Vuoden 2025 näyttelyissä esittäytyvät 1800-luvun naistaiteilijat ja 1900-luvun alun Wien
Ateneumin taidemuseossa nähdään vuonna 2025 kaksi vaihtuvaa näyttelyä. Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä 7.3.–24.8.2025. 26.9.2025–1.2.2026 nähtävä Gallen-Kallela, Klimt & Wien kertoo, miten Akseli Gallen-Kallelan taide kehittyi vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien, kuten Gustav Klimtin ja Koloman Moserin kanssa. Lisäksi esillä on kokoelmanäyttely Ajan kysymys. Tällä hetkellä nähtävä Gothic Modern -näyttely on esillä 26. tammikuuta 2025 asti.

Rajojen rikkojat muuttaa käsityksemme naistaiteilijoiden elämästä 1800-luvulla
Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat
7.3.–24.8.2025
Saadakseen paremman koulutuksen, 1800-luvun taiteilijoiden oli matkustettava ulkomaille, kuten Saksan Düsseldorfiin, Dresdeniin, Müncheniin ja Berliiniin. Naiset saivat opiskella vain miestaiteilijoiden yksityisoppilaina tai heidän naisille perustamissaan taidekouluissa.
Matkustaminen oli hidasta, toisinaan vaarallista sekä vaati erityisjärjestelyitä, koska naisen ei ollut sallittua matkustaa yksin. Matkustaminen vaikutti myös teosten aiheisiin: maisemia suositeltavampia aiheita olivat kukat, asetelmat ja muotokuvat. Naiset pukeutuivat ajan muodin mukaisesti vannehameeseen, joten maalaaminen oli helpompaa sisätiloissa kuin luonnossa.
Rajojen rikkojien taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä äänioikeutta. Naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä: avioitumisen myötä työ taiteilijana piti useimmiten lopettaa. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia.
Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä ja sen kuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Se nostaa esiin Saksan merkityksen taidemaana ja matkakohteena verrattuna Ranskaan, jota on tutkittu paljon enemmän.
Kaikki Rajojen rikkojien taiteilijat Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg sekä ulkomaisia Jeanna Bauck, Mathilde Bonnevie-Dietrichson, Marie Ellenrieder, Julie Hagen-Schwarz, Elisabeth Jerichau-Baumann, Magda Kröner, Amalia Lindegren, Emmy Lischke ja Bertha Wegmann. Näyttelyssä nähdään myös Suomen ensimmäisen naispuolisen tieteellisen kuvittajan Hilda Olsonin piirroksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia yli 50 taiteilijalta, joista kaikki olivat naisia.
Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppanina ja yhtenä teosten lainaajista toimii Düsseldorfin Kunstpalast, jossa toinen versio näyttelystä nähdään Ateneumin jälkeen syksyllä 2025. Teoksia nähdään laajasti Kansallisgallerian kokoelmasta, jonka lisäksi lainaajia ovat muun muassa Alte Nationalgalerie (Saksa), Nationalmuseum (Ruotsi), Göteborgin taidemuseo, Nasjonalmuseet (Norja), Ny Carlsberg Glyptotek ja Statens Museum for Kunst (Tanska) ja Viron taidemuseo.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kattava näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun päätoimittajia ovat Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari. Kirjassa julkaistaan yhteensä 18 artikkelia kansainvälisiltä tutkijoilta.
Intro johdattaa näyttelyn teemoihin
Näyttelyintro johdattaa Rajojen rikkojien teemoihin ja keskeisiin teoksiin asiantuntevan oppaan ja runsaan kuvaesityksen avulla. Paikat Ateneum-saliin ovat myynnissä sekä yksittäishenkilöille että ryhmille.
Akseli Gallen-Kallela ja sesessionistit kohtasivat 1900-luvun alun Wienissä: näyttely tuo ensimmäistä kertaa Gustav Klimtin maalauksia Suomeen
Gallen-Kallela, Klimt & Wien
26.9.2025–1.2.2026
1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat halusivat irrottautua radikaalisti vanhoista taideihanteista ja suunnata kohti uutta, vapaampaa taidekäsitystä. Tunnetuin tällainen irtautuminen on Wienin sesessioni, joka perustettiin vuonna 1897 Gustav Klimtin johdolla.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo sesessionisteista, joiden kanssa Akseli Gallen-Kallela teki yhteistyötä, ja joiden näyttelyihin hän osallistui. Wienin 1900-luvun sykkivä taidemaailma sekä erilaisten ajatusten ja tyylien omaksuminen kansainvälisen vaikutteiden kautta nousevat esiin näyttelyssä, joka sisältää sekä modernia taidetta että muotoilua. Samalla näyttely tuo Gustav Klimtin maalauksia ensimmäistä kertaa Suomeen.
Sesessionistien päätavoite oli kaikkien taiteenlajien tasa-arvo. Kuvataiteen, arkkitehtuurin, käsityön, muotoilun ja muodin tuli kuvata muuttunutta ja modernia elämäntapaa. Heitä yhdisti uuden identiteetin ja elämäntavan kehittäminen sekä kiinnostus monumentalismiin ja kauneuden kuvaamiseen. Laaja liike ei ollut yhtenäinen taidesuuntaus, vaan siihen sisältyi useita tyylisuuntia, kuten art nouveau, symbolismi ja impressionismi. Naiset eivät päässeet sesessionin virallisiksi jäseniksi, mutta he osallistuivat näyttelyihin ja heidän roolinsa uudistustyössä oli merkittävä.
Akseli Gallen-Kallela keskittyi suomalaisiin aiheisiin, mutta kehitti ilmaisuaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien kanssa. Yksi heistä oli Koloman Moser, joka jakoi Gallen-Kallelan kiinnostuksen kokonaistaideteokseen (Gesamtkunstwerk) ja ajatuksen eri taiteenlajien tasa-arvosta. Gallen-Kallela työskenteli Keski-Euroopassa vuosina 1895–1908, ja osallistui Secession-ryhmittymien näyttelyihin useissa kaupungeissa Saksassa sekä kahdesti Wienissä vuosina 1901 ja 1904.
Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä nähdään myös valokuvia sekä muotoilua: arjen esineitä, koruja ja muotia, kuten muotisuunnittelija Emilie Flögen reformipuku. Reformipuvun uusi muoto vapautti naisen ampiaisvyötärön ihanteesta ja korsetin puristuksesta. Flöge oli itävaltalainen suunnittelija, liikenainen sekä Gustav Klimtin pitkäaikaisin kumppani.
Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta ja muotoilijoilta: Emilie Flöge, Akseli Gallen-Kallela, Ferdinand Hodler, Josef Hoffmann, Gustav Klimt, Broncia Koller-Pinell, Max Kurzweil, Elena Luksch-Makowsky, Koloman Moser sekä Edvard Munch.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely toteutetaan yhteistyössä Wienin Belvederen taidemuseon kanssa. Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Anu Utriainen ja asiantuntijana hankkeessa on toiminut FT Arnika Groenewald-Schmidt (Belvederen taidemuseo).
Ennakkolipun voi ostaa verkkosivuilta
Suosittelemme lipun ostoa ennakkoon, jos asiakas haluaa varmistaa pääsyn Ateneumiin juuri tiettynä ajankohtana. Lipun voi varata myös Museokortilla ja eri vuosikorteilla eikä siihen tule lisämaksuja. Lippuja myydään myös ovella.
Aukioloajat ja sisäänpääsymaksut vuonna 2025
Ateneumin taidemuseon aukioloajat muuttuvat ma 27.1.2025 alkaen.
Museo on avoinna seuraavasti 27.1.–30.6.2025 sekä 1.9.–31.12.2025:
Ma suljettu | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17 |
Heinä- ja elokuussa museo on avoinna myös maanantaisin. 1.7.–31.8.2025 aukioloajat ovat:
Ma klo 11–17 | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17
Sisäänpääsymaksut pysyvät ennallaan.
Normaali pääsylippu lippukassalta 22 € | Normaali pääsylippu verkosta 20 € | Alennettu pääsylippu 12 € | 18–24-vuotiaat 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta| Vapaa pääsy Museokortilla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta HaarajokiTiedottaja
Puh:+358 50 4766 290reetta.haarajoki@ateneum.fiAnna KariViestintäpäällikkö
Puh:+358 40 717 8185anna.kari@ateneum.fiKuvat










Linkit
Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Helene Schjerfbeck-utställning visas på The Metropolitan Museum of Art i New York2.4.2025 07:40:00 EEST | Pressmeddelande
En utställning med verk av en av Finlands mest kända konstnärer, Helene Schjerfbeck, kommer att visas på det prestigefyllda museet The Metropolitan Museum of Art (The Met) i New York 5.12.2025–5.4.2026. Det är första gången en finsk konstnär får en utställning på The Met, som är ett av de mest betydande museerna i världen. Utställningen är resultat av Ateneums långsiktiga arbete och en del av projektet Klassikerna ut i världen som för ut den finska konsten i världen med stöd av Jane och Aatos Erkkos stiftelse.
Helene Schjerfbeck -näyttely The Metropolitan Museum of Artiin New Yorkiin2.4.2025 07:40:00 EEST | Tiedote
Suomen tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin teosten näyttely nähdään arvostetussa New Yorkin The Metropolitan Museum of Artissa (The Met) 5.12.2025–5.4.2026. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen taiteilija saa näyttelyn The Metiin, joka on yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista. Näyttely on Ateneumin pitkäjänteisen työn tulos ja osa Klassikot maailmalle -hanketta, joka vie taidetta ulkomaille Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.
Helene Schjerfbeck exhibition to be shown at The Metropolitan Museum of Art in New York2.4.2025 07:40:00 EEST | Press release
An exhibition of works by one of Finland’s most famous artists, Helene Schjerfbeck, will be presented at the prestigious Metropolitan Museum of Art (The Met) in New York from 5 December 2025 to 5 April 2026. This is the first time that a Finnish artist has landed an exhibition at The Met, one of the most significant art museums in the world. The exhibition is the result of long-term work by the Ateneum and part of the Klassikot maailmalle (“Taking Finnish classics abroad”) project, which takes Finnish visual art abroad with the support of the Jane and Aatos Erkko Foundation.
Välkommen till presskonferensen för utställningen Gränsöverskridare onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15.18.2.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen den 5 mars 2025 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. Gränsöverskridare samlar för första gången 1800-talets resande kvinnliga konstnärers arbeten 7.3–24.8.2025. Då konstnärerna på Gränsöverskridare var verksamma hade kvinnor ännu inte rösträtt. Kvinnor tvingades ofta välja mellan karriär och familj: i och med äktenskap blev de ofta tvungna att sluta med sitt arbete som konstnär. Många av de modiga konstnärerna på utställningen har varit förebilder för kvinnliga konstnärer som levde senare, såsom Helene Schjerfbeck och Ellen Thesleff. Ett konsthistoriskt betydande utställning lyfter fram tidigare helt okända konstnärer och deras nätverk, och presenterar verk som aldrig tidigare setts i Finland. Utställningen är en fortsättning på Ateneums arbete som en pionjär inom forskningen kring kvinnliga konstnärer.
Tervetuloa Rajojen rikkojat -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 5.3.202518.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 5.3.2025 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvun matkustavien naistaiteilijoiden työtä 7.3.–24.8.2025. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme