Tampereen yliopisto

Laaja yhteistyöhanke kehittää muistisairaiden ihmisten hoitoa ja kohtaamista hoivakodeissa

Jaa

Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan muistiyhdistyksen yhteistyöhanke lähtee tukemaan muistisairaiden ihmisten hyvää hoitoa ja kohtaamista.

Alt-teksti: Iäkäs nainen istuu olohuoneessa juomassa teetä.
Kuvituskuva: Gerontologian tutkimuskeskus - GEREC

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on myöntänyt vuosille 2024–2027 laajan hankerahoituksen, jonka myötä Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan muistiyhdistyksen tutkijat ja asiantuntijat jalkautuvat pirkanmaalaisiin hoivakoteihin. Tarkoituksena on kehittää yhdessä ammattilaisten kanssa muistisairaiden ihmisten kohtaamista.

Suurin osa ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevista iäkkäistä ihmisistä sairastaa pitkälle edennyttä muistisairautta, kuten Alzheimerin tautia. Muistisairaiden ihmisten hoito on vaativaa ja ammattilaisilla tulee olla riittävästi tietoa ja osaamista elää muistisairautta sairastavien ihmisten rinnalla. Uusi hanke pyrkii vahvistamaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista muistisairaiden ihmisten kanssa toimimisesta ja hyvän arjen tukemisesta – ammattilaisten omaa jaksamista ja voimavarojen tukemista unohtamatta.

– Olemme jo useamman vuoden ajan tutkineet muistisairauksiin liittyviä teemoja Tampereen yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tietoa hyvästä hoidosta ja hoidon kehittämiskohteista on karttunut, mutta usein haasteena on uuden tutkimustiedon saaminen sitä tarvitsevien ammattilaisten käyttöön. Tämä hanke mahdollistaa tutkijoiden jalkautumisen hoivakotien arkeen ja yhteisen keskustelun siitä, miten voisimme kehittää muistisairaiden ihmisten kohtaamista ja hoitoa eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston osahanketta johtava gerontologian professori Jenni Kulmala.

Kohtaamisosaamista hoitokoteihin (KOHO) -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa hoivakotien työntekijöiden ymmärrystä hoivakodista vanhojen ihmisten viimeisenä kotina. Hanke tukee työntekijöiden valmiuksia kohdata muistisairautta sairastavat asukkaat pitkän elämän eläneinä yksilöllisinä persoonina.

– Emme ole menossa hoivakoteihin viemään valmiita ohjeita tai arvioimaan toimintatapoja, vaan tarkoituksemme on ensisijaisesti herättää pohtimaan tekemisen tapoja, kertoa ammattilaisille uusimmista tutkimustuloksista. Toimimme tukena juuri siinä, missä kukin hoivakoti kokee tukea tarvitsevansa, jatkaa hankkeen asiantuntija, dosentti Jari Pirhonen.

Tampereen ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen koordinoinnista. Hankkeen päätavoitteeseen – kohtaamisosaamisen lisäämiseen – pyritään jokaisessa hoivakodissa tapahtuvan yksilöllisen kehittämisen sekä kaikille yhteisten toimintamuotojen kautta. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet liittyvät monilta osin kokemukselliseen oppimiseen ja konkreettiseen tekemiseen.

– Ikääntyneiden hoitoon kohdistuva uusi hanke on hieno lisä TAMKin sosiaali- ja terveysalan osaamisyksikön toimintaan. Voimme vahvistaa hankkeen kautta alueellista yhteistyötä hoivakotien ja koulutuksen järjestäjien kesken, sekä käyttää ja levittää hankkeessa kehitettäviä toimintamalleja myös alalle opiskelevien hyödyksi, kertoo käynnistyvän hankkeen projektipäällikkö, terveysalan lehtori Katja Hautsalo.

Hyviä toimintatapoja lisätään koulutuksilla

Hankkeessa tehtävä käytännön kehitystyö tapahtuu aina yksittäisten hoivakotien tarpeista lähtien, mutta hyviksi havaittujen toimintatapojen leviämistä laajemmalle lisätään alueellisilla ja valtakunnallisilla koulutuksilla. 

– Olemme iloisia, että pääsemme yhdessä hoivakodeissa toimivien ammattilaisten kanssa aidosti kehittämään muistisairaiden ihmisten hoitoa ja tukemaan ammattilaisia heidän työssään, Jenni Kulmala toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jari Pirhonen, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto
jari.pirhonen@tuni.fi
050 476 5985

Jenni Kulmala, gerontologian professori, Tampereen yliopisto
jenni.kulmala@tuni.fi
050 439 5422

Katja Hautsalo, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
katja.hautsalo@tuni.fi
040 572 7599

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä20.11.2024 08:40:00 EET | Tiedote

Lääketieteen lisensiaatti Markus Hautamäen väitöstutkimus osoitti yhteyden aiemman sydäninfarktin vaikeusasteen ja myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen välillä. Sydäninfarktin vakavuutta voidaan arvioida suhteellisen helposti GRACE-pisteytyksen avulla. Tutkimuksen perusteella GRACE-pisteytyksen ennustearvoa sydäninfarktin yhteydessä voisi olla mahdollista parantaa.

Väitös: Kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä18.11.2024 09:25:50 EET | Tiedote

Taloudesta on tullut merkittävä kulttuurin arvon mittari, johon vetoavat niin poliittiset päättäjät kuin kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurilta ja taiteelta odotetaan ratkaisuja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Näillä odotuksilla voi olla vaikutuksena siihen, minkälainen kulttuuri nähdään yhteiskunnassa arvokkaaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemi tutki väitöskirjassaan 2010-luvulla Suomessa käytyjä kulttuuria koskevia keskusteluja tarkastellakseen kulttuurin arvoa niin sanotussa kilpailukyky-yhteiskunnassa.

Väitös: Kirjallisuuden näkymättömät sankarit nostavat esiin suomentajien ammatillisen toimijuuden ja alan haasteet11.11.2024 09:34:49 EET | Tiedote

FM Anu Heinon väitöstutkimus antaa äänen suomalaisille kirjallisuuden suomentajille ja tuo esiin tämän kulttuurisesti merkittävän, mutta usein melko näkymättömäksi jäävän ammattiryhmän työn ja roolin suomalaisessa kirjallisuuskentässä. Tutkimus keskittyy suomentajien omiin kertomuksiin. Sen keskeinen tavoite on korostaa suomentajien työn merkitystä ja vahvistaa heidän toimijuuttaan omalla alallaan.

Väitös: Ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaista koulutuspolitiikkaa 2000-luvulla4.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Tuomas Tervasmäki tutki 2000-luvun suomalaisia koulutuspoliittisia uudistuksia ja paljasti, miten ideologiset valinnat ovat ohjanneet suomalaisen koulutuspolitiikan kehittymistä tällä vuosituhannella. Tutkimus lisää ymmärrystä koulutuspolitiikan ideologisista piirteistä ja avaa poliittisia arvovalintoja julkiseen keskusteluun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye