Laaja tutkimus: Osaamiserot oppilaiden digitaidoissa ovat kasvaneet
Suomen kahdeksasluokkalaiset sijoittuvat neljänneksi yhdessä useamman muun maan kanssa Kansainvälisessä monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimuksessa (ICILS 2023). Monilukutaidossa korkeimmat pistemäärät olivat Etelä-Koreassa (540), Tšekissä (525) ja Tanskassa (518). Ohjelmoinnillisessa ajattelussa kärkimaat olivat Taiwan (548), Etelä-Korea (537) ja Tšekki (527). Tutkimus osoittaa myös, että oppilaiden väliset osaamiserot ovat aikaisempaa suurempia ja kouluissa tarvitaan selvempi strategia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseksi ja opettajien tukemiseksi.
Monilukutaidossa Suomen pistemäärä (507) oli laskenut merkitsevästi vuoden 2018 tuloksesta (531), kuten monissa muissakin maissa. Suomessa hyvä osaamistaso oli 20 %:lla oppilaista, mutta heikko osaamistaso 37 %:lla. Vuonna 2018 vastaavat osuudet olivat 30 % ja 28 %.
Ohjelmoinnillisessa ajattelussa Suomen pistemäärä (502) ei ollut vuodesta 2018 muuttunut merkitsevästi (508). Suomessa hyviä osaajia oli 36 % ja heikkoja 28 % oppilaista. Sekä hyvien että heikkojen määrä oli hieman lisääntynyt, joten osaamiserot ovat kasvaneet. Kotitaustan yhteys on voimistunut erityisesti ohjelmoinnillisen ajattelun osaamisessa.
– Heikosti osaavilta puuttuu keskeinen digiosaaminen. Heillä voi olla vaikeuksia käyttää verkossa olevia yhteiskunnan palveluita tai tunnistaa verkkohuijauksia eivätkä he pysty tuottamaan opintojen ja työelämän vaatimia dokumentteja. He ovat suurimmassa vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Opettajat kaipaavat tukea tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön
Tutkimuksen mukaan lähes puolella kouluista puuttui kattava tieto- ja viestintäteknologian käytön suunnitelma, joka ohjaisi teknologian käyttöön liittyvää tukea, oppimisen sisältöjä ja opettajien ammatillista kehittymistä. Merkittävä osa opettajista kokee tarvitsevansa ammatillista lisäkoulutusta teknologian hyödyntämiseksi opetuksessaan eri tarkoituksiin. Erityisesti opettajat toivoivat lisäosaamista tukea tarvitsevien oppilaiden teknologian käytöstä. Suomessa opettajilta edellytettiin digiosaamista kansainvälistä keskiarvoa vähemmän.
Erilaisista digiosaamisen sisällöistä opettajat kertoivat painottavansa eniten tiedon hakua, arviointia ja esittämistä. Sen sijaan tietoturvaan ja ohjelmoinnilliseen ajatteluun liittyviä sisältöjä painotettiin selvästi vähemmän. Vain pieni osa oppilaista oli opiskellut koulussa ohjelmointia.
– Tulosten valossa ohjelmoinnillinen ajattelu ja ohjelmointi ovat koulumaailmassa melko vakiintumattomia, ja niihin liittyvässä opetuksessa on paljolti vaihtelua. Ohjelmoinnin roolista perusopetuksessa käytävässä keskustelussa on hyvä tunnistaa ohjelmoinnillisen ajattelun merkitys jatko-opintojen ja työelämän kannalta sekä osana yleissivistystä ja eri oppiaineiden tapoja käsitellä oikean maailman ilmiöitä, muistuttaa tutkimuksen toinen koordinaattori Janne Fagerlund.
Vaikka suomalaiset oppilaat ja opettajat suhtautuvat teknologian käyttöön pääasiassa myönteisesti, olivat asenteet muuttuneet hieman aiempaa kielteisemmiksi. Erityisesti opettajat kokivat teknologian käytön lisäävän kopioimista ja heikentävän keskittymistä, eikä sen uskottu parantavan oppilaiden koulumenestystä. Suomessa oli Tanskan lisäksi kaikista maista vähiten oppilaita, jotka arvelivat opiskelevansa jotain teknologiaan liittyvää tai työskentelevänsä sen parissa tulevaisuudessa.
ICILS-tutkimuksessa (International Computer and Information Literacy Study) tarkasteltiin kahdeksannen luokan oppilaiden monilukutaitoa ja ohjelmoinnillista ajattelua. Monilukutaidon vertailussa oli 31 maata ja ohjelmoinnillisessa ajattelussa 21 maata. Tehtävät koostuivat tietokoneilla toteutettavista tehtäväkokonaisuuksista, joissa oppilaiden piti hakea, arvioida, tuottaa ja viestiä tietoa sekä ratkaista ohjelmoinnillisia ongelmanratkaisutehtäviä. Keväällä 2023 Suomessa 158 koulusta 4 249 oppilasta vastasi kokeeseen ja kyselyyn keväällä 2023. Lisäksi 2 099 opettajaa sekä koulujen rehtorit ja TVT-vastuuhenkilöt vastasivat heille osoitettuihin kyselyihin. Suomi on osallistunut näin kattavaan ICILS-tutkimukseen aiemmin vuonna 2018.
Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Kaisa Leino, p. 040 805 4810, kaisa.j.leino@jyu.fi
Tutkijatohtori Janne Fagerlund, p. 040 805 4711, janne.fagerlund@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi HäkämiesviestintäsihteeriKoulutuksen tutkimuslaitos
Puh:040 805 4249kirsi.m.hakamies@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Läheinen ihminen voi vahvistaa tai horjuttaa sijoitetun nuoren selviytymiskykyä19.11.2024 12:10:00 EET | Tiedote
Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten selviytyminen on vaihtelevaa, ja läheisillä ihmissuhteilla on ratkaiseva merkitys heidän resilienssinsä kehittymisessä. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee perhesijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssiä heidän läheisten ihmissuhteiden ja niihin liittyvien jännitteiden, selviytymiskeinojen ja toimijuuden näkökulmasta.
Miljoonapotti tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien kehittämiseen19.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen Duke University saivat yli miljoonan euron tutkimusrahoituksen tekoälypohjaisten lintu- ja lepakontunnistusmallien sekä automaattisen kenttälaitteiston kehittämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme