”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla. Vaikka digitaalisuus voi mahdollistaa esimerkiksi työyhteisön vanhojen keskustelujen näkyvyyden uusille työntekijöille, jää moni asia etätyössä myös näkymättömäksi, osin myös kasvokkaistapaamisten puuttumisen takia.
Etäperehdytyksen haasteet ja epävarmuutta
Etä- ja hybridityön yleistyessä on tärkeää ymmärtää, miten etäperehdytys eroaa perinteisestä lähityöstä ja miten se voi lisätä uuden työntekijän epävarmuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että uusilla etätyöntekijöillä oli odotus, että fyysisessä toimistossa tutustuminen ja nähdyksi tuleminen olisivat olleet helpompia. Näkymättömyyden kokemukset selitettiin yleensä etätyön erityispiirteillä, ei tarkoituksellisella ulkopuolelle jättämisellä.
”Tämä on kiinnostavaa, sillä monet tutkimukseen osallistuneet olivat aloittaneet suoraan etätyössä, joten heillä ei ollut vertailupohjaa tämän ja lähityön välillä. Tämä kertoo mahdollisesti siitä, että etätyötä pidetään edelleen toissijaisena työn muotona, tai käytänteet teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen ovat puutteellisia työyhteisössä”, kommentoi viestinnän professori Anu Sivunen.
Uuden työntekijän näkyvyyteen vaikuttavat työyhteisön muut jäsenet
Tutkimuksessa havaittiin, että uusien työntekijöiden näkyvyys ei ole vain heidän omasta aktiivisuudestaan kiinni. Vaikka monet yrittivätkin tehdä itseään näkyväksi esimerkiksi osallistumalla aktiivisesti videopalavereihin, heidän näkyvyyttään hallitsivat suurelta osin muut työntekijät. Esimerkiksi tulokkaan esitteleminen muulle työporukalle tai huomiotta jättäminen olivat asioita, joihin heillä ei ollut vaikutusvaltaa.
Tulokset osoittavat myös, että sama organisaatio voi näyttäytyä eri tavoin eri työntekijöille. Uuden työntekijän näkökulmasta digitaaliset alustat eivät ole itsestään selviä, ja niiden käyttö saattaa vaatia ohjausta.
”Organisaation tulisi varmistaa, että perehdytyksessä otetaan huomioon yksilölliset erot siinä, miten uusi työntekijä kokee ympäristönsä – olipa kyseessä fyysinen toimisto tai digitaalinen alusta,” kommentoi yliopistonopettaja ja väitöskirjatutkija Rasa Jämsen.
Tulokset antavat myös aihetta pohtia, kuinka paljon organisaatiot panostavat kulttuurinsa näkyväksi tekemiseen ja teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen selkeyteen. Jos yhä useampi tekee vähintään osittain etätyötä, on tärkeää varmistaa, että yhteisöllisyyden ja kuulumisen kokemukset ovat mahdollisia myös digitaalisilla alustoilla. Tämä vaatii organisaatiolta aktiivisia toimia.
Taustaa tutkimuksesta
Tutkimusaineisto koostuu 24 työntekijän kysely- ja haastatteluvastauksista. Kaikki osallistujat olivat aloittaneet työnsä täysin etämuodossa pandemia-aikana, jolloin fyysiset tapaamiset eivät olleet mahdollisia. Osallistujat työskentelivät erilaisissa tehtävissä ja organisaatioissa.
Tutkimuksen julkaisutiedot ja linkki tutkimukseen:
Jämsen, R., & Sivunen, A. E. (2024). (In)visibility during organizational entry: Newcomer perceptions of visibility in remote work. Communication Monographs, 1–24. https://doi.org/10.1080/03637751.2024.2395819
Yhteystiedot: Rasa Jämsen, rasa.p.jamsen@jyu.fi, +358 50 470 8310
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.
Tiedeilta Tieteen päivillä 2025: Lukeminen on portti ihmisyyteen – lukumotivaation nousu vaatii uusia oivalluksia16.12.2024 13:38:27 EET | Tiedote
Mitä hyötyä lukemisesta on? Mitä se tarjoaa aivoille ja ihmisen hyvinvoinnille? Miksi lukeminen estää ulkopuolisuutta? Tiedeillassa lukumotivaatiota pohditaan lukutaidon ja aivotutkimuksen näkökulmista. Kokemukset kentältä havainnollistavat ratkaisevia onnistumisen kokemuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme