Laaja tutkimus: Osaamiserot oppilaiden digitaidoissa ovat kasvaneet
Suomen kahdeksasluokkalaiset sijoittuvat neljänneksi yhdessä useamman muun maan kanssa Kansainvälisessä monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimuksessa (ICILS 2023). Monilukutaidossa korkeimmat pistemäärät olivat Etelä-Koreassa (540), Tšekissä (525) ja Tanskassa (518). Ohjelmoinnillisessa ajattelussa kärkimaat olivat Taiwan (548), Etelä-Korea (537) ja Tšekki (527). Tutkimus osoittaa myös, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat aikaisempaa suurempia ja kouluissa tarvitaan selvempi strategia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseksi ja opettajien tukemiseksi.
Monilukutaidossa Suomen pistemäärä (507) oli laskenut merkitsevästi vuoden 2018 tuloksesta (531), kuten monissa muissakin maissa. Suomessa hyvä osaamistaso oli 20 %:lla oppilaista, mutta heikko osaamistaso 37 %:lla. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 30 % ja 28 %.
Ohjelmoinnillisessa ajattelussa Suomen pistemäärä (502) ei ollut vuodesta 2018 muuttunut merkitsevästi (508). Suomessa hyviä osaajia oli 36 % ja heikkoja 28 % oppilaista. Sekä hyvien että heikkojen määrä oli hieman lisääntynyt, joten osaamiserot ovat kasvaneet. Kotitaustan yhteys on voimistunut erityisesti ohjelmoinnillisen ajattelun osaamisessa.
– Heikosti osaavilta puuttuu keskeinen digiosaaminen. Heillä voi olla vaikeuksia käyttää verkossa olevia yhteiskunnan palveluita tai tunnistaa verkkohuijauksia eivätkä he pysty tuottamaan opintojen ja työelämän vaatimia dokumentteja. He ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Opettajat kaipaavat tukea tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön
Tutkimuksen mukaan lähes puolella kouluista puuttui kattava tieto- ja viestintäteknologian käytön suunnitelma, joka ohjaisi teknologian käyttöön liittyvää tukea, oppimisen sisältöjä ja opettajien ammatillista kehittymistä. Merkittävä osa opettajista kokee tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta teknologian hyödyntämiseksi opetuksessaan eri tarkoituksiin. Erityisesti opettajat toivoivat lisäosaamista tukea tarvitsevien oppilaiden teknologian käytöstä. Suomessa opettajilta edellytettiin digiosaamista kansainvälistä keskiarvoa vähemmän.
Erilaisista digiosaamisen sisällöistä opettajat kertoivat painottavansa eniten tiedon hakua, arviointia ja esittämistä. Sen sijaan tietoturvaan ja ohjelmoinnilliseen ajatteluun liittyviä sisältöjä painotettiin selvästi vähemmän. Vain pieni osa oppilaista oli opiskellut koulussa ohjelmointia.
– Tulosten valossa ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointi ovat koulumaailmassa melko vakiintumattomia, ja niihin liittyvässä opetuksessa on paljolti vaihtelua. Ohjelmoinnin roolista perusopetuksessa käytävässä keskustelussa on hyvä tunnistaa ohjelmoinnillisen ajattelun merkitys jatko-opintojen ja työelämän kannalta sekä osana yleissivistystä ja eri oppiaineiden tapoja käsitellä oikean maailman ilmiöitä, muistuttaa tutkimuksen toinen koordinaattori Janne Fagerlund.
Vaikka suomalaiset oppilaat ja opettajat suhtautuvat teknologian käyttöön pääasiassa myönteisesti, olivat asenteet muuttuneet hieman aiempaa kielteisemmiksi. Erityisesti opettajat kokivat teknologian käytön lisäävän kopioimista ja heikentävän keskittymistä, eikä sen uskottu parantavan oppilaiden koulumenestystä. Suomessa oli Tanskan lisäksi kaikista maista vähiten oppilaita, jotka arvelivat opiskelevansa jotain teknologiaan liittyvää tai työskentelevänsä sen parissa tulevaisuudessa.
ICILS-tutkimuksessa (International Computer and Information Literacy Study) tarkasteltiin kahdeksannen luokan oppilaiden monilukutaitoa ja ohjelmoinnillista ajattelua. Monilukutaidon vertailussa oli 31 maata ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa 21 maata. Tehtävät koostuivat tietokoneilla toteutettavista tehtäväkokonaisuuksista, joissa oppilaiden piti hakea, arvioida, tuottaa ja viestiä tietoa sekä ratkaista ohjelmoinnillisia ongelmanratkaisutehtäviä. Keväällä 2023 Suomessa 158 koulusta 4 249 oppilasta vastasi kokeeseen ja kyselyyn keväällä 2023. Lisäksi 2 099 opettajaa sekä koulujen rehtorit ja TVT-vastuuhenkilöt vastasivat heille osoitettuihin kyselyihin. Suomi on osallistunut näin kattavaan ICILS-tutkimukseen aiemmin vuonna 2018.
Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Kaisa Leino, p. 040 805 4810, kaisa.j.leino@jyu.fi
Tutkijatohtori Janne Fagerlund, p. 040 805 4711, janne.fagerlund@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi HäkämiesviestintäsihteeriKoulutuksen tutkimuslaitos
Puh:040 805 4249kirsi.m.hakamies@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Keski-Suomen biopankin ja Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Tiina Jokela ehkäisee syöpää tutkimalla elintapoja13.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Keski-Suomen biopankin uuden tutkimusjohtajan Tiina Jokelan tavoitteena on lisätä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen biopankin kanssa. Tärkeää on tehdä biopankkitoimintaa näkyvämmäksi, jotta sen käyttöä tutkimuksessa voidaan entisestään lisätä. Jokela tutkii omassa tutkimuksessaan verinäytteistä löytyviä merkkiaineita, jotka voivat viitata syövän kehittymiseen erityisesti Lynchin syndroomaa kantajien keskuudessa.
Liikunta hoitaa mieltä. Avoin verkkokurssi tarjoaa tutkittua tietoa liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen12.11.2024 10:18:44 EET | Tiedote
Voiko liikunta olla osa ratkaisua kasvaneiden mielenterveyshaasteiden ja esimerkiksi niistä johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseksi? Suuren suosion saanut Jyväskylän yliopiston Mielenterveys ja liikunta -verkkokurssi antaa tietoa ja ymmärrystä liikunnan positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen. Pääset tutustumaan ja ilmoittautumaan kurssille Jyväskylän avoimen yliopiston sivujen kautta. Kurssi on kaikille avoin ja ilmainen.
Vain puolet päätyy lapsiryhmätyöhön – tutkimustulokset raottavat ilmiötä varhaiskasvatuksen opettajapulan taustalla12.11.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Jo useamman vuoden ajan julkisuudessa on keskusteltu varhaiskasvatuksen opettajapulasta sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten halusta vaihtaa alaa. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin, mikä on saanut opiskelijat hakeutumaan varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin ja millaiset tekijät ovat kytköksissä niin opettajaopintoihin kuin myöhemmin varhaiskasvatusalalle kiinnittymiseen. Hankkeen tuloksia julkaistaan tiistaina 19.11. järjestettävässä tilaisuudessa.
Keski-Suomen hoivasäätiö lahjoitti 60 000 euroa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle11.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Keski-Suomen hoivasäätiö on päättänyt lahjoittaa 60 000 euroa Jyväskylän yliopistolle. Lahjoitus kohdennetaan liikuntatieteellisessä tiedekunnassa rakenteilla olevaan aktiivisen vanhuuden tutkimusohjelmaan.
Global Ranking of Academic Subjects 2024: Yhdeksän JYU:n tieteenalaa mukana maailman parhaiden joukossa11.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Maanantaina 11.11.2024 julkaistussa Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa (Global Ranking of Academic Subjects) Jyväskylän yliopisto sijoittui sadan parhaan joukkoon tieteenalaluokassa Library & Information Science, välille 76-100. Jyväskylän yliopistossa tähän lukeutuu tietojärjestelmätiede.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme