Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana
Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).
Kaupunkitilassa toimiminen perustui lakeihin ja tapakulttuuriin
Varhaismodernien kaupunkien yhteiset tilat, kuten kadut, torit ja satamat, olivat kaikille avoimia ja yhteiseen käyttöön tarkoitettuja. Kaupunkitilassa toimimiseen liittyvä tieto oli yhteisesti ymmärrettyä, sillä se perustui lakeihin ja tapakulttuuriin. Erilaisia sääntöjä tulkittiin kuitenkin tilannekohtaisesti. Kilpeläisen väitöskirja osoittaa, kuinka tilan merkitykset ja käyttötavat syntyivät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tila oli luonteeltaan moninaista, sillä jaetuista käsityksistä huolimatta eri ihmiset tulkitsivat sitä omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimus pohjautuu laajaan tuomiokirja-aineistoon, josta on analysoitu yhteiseen kaupunkitilaan kytkeytyviä tapauksia.
”Kaupungissa syntyi konflikteja, kun tilan käyttötavasta oli erimielisyyksiä. Tällaisia olivat vaikkapa onnettomuudet, joissa hevosella ratsastettiin kävelijää päin. Kiinnostavinta ei silti ole riitatilanne, vaan se, mitä tapaus paljastaa kaupunkitilan arjesta. Edellä mainitun tapauksen kautta olen voinut analysoida esimerkiksi lasten toimintaa katutilassa”, Kilpeläinen kertoo.
Helsingin kehittyminen pääkaupungiksi muokkasi kaupunkitilaa ja sen käyttöä
Helsingin valtakunnalliset roolit vaikuttivat kaupunkitilan muodostumiseen. Helsinki oli 1700-luvun jälkipuolella merkittävä linnoituskaupunki, ja vuonna 1812 Helsinki korotettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Kilpeläisen väitöskirjassa kaupunkitilaa tarkastellaan sekä esivallan että kaupunkitilan käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi tilaa tutkitaan fyysisenä ja aistittuna ympäristönä. Siten tutkimus tuo uutta tietoa varhaismodernien kaupunkien moninaisesta todellisuudesta.
Veikka Kilpeläisen Suomen historian väitöskirjan ”Kaupunki yhteisenä tilana. Kaupunkitilan käyttö kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820)” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 15.11.2024 klo 12.00 alkaen luentosalissa Agora Gamma. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Panu Savolainen (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki väitösjulkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97614
Taustatietoa:
Veikka Kilpeläinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kajaanin lukiosta vuonna 2006 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017.
Lisätietoja:
Veikka Kilpeläinen, veikka.t.kilpelainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä8.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.
Huippututkimuksen helmiä -luentosarjassa vuorossa IT-tiedekunta – aiheina muun muassa tekoäly, kyberturvallisuus ja kvanttiteknologia8.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Huippututkimuksen helmiä on kaikille avoin luentosarja, joka esittelee Jyväskylän yliopiston tutkimusta eri tiedekunnissa. Keskiviikkona 20.11.2024 klo 12–14 ääneen pääsee informaatioteknologian tiedekunta. Luennolla syvennytään muun muassa kyberturvallisuuteen, tekoälysovelluksiin terveydenhuollossa, sekä siihen miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan työtä ja vapaa-aikaamme.
Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.
Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Urheiluseuraharrastaminen ja omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa edistävät fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä6.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti urheiluseurassa liikkuneet lapset ja nuoret olivat keski-iässä fyysisesti aktiivisempia kuin ne, jotka olivat liikkuneet nuoruudessa vain vähän. Tytöillä myös seuratoiminnan ulkopuolinen vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä aikuisiän suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen. Lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastamista seurattiin 9–18 ikävuoden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme