, sekä siihen miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan työtä ja vapaa-aikaamme.

Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote

Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.

Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.

Urheiluseuraharrastaminen ja omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa edistävät fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä6.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti urheiluseurassa liikkuneet lapset ja nuoret olivat keski-iässä fyysisesti aktiivisempia kuin ne, jotka olivat liikkuneet nuoruudessa vain vähän. Tytöillä myös seuratoiminnan ulkopuolinen vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä aikuisiän suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen. Lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastamista seurattiin 9–18 ikävuoden välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye