Demarinaisten puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen avauspuhe Sosialidemokraattisten naisten 17. liittokokouksessa

Muutokset puhuttaessa mahdollisia. 

Rakkaat siskot, hyvät toverit, arvoisat Demarinaiset, 

Naisten ja miesten tasa-arvon ja naisten poliittisen osallistumisen maailmanhistoria on yhtä pitkä kuin demokratian historiakin. Tämä kulunut viikko todistaa jälleen kerran, että naisten työn historia jatkuu vielä tulevaisuudessakin. Yhdysvalloissa Demokraattipuolue asetti jo toisen kerran presidenttiehdokkaaksi naisen. Ja jo toisen kerran naisehdokas oli pätevä, osaava ja kokenut poliitikko. Ja taas vastassa oli poliitikko, jonka osaaminen ja moraali oli kyseenalaistettu hyvällä syyllä, jolla oli painolastia niin politiikasta, liike-elämästä kuin yksityiselämästäkin.  

Edellisen kerran, 2016, sanottiin, että Hillary Clinton oli julkisuudessa kulunut, liian tunnettu. Nyt sanottiin, etteivät äänestäjät tunteneet Kamala Harrisia. Niin – eroja oli paljon. Yhteistä oli, ettei naisen ollut mahdollista päästä maailman tärkeimmälle johtopaikalle. 

Olemme pettyneitä, murheellisia. Sen kuitenkin voimme sanoa, ettei työmme ole ohi. Yhdysvallat ei ole valmis, maailma ei ole valmis, Suomi ei ole valmis. Naisliikettä tarvitaan.  

Yhdysvaltain politiikan seuraaminen ja analysointi on tarpeen, sillä monet ideat ja monet kysymykset heräävät siellä ja leviävät ympäri maailman. Keskustelun aiheeksi on siellä nostettu, ratkeaako kamppailu edistyksen ja taantumuksen välillä niin kutsuttujen arkisten asioiden vaiko niin kutsutun identiteettipolitiikan areenalla. Onko tärkeää, että puhutaan toimeentulosta vai että puhutaan woke-henkisesti sukupuoli-identiteetistä?  

Naisliikkeen vastaus ja Demarinaisten vastaus on selkeä: kyllä on. Me olemme taistelemassa meillä ja muualla toimeentulon puolesta ja me olemme taistelemassa sen puolesta, että jokainen aikuinen saa olla identiteetiltään sellainen kuin haluaa. 

Hyvät ystävät! 

Naisten toimeentulokysymys on liikkeemme historian alussa määritetty työväenluokan kysymykseksi. Siksi Demarinaisten edeltäjä perustettiin hienolla nimellä, Työläisnaisten liittona. Liitto perustettiin Turussa vuonna 1900, samassa paikassa kuin puolueemme SDP Suomen Työväenpuolueen nimellä ja vain vuosi sen jälkeen, kun puolueemme perustettiin. 

Naisliitto oli selkeästi osa työväenliikkeen luokkataisteluohjelmaa, mitä sen luonne järjestöjen järjestönä hyvin kuvasi. Se oli selkeä vastapaino säätyläisnaisten yksilöjäsenyydestä lähtevälle organisoitumiselle. Yhdistymisen voimana oli selkeästi palkkatyösuhde, jossa alistuksen perustaksi tunnistettiin sekä luokka-asema että sukupuoli. Radikaali identiteettipolitiikka ei ollut vieras vuosisadan alun demarinaisille. Esimerkiksi demarinaisaktiivi Linda Anttila ei suostunut virallistamaan avioliittoa Väinö Tannerin kanssa liki kymmeneen vuoteen, koska edellytti siviilivihkimistä. Nykyään identiteettikysymyksissä halutaan pikemminkin vaatia vapaampaa, sukupuolineutraalia kirkkovihkimistä. Se kertoo enemmän kirkosta kuin naisliikkeestä. 

Vaatimus, jonka ympärille maanlaajuinen työläisnaisten liike organisoitui alkuvuosina, oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. SDP oli ainoa puolue, joka vaati ääni – ja vaalioikeutta kaikille täysi-ikäisille kansalaisille säädystä, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Ja me onnistuimme. Me onnistuimme sekä saamaan eduskuntavaalitavoitteen läpi, että omia naisia eduskuntatyötä toteuttamaan. Noin puolet ensimmäisissä vaaleissa 1907 valituista naisedustajista tuli meiltä. Koska Suomi oli silloin nuori, vanhin naisedustajamme oli 40-vuotias Miina Sillanpää, jonka poliittiseen tulevaisuuteen kuuluivat ministerin tehtävät. 

Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto oli mukana kansakuntaa rakentamassa. Rauhan aikana puhuttiin sosiaali- ja perhepolitiikkaa ja tehtiin järjestötyötä. Sotavuosina talkootyö ja auttaminen leimasivat toimintaa. Feminismiä alettiin opiskella vasta 1960-luvulla. 

Sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen ja sosiaalidemokraattisen naisliikkeen toiminnassa hyvinvointivaltion rakentaminen ja sen puolustaminen ovat olleet viime vuosikymmenten tärkeimpiä päämääriä. Hyvinvointivaltio on naisen paras ystävä, se on se meidän timanttimme. Perhepolitiikka, lasten päivähoito mukaan lukien, on auttanut naisia työelämään ja osallistumiseen aikana, jota ovat hallinneet perinteinen työnjako kotityön ja palkkatyön kesken. Naisten työssäkäynti on lisännyt itsenäisyyttä ja voimaa. Samalla köyhyyden naisvaltaisuus ja köyhyysloukut on tiedostettu ja ymmärretty, että palkkatyö on välttämätön työeläkkeiden ja muiden ansiotuloon perustuvien tulonsiirtojen turvaamiseen. 

Suuren laman aikana 90-luvulla naisten korkea työttömyys ja hyvinvointipalvelujen purkaminen uhkasivat työntää naisia taloudelliseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Sosialidemokraattisten Naisten periaate toimia heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi oli erityisen ajankohtainen.  

Hyvät toverit! 

Me emme ole nähneet ristiriitaa talous- ja sosiaalikysymysten ja niiden kysymysten välillä, joita nyt nimitetään identiteettikysymyksiksi. Sosialidemokraattiset Naiset ovat osallistuneet tasa-arvokeskusteluihin ja toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. 1980-luvulla liittomme kampanjoi näkyvästi seksuaalisen tasa-arvonja itsemääräämisoikeuden puolesta. Nämä asiat ovat meille tärkeitä nykyisinkin. Sosialidemokraattiset Naiset on ollut edelläkävijä ja suunnannäyttäjä myös nostamalla päivänpolitiikkaan mm. sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun työelämässä sekä samaa sukupuolta olevien parien aseman perhepolitiikassa. 

Sosialidemokraattisten Naisten näkökulmasta sukupuolten välisen tasa-arvon päämäärät voidaan tiivistää kahteen tavoitteeseen: taloudellinen riippumattomuus ja ruumiillinen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus.  

Naisten itsetunnon, poliittisen tiedostamisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja elämänhallinnan kasvattaminen on ollut sosialidemokraattisen naistoiminnan tehtävänä yhtä lailla järjestäytymisen syntyhetkistä alkaen kuin nykyisen naisliiton toiminnassa tavoitteena tänä päivänä.  

Arvoisat demarinaiset, 

Puheenvuorossani on korostunut sosiaalidemokraattisen naisliikkeen historia. Osa tästä historiasta on ollut itse elettyä tämän minulle tärkeän liiton puheenjohtajana. Tämä liittokokous on minulle puheenjohtajan roolissa kolmas Demarinaisten liittokokous ja 10 vuosi liiton puheenjohtajana.  

Olin puheenjohtaja, kun porvaripuolueiden miesjohtajat Sipilän hallituksessa ajoivat työmarkkinapolitiikkaa, jolla pidennettiin naisalojen työaikoja ja jäädytettiin naisalojen palkkoja.  

Olen kokenut ne vuodet, jolloin Sanna Marin oli pääministeri ja naisviisikko johti maata läpi koronakriisin ja eurooppalaisen suursodan. Lasikattoja rikkovan viisikon ollessa johdossa saimme aikaan useita edistysaskelia kohti oikeudenmukaisempaa, reilumpaa ja inhimillisempää yhteiskuntaa. Samalla Suomi keräsi maailmalla ihastusta ja myös runsaasti ihmetystä viisikollaan, jossa kaikki hallitusryhmien päät ovat naisia. Nuorten naisten johtajuus on maailmassa ilmiö, joka saa aikaan reaktioita. Jopa meillä täällä Suomessa erilaiset vähättelevät liikanimet, kuten huulipunahallitus, välähtelivät puheissa.  

Vähättely ei meitä hidastanut. Saimme maaliin perhevapaauudistuksen, joka edistää niin lasten yhdenvertaisuutta kuin tasa-arvoa ja perhe-elämän joustavuutta.  Se myös parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Tasavertainen perhevapaa kuuluu kaikille vanhemmille perhemuodosta tai sukupuolesta riippumatta. Uudistuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tilanteet. Keskeistä on lapsen etu: jokaisella lapsella on oikeus saada hoivaa ja huolenpitoa riippumatta perhemuodosta tai vanhemman sukupuolesta.  

Saimme läpi myös seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen. Kyseessä on historiallinen uudistus, jonka myötä seksi ilman suostumusta tunnistetaan rikoslaissa raiskaukseksi. Uudistuksen myötä parannettiin uhrin asemaa ja alaikäisten suojaa sekä kovennetaan seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa.  

Uudistimme aborttilakia, jolloin abortin saaminen helpottui Suomessa. Jatkossa 12. raskausviikkoon saakka raskauden keskeytykseen tulisi riittää raskaana olevan oma tahto.  Uuden lain avulla vahvistettiin naisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää omasta kehostaan.  

Hyvät naiset! 

Historian tuntemus on tarpeen tulevaisuuden ymmärtämiseksi. Historia auttaa ymmärtämään, ettei mikään saavutus ole ikuinen. Se kuvaa meille, millaiseen menneeseen maailmaan meitä ollaan viemässä niin Suomessa kuin koko maailmassa.Uhkakuvia ei voi liioitella. Ne ovat maailmanlaajuisia. Sotaa uhoava ja sotaa käyvä Venäjä on laillistanut perheväkivallan ja pitää ihanteenaan poikien kasvattamista sotakoneiksi ja tyttöjen kasvattamista sotilaiden synnyttäjiksi. Amerikassa vaalit voitti menneisyyden iskulause Great Again ja tappion kärsi demokraattien We are not going back. Muualla on vielä pahempaa: Iranin sortovalta vainoaa naisia ja Afganistanista on tullut naisten vankila. 

Kehityksen kaari on kuitenkin käännettävissä ylöspäin ja eteenpäin. 

Ihmiset haluavat rauhaa ja hyvinvointia. Vastarintaa tehdään vaikeissakin oloissa: Ukraina ja Ukrainan naiset eivät anna periksi, vaan ovat valmiita taistelemaan vapaan, tasa-arvoisen kotimaansa puolesta. Iranissa naiset protestoivat järjettömiä pukeutumissääntöjä vastaan vankilaa ja kidutusta uhmaten. Nämä esimerkit ovat koskettavia. Meillä on velvollisuus tukea noissa vaikeissa oloissa eläviä naisia. Omien oikeuksiemme puolustaminen antaa muun maailman naisille rohkaisua. Me varmistamme, että tasa-arvo, tyttöjen ja naisten sekä vähemmistöjen asioiden edistäminen on jatkossakin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä konkreettisten tekoja avulla. 

Puolustamme monipuolista ja tasa-arvoista näkemystä naisista, naiseudesta, sukupuolista ja seksuaalisuudesta. Naiseutta on katsottavamoninaisemmin ja julkisessa keskustelussa tunnistettava entistä paremmin yhteiskunnan muut ilmiöt, jotka kytkeytyvät naisiin kohdistuvaan syrjintään tai rakenteellisiin epäkohtiin. Tiedämme, että toiseuden kokemukseen vaikuttavat monet seikat. Esimerkiksi rasismi, vammaisten syrjintä, ikäsyrjintä ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe kaikki heijastuvat myös naiskysymykseen. 

Lähivuosina joudumme kuitenkin kiinnittämään entistä enemmän huomiota samoihin perusasioihin kuin 124 vuotta sitten. Meidän on oltava taas työläisnaisten liike. Kysymys on taas toimeentulosta. Kysymys on taas siitä, naissukupuoli on riski köyhtymiselle: pienistä palkoista tule niukkaa työttömyysturvaa ja sairauspäivärahaa ja niistä kertyy pientä eläkettä. Pienillä palkoilla ei ole enää varaa kattaa julkisten palveluiden omavastuuosuuksia, eikä käyttää julkista liikennettä, ei mahdollisuutta kulttuuriin. Kun kaikesta tulee maksullista ja kallista, köyhyys koskee entistä enemmän. 

Orpon-Purran hallitus hyökkää tasa-arvoa vastaan kaikilla rintamilla. Nyt puretaan hyvinvointivaltiota. Nyt jäädytetään naisvaltaisten alojen palkat oikein lain voimin. Nyt säädetään sairaussakko, joka koskee niitä aloja, joilla ei ole ollut joukkovoimaa sopia palkallisista sairauspäivistä. Ja solidaarisuuslakkojen rajoituksella estetään vahvempia liittoja tukemasta heikompia. 

Ensimmäinen yhteinen kampanjamme on ensi vuoden kunta- ja aluevaalit. Näissä vaaleissa on kyse hyvinvointivaltiomme kohtalosta. On tärkeää, että saamme vaaleihin ehdolle mahdollisimman laajan ja osaavan joukon innokkaita demarinaisia. Suomalainen hyvinvointivaltio on hieno saavutus, josta meidän on pidettävä kiinni. Suomen tulee olla maailman paras maa lapsiperheille, Suomen tulee edistää nuorten hyvinvointia, Suomen tulee mahdollistaa arvokas ikääntyminen jokaiselle.   

Vaaleissa päätetään myös tulevaisuuden työntekijöiden hyvinvoinnista. Työmarkkinat ovat Suomessa edelleen jakautuneet naisten ja miesten aloihin. Sukupuolittuneiden työmarkkinoiden yksi keskeisimmistä ongelmista on naisten palkkojen jälkeen jääminen verrattaessa saman koulutus- ja vaativuustason töihin ja palkkoihin miesvaltaisilla sektoreilla. Työssäkäyvien naisten palkkaköyhyys on poistettava kokonaan. Naiset joutuvat liian usein tekemään osa-aikatyötä vastentahtoisesti. Tämä heikentää heidän asemaansa työmarkkinoilla entisestään. Naisille on annettava samat mahdollisuudet palkkakehitykseen, työssään kehittymiseen ja urallaan etenemiseen.   

Kevään vaaleissa valitaan päättäjät, jotka määrittävät suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuuden. Tässä asiassa katseeni kääntyy teihin, arvoisat demarinaiset.  Suomessa koulutuksen segregaatio on vahva, jako miesten ja naisten töihin on jopa vahvistunut jollain sektoreilla. Sukupuolitietoinen varhaiskasvatus ja opetus ovat tärkeitä välineitä segregaation purkamiseksi. Koulutuksen ja kasvatuksen tuleekin jo varhaiskasvatuksesta asti rikkoa vallitsevia haitallisia sukupuolinormeja.   

Kevään vaaleissa valitaan päättäjät, jotka määrittävät suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden. Tässäkin asiassa katseeni kääntyy erityisesti teihin, arvoisat demarinaiset. Hyvinvointialueilla on haasteita vastata palvelutarpeeseen säästöjen edessä. Teissä on taitoa, tarmoa ja tahtoa ratkaista hyvinvointialueiden monenlaisia haasteita. Tulevissa vaaleissa sanomme: Tekoja, ei vain sanoja! Arjen asiat kuntoon. 

Hyvät toverit! 

Olemme osana historiallista jatkumoa kokoontuneet tänne Pohjanmaalle Sosialidemokraattisten Naisten 17. liittokokoukseen kahdeksi päiväksi käsittelemään sääntöjen mukaiset asiat, valitsemaan liitolle uusi hallitus ja käsittelemään liittokokoukselle valmistellut sääntömuutokset. Päätämme tulevan liittokokouskauden suunnan. Liittokokouksessa vahvistamme poliittisen asiakirjan ja keskustelemme yhteisistä tavoitteista. 

Ensi vuonna käännämme katseemme alue- ja kuntavaalien lisäksi myös jo lähestyviin Demarinaisten 125-vuotisjuhlaan. Kuten kerroin puheeni aluksi, Työläisnaiset valitsivat osansa vuosisadan alussa: he halusivat rakentaa uutta yhteiskuntaa yhdessä miesten kanssa. He valitsivat sosialismin ja naisliikkeen, molemmat. Tänäänkin Sosialidemokraattiset Naiset ovat osana sosialidemokraattista liikettä tekemässä työtä tasa-arvon ja jokaisen yksilön yhdenvertaisuuden puolesta. Me teemme työtä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolesta. Me sanomme, tekoja, ei vain sanoja! Arjen asiat kuntoon. Sen puolesta olemme kokoontuneet tänään tänne Seinäjoella.  

Näillä sanoilla avaan liittokokouksen.