Väitös: Koulun johtaminen on yhteinen tehtävä – opettajankoulutus vahvistaa johtamisen ydintaitoja (Alho)
Kasvatus- ja koulutusalan johtajuudessa on syvimmiltään kyse oppimisen ja opettamisen tulevaisuuden suunnan kirkastamisesta. Tässä työssä tarvitaan laajasti koulun ammatillisen yhteisön jäseniä, ei pelkästään virallisessa johtaja-asemassa toimivia. Opettajien rooli onkin aivan keskeinen koulun yhteisessä johtamistehtävässä. Tästä syystä on tärkeää, että tulevia opettajia tuetaan johtajuusosaamisensa kehittämisessä jo perustutkintokoulutuksessa – erityisesti nyt, kun opettajien täydennyskoulutuksesta ollaan laajasti leikkaamassa.
KM Janni Alhon väitöskirjassa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden johtajuusosaamisen kehittymistä suomalaiseen luokanopettajakoulutusohjelmaan integroidussa opiskeluryhmässä. Ryhmän keskeisenä tavoitteena oli opettajaopiskelijoiden johtajuusosaamisen vahvistaminen.
Väitöstutkimuksen mukaan opettajaopiskelijoiden johtajuusosaaminen vahvistui ryhmässä erityisesti yhteistoiminnallisessa johtajuusosaamisessa, johon kuuluvat esimerkiksi vahvat vuorovaikutustaidot, positiivinen asenne moninaisuutta ja erilaisuutta kohtaan sekä yhteisön tunnistaminen voimavarana. Johtajuusosaamisen kehittymistä tuki ryhmässä etenkin se, että opettajaopiskelijat harjoittelivat yhteistoiminnallisen johtajuuden ydintaitoja osana ryhmän päivittäistä toimintakulttuuria, sekä vertaiskeskustelut johtajuuteen liittyvistä aiheista. Opiskeluryhmä tuki lisäksi opiskelijoiden tietoisuuden vahvistumista johtajuudesta osana opettajan tehtävää.
Johtajuusosaaminen vaihtelee eri oppilaitoksista valmistuvilla opettajilla
Väitöstutkimuksen mukaan opettajien perustutkintokoulutus on tärkeä johtajuuskehittymisen konteksti, jossa johtajuuskehittymisen tukea tulee kuitenkin jatkossa vahvistaa entisestään. Keskeistä on, että tämä tuki alkaa opettajankoulutuksessa riittävän varhain, mikä näyttää mahdollistavan koko opettajankoulutuksen tehokkaamman hyödyntämisen tulevien opettajien johtajuusosaamisen kehittämisessä.
– Eri yliopistoista valmistuvat opettajat lähtevät nyt työhönsä hyvin erilaisella koulutuksesta saadulla johtajuusosaamisella. Siksi olisi hyvä, että johtamiseen painottuvien opintojen osalta käytäisiin nykyistä enemmän valtakunnallista keskustelua siitä, mitä johtajuusosaamista kaikilla opettajilla tulisi olla valmistuttuaan ja millaisella täydennyskoulutuksella sitä voidaan kehittää uran aikana, Alho ehdottaa väitöstutkimuksensa pohjalta.
KM Janni Alhon väitöskirjan “Student teachers’ leadership development in a Finnish class teacher education-integrated study group” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 30.11.2024 klo 12 Agora-rakennuksessa salissa B222.1 (Gamma). Vastaväittäjänä toimii professori Janne Pietarinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dosentti Sirpa Eskelä-Haapanen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98110.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janni AlhoProjektitutkija
janni.e.alho@jyu.fiKirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme