Suomen Pankki

IMF:n lausunto Suomen taloudesta

Jaa

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkisti lausuntonsa Suomen taloudesta perjantaina 8. marraskuuta.

IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta. Kasvun odotetaan kiihtyvän maltillisesti 1,6 prosenttiin vuonna 2025 ja pysyvän keskipitkällä aikavälillä hieman alle puolentoista prosentin vauhdissa. Suomen talouden näkymiä heikentävät kuitenkin negatiiviset ulkoiset riskit, kuten Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset.

IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka tukisivat kasvua ja vahvistaisivat taloutta. IMF:n politiikkasuosituksissa korostuvat julkisen talouden vakauttaminen ja velkasuhteen kääntäminen, työvoimaan osallistumisen lisääminen ja kasvun esteiden poistaminen yrityksiltä.

Lausunto käsittelee tarkemmin talouden näkymiä ja riskejä sekä muun muassa julkista taloutta, tuottavuuden kehitystä ja rahoitusmarkkinoita.

Lausunto on osa maaseurantaa


IMF valvoo jäsenmaidensa talouskehitystä jatkuvasti. IMF:n asiantuntijat vierailevat vuosittain jäsenmaissa tavaten laajasti erilaisia vastapuolia. Näiden nk. artikla IV -konsultaatioiden lopuksi julkaistaan lausunto, jossa kuvataan IMF:n asiantuntijoiden alustavia huomioita ja suosituksia. Lopullinen raportti jäsenmaan talouden tilasta julkaistaan myöhemmin.

Suomea koskeva lausunto perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Lausunto edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä. IMF laatii lausunnosta tiivistelmän, josta Suomen Pankki julkaisee epävirallisen käännöksen suomeksi ja ruotsiksi.

Englanninkielinen lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa sekä IMF:n verkkopalvelun Suomen maasivulla (Finland and the IMF) että Suomen Pankin verkkopalvelussa (www.suomenpankki.fi).

Tiivistelmä suomeksi (epävirallinen käännös) (PDF)

Lausunto englanniksi (PDF)

Taustatietoa Suomen Pankin kansainvälisestä yhteistyöstä ja IMF:stä

 
Lisätietoja:
Vanhempi ekonomisti Anni Norring
anni.norring(at)bof.fi, puh. 09 183 2120

Avainsanat

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Lånen för idkande av näring har minskat28.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande

Vid utgången av februari 2025 hade de finländska näringsidkarna[1] lån som tecknats för affärsverksamhet från finländska banker till ett värde av 3,5 miljarder euro. Utlåningen har minskat utan avbrott sedan slutet av 2016 och minskade också i februari med 5,4 % på årsbasis. Som störst har utlåningen varit 5,2 miljarder euro i september 2014. Minskningen i det utestående beloppet beror delvis på att utbetalningarna av nya lån har minskat. Utbetalningarna per månad började minska kort före coronapandemin och har de senaste ca två åren stabiliserats så att de nu ligger under den nivå som föregick coronatiden. I februari 2025 lyfte näringsidkarna nya lån för affärsverksamhet till ett värde av 39 miljoner euro, vilket är mindre än hälften av den genomsnittliga utlåningen för februari som statistikförts före coronatiden. Enligt Statistikcentralen registreras nya företag som är fysiska personer fortfarande i samma utsträckning som tidigare. Till minskningen i lånebeloppen kan emellertid bidr

Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt28.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnäss

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye