Oma Häme suunnittelee muutoksia sairaalapalveluihin ja ikäihmisten asumispalveluihin

Oma Häme on selvittänyt toiminnallisten muutosten tarvetta sairaalapalveluissa ja ikäihmisten asumispalveluissa. Pohdinnassa on joidenkin perusterveydenhuollon vuodeosastojen toiminnan kehittäminen ja profiilin muuttaminen. Lisäksi pohdinnassa on myös työvoiman uudelleen kohdentaminen asiakastarpeiden mukaan kotisairaalaan sekä lyhytaikaiseen, ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.

Muutostarpeista on tehty esiselvitys, jota aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 11. marraskuuta. Esiselvitys liittyy uusien talouden tasapainottamistoimien etsintään Oma Hämeessä. Hyvinvointialueen taloustilanteen vuoksi meneillään olevien tasapainottamisohjelmien rinnalle on tarpeellista suunnitella uusia talouden tehostamistoimia. Aluehallitus päättää, käynnistetäänkö esiselvityksen perusteella muutoksista varsinainen selvitys.

– Ennen päätöksentekoa on tärkeää tarkentaa laskelmia, selvittää vaikutuksia ja kartoittaa käytännön tekijöitä, jotka vaikuttavat muutosten toteuttamiseen. Haluamme saada riittävästi näkemyksiä esiselvityksestä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Esiselvityksestä on tiedotettu henkilöstöä. Muutostarpeista tullaan vielä keskustelemaan henkilöstön kanssa niissä yksiköissä, joita mahdolliset muutokset koskisivat. Samalla kuullaan henkilöstön kehittämisideoita yksiköiden toimintaan liittyen. Mahdollisista muutoksista päätetään ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Kuntouttavampaa hoitoa ikäihmisille

Esiselvityksessä esitellyillä muutoksilla pyritään parantamaan ikääntyneiden hoidon kuntouttavuutta ja vähentämään laitostumisen riskiä. Nykyisin perusterveydenhuollon vuodeosastoilla on jatkuvasti potilaita, jotka jonottavat palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaispaikoille. Nyt pohdinnassa on joidenkin perusterveydenhuollon vuodeosastojen muuttaminen lyhytaikaisiksi arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi. Ne tarjoaisivat asiakkaille kuntouttavaa hoitoa lähellä omaa elinympäristöään ja vähentäisivät sairaalajaksojen pituutta.

Assi-sairaalaan voitaisiin sijoittaa noin 40 perustason vuodeosastopaikkaa suunniteltua enemmän, mikä vähentäisi vastaavan määrän potilaspaikkoja nykyisiltä perusterveydenhuollon osastoilta. Tämä mahdollistaisi uuden sairaalan tilojen täysimääräisen ja tehokkaan käytön. Uuden sairaalan suunnitteluvaiheen jälkeen toimintaprosessit ovat kehittyneet merkittävästi, ja hoitomenetelmät sekä toimintatavat tulevat edelleen kehittymään.

Lisäksi vuodeosastopaikkojen tarve on jo vähentynyt erikoissairaanhoidossa ja vähenee edelleen hoitomenetelmien ja toimintatapojen kehittyessä. Päiväkirurgian ja muiden avopalveluiden kehittyminen vähentää myös erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen tarvetta.

Lisäksi kotisairaalan kasvava kyky antaa sairaalatasoista hoitoa kotona vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta. Kotisairaalan potilasmäärän arvioidaan kasvavan 20 prosenttia vuoden 2025 aikana. Se vähentää sekä erikoissairaanhoidon että perustason vuodeosastopaikkojen tarvetta. Asiakasmäärän kasvu lisää tarvetta kohdentaa työvoimaa enemmän kotisairaalan toimintaan.

Rakenteelliset muutokset toisivat merkittäviä säästöjä

Esiselvityksen perusteella nykyisten vuodeosastojen profiileja ja määrää voitaisiin muuttaa jo vuoden 2025 aikana. Forssan 18-paikkaisesta osastosta voitaisiin luopua. Lisäksi olisi mahdollista muuttaa yhden Riihimäen osaston ja toisen Forssan osaston profiilia siten, että ne muuttuisivat lyhytaikaisiksi arviointi- ja kuntoutusyksiköiksi. Tämän jälkeen perusterveydenhuollon osastoja olisi Forssassa ja Riihimäellä molemmissa yksi. Lisäksi molemmissa toimisi lyhytaikainen arviointi- ja kuntoutusosasto. Lisäksi Janakkalan vuodeosaston tilannetta arvioidaan vuoden 2025 aikana palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.

Esiselvityksessä esillä olevat muutokset tuovat myös kustannussäästöjä ja tehostavat tulosalueiden toimintaa. Esiselvityksessä arvioidaan, että näillä muutoksilla on mahdollista saavuttaa noin 12 miljoonan euron vuosittaiset säästöt optimoimalla hoitopaikkoja ja hoitohenkilöstön työpanosta. Kiinteistökuluista ja tukipalveluista olisi mahdollisuus saada lisää säästöjä.

– Tässä vaikuttaa olevan asiakkaiden tarpeiden ja eurojen kannalta harvinainen, onnistunut yhdistelmä. Tätä on tärkeä jatkoselvittää, koska saavutettavissa olisi vuositasolla isot säästöt. Kustannustasolla se on verrattavissa puoleen pelastustoimen vuosibudjetista tai 70 000 vuorokauteen ikäihmisten asumispalveluyksikössä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Naukkarinen.

Esiselvityksen on tehnyt hyvinvointialueen johtavista viranhaltijoista ja asiantuntijajohdosta koostuva työryhmä.

– Esiselvityksessä esitetyt muutokset parantavat asiakkaiden saamaa hoitoa, kun kukin olisi hoitonsa kannalta nykyistä oikeantasoisemmassa hoitopaikassa. Esiselvitys nostaa esiin sen, kuinka nopeasti hoitomenetelmät ja -prosessit kehittyvät. Suunnitelmia ja laskelmia on syytä päivittää riittävän usein vastaamaan nykyistä tarvetta, toteaa esiselvitystyöryhmän puheenjohtaja, ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen.