Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana
Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).
Kaupunkitilassa toimiminen perustui lakeihin ja tapakulttuuriin
Varhaismodernien kaupunkien yhteiset tilat, kuten kadut, torit ja satamat, olivat kaikille avoimia ja yhteiseen käyttöön tarkoitettuja. Kaupunkitilassa toimimiseen liittyvä tieto oli yhteisesti ymmärrettyä, sillä se perustui lakeihin ja tapakulttuuriin. Erilaisia sääntöjä tulkittiin kuitenkin tilannekohtaisesti. Kilpeläisen väitöskirja osoittaa, kuinka tilan merkitykset ja käyttötavat syntyivät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tila oli luonteeltaan moninaista, sillä jaetuista käsityksistä huolimatta eri ihmiset tulkitsivat sitä omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimus pohjautuu laajaan tuomiokirja-aineistoon, josta on analysoitu yhteiseen kaupunkitilaan kytkeytyviä tapauksia.
”Kaupungissa syntyi konflikteja, kun tilan käyttötavasta oli erimielisyyksiä. Tällaisia olivat vaikkapa onnettomuudet, joissa hevosella ratsastettiin kävelijää päin. Kiinnostavinta ei silti ole riitatilanne, vaan se, mitä tapaus paljastaa kaupunkitilan arjesta. Edellä mainitun tapauksen kautta olen voinut analysoida esimerkiksi lasten toimintaa katutilassa”, Kilpeläinen kertoo.
Helsingin kehittyminen pääkaupungiksi muokkasi kaupunkitilaa ja sen käyttöä
Helsingin valtakunnalliset roolit vaikuttivat kaupunkitilan muodostumiseen. Helsinki oli 1700-luvun jälkipuolella merkittävä linnoituskaupunki, ja vuonna 1812 Helsinki korotettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Kilpeläisen väitöskirjassa kaupunkitilaa tarkastellaan sekä esivallan että kaupunkitilan käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi tilaa tutkitaan fyysisenä ja aistittuna ympäristönä. Siten tutkimus tuo uutta tietoa varhaismodernien kaupunkien moninaisesta todellisuudesta.
Veikka Kilpeläisen Suomen historian väitöskirjan ”Kaupunki yhteisenä tilana. Kaupunkitilan käyttö kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820)” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 15.11.2024 klo 12.00 alkaen luentosalissa Agora Gamma. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Panu Savolainen (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki väitösjulkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97614
Taustatietoa:
Veikka Kilpeläinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kajaanin lukiosta vuonna 2006 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017.
Lisätietoja:
Veikka Kilpeläinen, veikka.t.kilpelainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi kirja hiilihydraateista ja niiden johdannaisista27.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Moninaisten biosynteesivaiheiden kautta fotosynteesin reaktiotuotteina syntyviä hiilihydraatteja tavataan runsaasti kasvibiomassassa. Niiden hyötykäyttö yhdistettynä kiertotalouteen muodostaa yhä enenevässä määrin kasvavan globaalin suuntauksen.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme