Vuoden nimi on Šielâ
Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä ylsi Antti Järvinen. Kolmannen sijan jakoivat Kiekko-Espoo ja Posti. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Vuoden nimeksi 2024 on valittu Šielâ. Šielâ on Inarin kirkonkylässä sijaitsevan uuden koulun nimi, joka valittiin avoimen nimikilpailun tuloksena. Erittäin uhanalaisen inarinsaamen kielen sana šielâ tarkoittaa saamelaiskulttuureissa vastasyntyneelle annettavaa amulettia, joka kulkee omistajansa mukana läpi elämän. Koulun nimenä Šielâ on mainio metafora, sillä laadukas koulutus on arvokkaimpia lahjoja, jonka voimme lapselle antaa.
Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä ylsi Antti Järvinen. Robin Packalenin kesän 2024 uutuuskappaleessa Häitä pidelly kertojan rakastettu on mennyt naimisiin Antti Järvinen -nimisen miehen kanssa, mitä kertoja kommentoi seuraavasti: ”Nyt vihaan jokast Anttia ja onneks konkas Anttilat”. Packalenin mukaan kappaleen Antti Järvinen ei ole todellinen henkilö, mutta monet kuulijat ovat kiinnostuneet nimen taustasta, jonka on saanut huomata kauhavalainen hääkuvaaja Antti Järvinen. Tapaus havainnollistaa, kuinka taiteessa näennäisesti melko pienellä nimivalinnalla voi olla yllättävänkin suuri merkitys.
Kolmannen sijan äänestyksessä jakoivat Kiekko-Espoo ja Posti. Jääkiekon SM-liigaan kaudeksi 2024–2025 nousseen Kiekko-Espoon nykyinen suomenkielinen nimi sopii asiantuntijoiden mielestä suomalaiseen kulttuuriin paremmin kuin seuran nimenä vuosina 1998–2016 toiminut Blues. Posti puolestaan kertoi hiljattain muuttavansa Pohjoismaissa ja Baltiassa toimivien tytäryhtiöidensä nimiä siten, että posti-sana tulee osaksi uusia nimiä. Tällaiset merkitykseltään selkeät ja läpinäkyvät nimet ovat kannatettavia erityisesti, kun kyse on valtionyhtiöstä.
Muut finaaliin päässeet nimet olivat Aurora, Juuri & Juuri sekä Tiedemuseo Liekki. Ehdokkaat perusteluineen ovat nähtävillä Nimistöntutkimuksen päivien verkkosivuilla.
Valintaan osallistui 35 nimistöntutkimuksen asiantuntijaa
Vuoden nimi on tunnustuspalkinto, joka annetaan kuluneen vuoden aikana esillä olleelle hyvälle nimelle. Palkinnon saaja voi edustaa mitä tahansa erisnimikategoriaa, kuten paikan-, henkilön-, yritys- tai tuotenimiä. Palkinnolla halutaan nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja kiinnittää huomiota nimenannon merkitykseen yhteiskunnassa.
Vuoden nimi valittiin Nimistöntutkimuksen päivillä 8. marraskuuta järjestetyssä äänestyksessä, johon osallistui 35 nimistöntutkimuksen, -huollon ja -suunnittelun asiantuntijaa. Palkinto jaettiin nyt seitsemättä kertaa. Viime vuonna voittajaksi valittiin Käärijä. Lisäksi aiempia voittajia ovat muun muassa Tikkurilan kirkko ja Eläinsairaala Savon Murre.
Nimistöntutkimuksen päivät on Helsingin yliopistolla vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa esitellään erisnimiin kohdistuvaa tieteellistä tutkimusta. Tapahtuma järjestettiin nyt 27. kerran.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLasse HämäläinenFT, tutkijaHelsingin yliopisto
Puh:041 317 0546lasse.j.hamalainen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme