Vuoden 2025 näyttelyissä esittäytyvät 1800-luvun naistaiteilijat ja 1900-luvun alun Wien

Rajojen rikkojat muuttaa käsityksemme naistaiteilijoiden elämästä 1800-luvulla

Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat
7.3.–24.8.2025 

Saadakseen paremman koulutuksen, 1800-luvun taiteilijoiden oli matkustettava ulkomaille, kuten Saksan Düsseldorfiin, Dresdeniin, Müncheniin ja Berliiniin. Naiset saivat opiskella vain miestaiteilijoiden yksityisoppilaina tai heidän naisille perustamissaan taidekouluissa. 

Matkustaminen oli hidasta, toisinaan vaarallista sekä vaati erityisjärjestelyitä, koska naisen ei ollut sallittua matkustaa yksin. Matkustaminen vaikutti myös teosten aiheisiin: maisemia suositeltavampia aiheita olivat kukat, asetelmat ja muotokuvat. Naiset pukeutuivat ajan muodin mukaisesti vannehameeseen, joten maalaaminen oli helpompaa sisätiloissa kuin luonnossa. 

Rajojen rikkojien taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä äänioikeutta. Naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä: avioitumisen myötä työ taiteilijana piti useimmiten lopettaa. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia. 

Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä ja sen kuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Se nostaa esiin Saksan merkityksen taidemaana ja matkakohteena verrattuna Ranskaan, jota on tutkittu paljon enemmän. 

Kaikki Rajojen rikkojien taiteilijat Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg sekä ulkomaisia Jeanna Bauck, Mathilde Bonnevie-Dietrichson, Marie Ellenrieder, Julie Hagen-Schwarz, Elisabeth Jerichau-Baumann, Magda Kröner, Amalia Lindegren, Emmy Lischke ja Bertha Wegmann. Näyttelyssä nähdään myös Suomen ensimmäisen naispuolisen tieteellisen kuvittajan Hilda Olsonin piirroksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia yli 50 taiteilijalta, joista kaikki olivat naisia.  

Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppanina ja yhtenä teosten lainaajista toimii Düsseldorfin Kunstpalast, jossa toinen versio näyttelystä nähdään Ateneumin jälkeen syksyllä 2025. Teoksia nähdään laajasti Kansallisgallerian kokoelmasta, jonka lisäksi lainaajia ovat muun muassa Alte Nationalgalerie (Saksa), Nationalmuseum (Ruotsi), Göteborgin taidemuseo, Nasjonalmuseet (Norja), Ny Carlsberg Glyptotek ja Statens Museum for Kunst (Tanska) ja Viron taidemuseo. 

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kattava näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun päätoimittajia ovat Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari. Kirjassa julkaistaan yhteensä 18 artikkelia kansainvälisiltä tutkijoilta. 

Intro johdattaa näyttelyn teemoihin

Näyttelyintro johdattaa Rajojen rikkojien teemoihin ja keskeisiin teoksiin asiantuntevan oppaan ja runsaan kuvaesityksen avulla. Paikat Ateneum-saliin ovat myynnissä sekä yksittäishenkilöille että ryhmille.  

Lue lisää näyttelyintroista  

Akseli Gallen-Kallela ja sesessionistit kohtasivat 1900-luvun alun Wienissä: näyttely tuo ensimmäistä kertaa Gustav Klimtin maalauksia Suomeen 

Gallen-Kallela, Klimt & Wien 
26.9.2025–1.2.2026 

1900-luvun vaihteen nuoret taiteilijat halusivat irrottautua radikaalisti vanhoista taideihanteista ja suunnata kohti uutta, vapaampaa taidekäsitystä. Tunnetuin tällainen irtautuminen on Wienin sesessioni, joka perustettiin vuonna 1897 Gustav Klimtin johdolla.  

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo sesessionisteista, joiden kanssa Akseli Gallen-Kallela teki yhteistyötä, ja joiden näyttelyihin hän osallistui. Wienin 1900-luvun sykkivä taidemaailma sekä erilaisten ajatusten ja tyylien omaksuminen kansainvälisen vaikutteiden kautta nousevat esiin näyttelyssä, joka sisältää sekä modernia taidetta että muotoilua. Samalla näyttely tuo Gustav Klimtin maalauksia ensimmäistä kertaa Suomeen.  

Sesessionistien päätavoite oli kaikkien taiteenlajien tasa-arvo. Kuvataiteen, arkkitehtuurin, käsityön, muotoilun ja muodin tuli kuvata muuttunutta ja modernia elämäntapaa. Heitä yhdisti uuden identiteetin ja elämäntavan kehittäminen sekä kiinnostus monumentalismiin ja kauneuden kuvaamiseen. Laaja liike ei ollut yhtenäinen taidesuuntaus, vaan siihen sisältyi useita tyylisuuntia, kuten art nouveau, symbolismi ja impressionismi. Naiset eivät päässeet sesessionin virallisiksi jäseniksi, mutta he osallistuivat näyttelyihin ja heidän roolinsa uudistustyössä oli merkittävä.  

Akseli Gallen-Kallela keskittyi suomalaisiin aiheisiin, mutta kehitti ilmaisuaan tiiviissä vuorovaikutuksessa kansainvälisten modernistien kanssa. Yksi heistä oli Koloman Moser, joka jakoi Gallen-Kallelan kiinnostuksen kokonaistaideteokseen (Gesamtkunstwerk) ja ajatuksen eri taiteenlajien tasa-arvosta. Gallen-Kallela työskenteli Keski-Euroopassa vuosina 1895–1908, ja osallistui Secession-ryhmittymien näyttelyihin useissa kaupungeissa Saksassa sekä kahdesti Wienissä vuosina 1901 ja 1904. 

Kuvataiteen lisäksi näyttelyssä nähdään myös valokuvia sekä muotoilua: arjen esineitä, koruja ja muotia, kuten muotisuunnittelija Emilie Flögen reformipuku. Reformipuvun uusi muoto vapautti naisen ampiaisvyötärön ihanteesta ja korsetin puristuksesta. Flöge oli itävaltalainen suunnittelija, liikenainen sekä Gustav Klimtin pitkäaikaisin kumppani.

Näyttelyssä on esillä teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta ja muotoilijoilta: Emilie Flöge, Akseli Gallen-Kallela, Ferdinand Hodler, Josef Hoffmann, Gustav Klimt, Broncia Koller-Pinell, Max Kurzweil, Elena Luksch-Makowsky, Koloman Moser sekä Edvard Munch. 

Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely on tehty yhteistyössä Wienin Belvederen taidemuseon kanssa. Näyttelyn on kuratoinut Ateneumin intendentti Anu Utriainen yhdessä FT Arnika Groenewald-Schmidtin kanssa (Belvederen taidemuseo). Näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Ennakkolipun voi ostaa verkkosivuilta

Suosittelemme lipun ostoa ennakkoon, jos asiakas haluaa varmistaa pääsyn Ateneumiin juuri tiettynä ajankohtana. Lipun voi varata myös Museokortilla ja eri vuosikorteilla eikä siihen tule lisämaksuja. Lippuja myydään myös ovella.   

Lue lisää lipun ostamisesta  

Aukioloajat ja sisäänpääsymaksut vuonna 2025 

Ateneumin taidemuseon aukioloajat muuttuvat ma 27.1.2025 alkaen. 

Museo on avoinna seuraavasti 27.1.–30.6.2025 sekä 1.9.–31.12.2025:
Ma suljettu | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17 |  

Heinä- ja elokuussa museo on avoinna myös maanantaisin. 1.7.–31.8.2025 aukioloajat ovat: 
Ma klo 11–17 | Ti–ke klo 10–18 | To klo 10–20 | Pe klo 10–18 | La–su klo 10–17  

Sisäänpääsymaksut pysyvät ennallaan.
Normaali pääsylippu lippukassalta 22 € | Normaali pääsylippu verkosta 20 € | Alennettu pääsylippu 12 € | 18–24-vuotiaat 12 € | Alle 18-vuotiaat maksutta| Vapaa pääsy Museokortilla