Köyhemmissä kunnissa perheet jäävät useammin ilman lastensuojelun apua – ehkäisevissä palveluissa mittavat kuntakohtaiset erot
Lastensuojeluilmoituksia tarkastelleen tutkimuksen mukaan ilmoitusten määrä vaihtelee merkittävästi eri kuntien välillä, ja apua tarjotaan usein vähemmän juuri siellä, missä tarve on suurin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä vaihtelee merkittävästi kunnittain. Kunnissa, joissa on enemmän sosioekonomisia ongelmia, kuten työttömyyttä ja suuret tuloerot, tehdään vähemmän lastensuojeluilmoituksia. Toisin sanoen, apua tarjotaan vähemmän siellä, missä tarve voi olla suurin.
”Esimerkiksi korkean työttömyyden kunnissa ilmoituskynnys on tutkimuksen mukaan korkeampi, mikä voi johtaa siihen, että apua tarvitsevat lapset jäävät ilman tarvitsemaansa tukea. Suurten tuloerojen kunnissa havaittiin myös, että ilmoituksia tehdään vähemmän, kun taas pienempien tuloerojen kunnissa ilmoituksia tehdään useammin”, kertoo aihetta tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Timo Toikko.
Tutkimuksen mukaan epätasa-arvoisuus on merkittävä ongelma suomalaisessa sosiaalihuoltojärjestelmässä, jossa yhdenvertaisuus on keskeinen periaate.
”Epätasa-arvoisuus lisää haavoittuvien perheiden ja lasten syrjäytymistä. Kuntakohtaiset erot asettavat kansalaiset myös eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Olisi tärkeää tehdä lisää tutkimusta lastensuojelun ilmoituskäytännöistä ja palveluiden saavutettavuudesta eri kunnissa”, Toikko sanoo.
Taloudellinen tuki ja ehkäisevät palvelut vähentävät parhaiten lastensuojelun tarvetta
Tutkimuksen mukaan kunnat, jotka panostavat enemmän perheiden taloudelliseen tukeen ja ehkäiseviin palveluihin, pystyvät parhaiten vähentämään lastensuojelun tarvetta ja esimerkiksi köyhyyden ja lastensuojelun välistä yhteyttä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että täydentävä toimeentulotuki voi tehokkaasti vähentää lastensuojelun tarvetta, mutta sen saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.
Olennaista on, että talouspaineiden alla kamppailevat kunnat kohdentaisivat niukat resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti. Tähän tarvitaan lastensuojelun toimien kustannusvaikuttavuuden arvioimista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Timo Ståhl on tarkastellut ehkäisevän lastensuojelun kustannusvaikuttavuutta Lapset SIB -hankkeessa.
“Kustannusvaikuttavuuden selvittäminen antaa päätöksentekijöille tärkeää tietoa siitä, miten ennaltaehkäiseviin toimiin sijoitetut varat voivat säästää kustannuksia ja vähentää lastensuojelun tarvetta pitkällä aikavälillä”, Ståhl sanoo.
Terveystaloustieteen menetelmät tukevat lastensuojelun vaikuttavuuden arviointia
Hallinnollisten päätösten, kuten lastensuojelupalveluiden muutosten, vaikutuksia ihmisten elämään pitkällä aikavälillä on mahdollista tarkastella terveystaloustieteen menetelmillä.
Nämä menetelmät voivat myös auttaa kohdistamaan lastensuojelun toimet tarkemmin ja arvioimaan niiden vaikutuksia ilman, että vaaditaan kalliita tai eettisesti haastavia satunnaistettuja kokeiluja.
”Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi ei ole yksinkertaista, mutta se on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa resurssien oikea kohdentaminen”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Kortelainen.
Lisätietoa
Lastensuojelun alueellisia eroja ja palveluiden kustannusvaikuttavuutta käsitellään Lastensuojelun tutkimuspäivillä 26.–27.11. THL:ssä (Mannerheimintie 166, myös verkkolähetys) Helsingissä.
Yhteystiedot
Timo Toikko
Professori
Itä-Suomen yliopisto
puh. 050 524 9708
sähköposti: timo.toikko(at)uef.fi
Timo Ståhl
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7128
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Mika Kortelainen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8302
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 46/20247.11.2024 15:23:03 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 7.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 11.11. Lastensuojelupalveluiden tarpeen ja saatavuuden alueellinen vaihtelu. Aiheeseen ja laajemmin lastensuojelun kustannusvaikuttavuuteen perehdytään myös Lastensuojelun tutkimuspäivillä 26.–27.11. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Verkkouutiset ti 12.11. Matkailija, huomioi hyttysten välittämien tautien riski. Lisätietoja: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 ke 13.11. Rahapeliriippuvuusdiagnoosin saaneilla henkilöillä e
THL viikolla 45/202431.10.2024 15:29:41 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 31.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Blogit ma 4.11. Kirjoittaja: Eeva Rantala, erikoistutkija, THL: Ruoan valintaympäristöt planetaarisen terveyden vetureiksi – näin voimme helpottaa kestävien valintojen tekoa. ti 5.11. Kirjoittaja: Sonja Soronen, asiantuntija, edistävä ja ehkäisevä työ: Miehiä on moneksi – miten pidämme kaikki mukana? ke 6.11. Kirjoittaja: Teemu Vauhkonen: Viharikokset, radikalisoituminen ja poliittisen väkivallan uhka. ke 6.11. Kirjoittajat: Hanna Ollila ja Otto Ruokolainen: Nikotii
Alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä, vaikka kokonaiskulutus on vähentynyt31.10.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa vähentynyt vuodesta 2008, alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä. Alkoholin aiheuttaminen terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu 11 prosenttia 20–79-vuotiaista (450 000 henkilöä). Pitkäaikaisen käytön terveyshaittojen riskiraja tarkoittaa miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 alkoholiannosta viikossa.
Osalla kausi-influenssarokotuksen saaneista on OmaKannassa virheellinen tieto lintuinfluenssarokotuksesta – syynä eri influenssarokotteiden yhteinen kirjaamiskoodi30.10.2024 15:14:16 EET | Tiedote
Osalla tänä syksynä kausi-influenssarokotuksen saaneista näkyy OmaKannan rokotustiedoissa virheellinen merkintä lintuinfluenssarokotuksesta. Kyseessä on influenssarokotteiden kirjaamiskoodiin liittyvä ongelma, joka korjataan marraskuun alussa.
Välfärdsområdena har inlett reformen av social- och hälsovårdstjänsterna, men behöver mer tid för att balansera sin ekonomi29.10.2024 02:00:00 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdena har under det gångna året i huvudsak lyckats trygga de lagstadgade tjänster som motsvarar invånarnas behov trots pågående förändringsprogram som balanserar verksamheten och ekonomin, berättar Institutet för hälsa och välfärds (THL) bedömningar av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme