Väitös: Kirjallisuuden näkymättömät sankarit nostavat esiin suomentajien ammatillisen toimijuuden ja alan haasteet
FM Anu Heinon väitöstutkimus antaa äänen suomalaisille kirjallisuuden suomentajille ja tuo esiin tämän kulttuurisesti merkittävän, mutta usein melko näkymättömäksi jäävän ammattiryhmän työn ja roolin suomalaisessa kirjallisuuskentässä. Tutkimus keskittyy suomentajien omiin kertomuksiin. Sen keskeinen tavoite on korostaa suomentajien työn merkitystä ja vahvistaa heidän toimijuuttaan omalla alallaan.
FM Anu Heinon väitöstyö syventää käsitystä käännösalan rakenteista ja prosesseista. Se voi edistää alan sisäistä vuoropuhelua sekä kulttuuripoliittisia päätöksiä.
Käännöstieteen alalle sijoittuva väitöstutkimus pohjautuu kysely- ja haastatteluaineistoihin ja soveltaa sosiologista ja narratiivista viitekehystä kirjallisuuden kääntäjien ammatti-identiteetin ja toimijuuden tarkasteluun. Tutkimuksessa analysoidaan kääntäjyyden (translatorship) merkitystä suomentajien elämässä sekä suomentamisen kentän rakenteita ja dynamiikkaa.
Analyysi osoittaa, että kirjallisuuden suomentajien symbolinen pääoma rakentuu ennen kaikkea kielitaidosta, akateemisesta koulutuksesta ja pitkästä työkokemuksesta ja heidän toimijuutensa pohjautuu kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman hyödyntämiseen.
Pitkät työurat viittaavat suomentajien asiantuntemuksen ja ammattitaidon lisäksi myös heidän kykyynsä ylläpitää ammatillisia yhteistyösuhteita ja hyödyntää kulttuurista ja sosiaalista pääomaansa ammatissa menestyäkseen.
Suomentajat suhtautuvat työhönsä intohimolla, mutta työstä saatavat palkkiot aiheuttavat selvää tyytymättömyyttä. Kaiken kaikkiaan suomentajat vaikuttavat kuitenkin tyytyväisiltä työhönsä. Suomentajat tunnistavat alan haasteet, mutta kokevat vaikutusvaltansa rajalliseksi.
Kirjoittajasuomentaja ja välittäjäsuomentaja
Elämäntarinoiden analyysi tuo esiin kaksi erilaista narratiivista kääntäjyyttä: kirjoittajasuomentajan, joka kokee tekevänsä luovaa työtä rinnastaen itsensä alkuperäistekstin kirjoittajaan, ja välittäjäsuomentajan, joka painottaa kirjailijan viestin välittämistä uudelle yleisölle.
Heinon väitöstutkimus tuo esiin suomentajien työn haasteet ja korostaa heidän ammattitaitoaan, intohimoaan ja sitoutumistaan työhönsä. Käännösala on suurien haasteiden edessä konekääntämisen ja tekoälyn yleistyessä, ja muutokset voivat vaikuttaa sekä kääntäjien työhön että kirjallisuuden laatuun.
Tutkimus auttaa osaltaan ymmärtämään alan muutoksia ja rohkaisee toimijoita kehittämään ratkaisuja, jotka tukevat kääntäjien ammattitaitoa ja alan kehitystä.
– Alalla tarvitaan edelleen lisää tietoisuutta siitä, että kääntäminen ei ole vain mekaaninen prosessi, vaan se edellyttää kulttuurien, kielten ja kirjallisuuden syvällistä ymmärtämistä. Siksi on tärkeää tuottaa lisää tietoa kirjallisuuden kääntämisen luonteesta ja suomentajien inhimillisestä panoksesta, jota tekoäly ei voi korvata, Anu Heino sanoo.
– Väitöstutkimus on tärkeä askel suomentajien työn arvostuksen lisäämisessä ja alalla käytävän keskustelun edistämisessä, Heino tiivistää.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. marraskuuta
Filosofian maisteri Anu Heinon käännöstieteen alaan kuuluva väitöskirja Mediators and Writers: Contemporary Finnish Literary Translators and their Narrative Translatorshiptarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 22.11.2024 kello 12 keskustakampuksella, Päätalon luentosalissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Taivalkoski-Shilov Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Eliisa Pitkäsalo, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä20.11.2024 08:40:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Markus Hautamäen väitöstutkimus osoitti yhteyden aiemman sydäninfarktin vaikeusasteen ja myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen välillä. Sydäninfarktin vakavuutta voidaan arvioida suhteellisen helposti GRACE-pisteytyksen avulla. Tutkimuksen perusteella GRACE-pisteytyksen ennustearvoa sydäninfarktin yhteydessä voisi olla mahdollista parantaa.
Laaja yhteistyöhanke kehittää muistisairaiden ihmisten hoitoa ja kohtaamista hoivakodeissa18.11.2024 10:57:47 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan muistiyhdistyksen yhteistyöhanke lähtee tukemaan muistisairaiden ihmisten hyvää hoitoa ja kohtaamista.
Väitös: Digiyhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoisuutta datapohjaisista alustoista, jotka hyödyntävät algoritmeja18.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Akateemisissa ja julkisissa keskusteluissa varoitellaan sosiaalisen median ja hakukoneiden näkymättömistä prosesseista, jotka ovat riski demokratialle ja ihmisoikeuksille. Guna Spuravan väitöskirja peräänkuuluttaa parempaa tietoisuutta siitä, miten datapohjaiset, algoritmien ohjaamat alustat toimivat ja kuinka ne vaikuttavat arkeemme.
Väitös: Kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä18.11.2024 09:25:50 EET | Tiedote
Taloudesta on tullut merkittävä kulttuurin arvon mittari, johon vetoavat niin poliittiset päättäjät kuin kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurilta ja taiteelta odotetaan ratkaisuja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Näillä odotuksilla voi olla vaikutuksena siihen, minkälainen kulttuuri nähdään yhteiskunnassa arvokkaaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemi tutki väitöskirjassaan 2010-luvulla Suomessa käytyjä kulttuuria koskevia keskusteluja tarkastellakseen kulttuurin arvoa niin sanotussa kilpailukyky-yhteiskunnassa.
Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla4.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme