Kansallismuseo saapuu Suomen maatalousmuseo Sarkaan – mukana useita Lounais-Suomesta peräisin olevia kulttuurihistoriallisia aarteita

Kansallismuseon kaksipäiväisen kyläilyn aikana voi nähdä otoksen Suomen kansallismuseon kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kokoelmista ja tutustua esineiden tarinoihin Kansallismuseon asiantuntijoiden kanssa.

”Suomen kansallismuseon kokoelmat ovat maan laajimmat ja sisältävät yli puoli miljoonaa esinettä ja teosta. Mukaan olemme valinneet esineistä sellaisia, joita kävijämme haluavat nähdä yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, kertoo yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta.

”On hienoa päästä tarjoamaan puitteet tällaiselle kokonaisuudelle, jossa yhdistyvät Suomen kansallismuseon vankka tietämys ja asiantuntijuus sekä otos sen kokoelmista vaikuttavimmillaan”, toteaa Saran museonjohtaja Lauri Viinikkala.

Kenties tunnetuin nyt nähtävistä teoksista on koulukirjoistakin tuttu kuvataiteilija Edvard ”Eetu” Iston vuonna 1899 maalaama teos Hyökkäys. Maalauksessa Venäjän kaksipäinen kotka yrittää riistää Suomi-neidolta lakikirjan. Teoksen syntyajankohtana keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa.

Vanhin Sarka-museossa nähtävistä kulttuurihistoriallisista aarteista on kivikaudelta vuodelta 6100 eaa. peräisin oleva Huittisten hirvenpää. Taidokkaasti tehty hirvenpää on kenties ollut seremoniaesine, hirviklaanin tunnusmerkki tai päällikön statusmerkki.

Lähihistoriasta esillä ovat "Nato-kynä”, jolla ulkoministerinä toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen, presidentti Urho Kaleva Kekkosen ikoniset silmälasit 1970-luvulta ja alkuperäiset Ateljer Faunin muumihahmot 1950-luvun lopulta.

Merkittävää kulttuuriperintöä Lounais-Suomen alueelta

Jokaisessa museokohteessa Kansallismuseolla on mukana myös alueellisesti tai paikallisesti merkittäviä esineitä. Sarka-museossa näitä ovat Halikon aarre, Ruskon kousa ja Alastaron kirkosta Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1874 lahjoitettu miekka.

Taidekäsityön mestariteokseksi kutsuttu Halikon aarre on 1100-luvulta. Se koostuu useasta osasta, kullatusta krusifiksista, hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta. Saviruukussa säilyneet aarteet löytyivät Halikon kartanon eli nykyisen Joensuun kartanon mailta vuonna 1887.

Esillä on myös vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon kousa. Vakka-Suomessa valmistetut koristeelliset kousat olivat juhlamaljoja, valmistumisajankohtanaan ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin.

1700-luvun lopusta peräisin oleva miekka on tietojen mukaan jätetty Alastaron kirkkoon Anders Josef Hästeskon (1753–1825) kuoleman jälkeen. Hästesko taisteli Ruotsin joukoissa Venäjää vastaan sekä Kustaa III:n sodassa (1788–1790) että Suomen sodassa (1808–1809). Miekan terässä näkyy käytön jälkiä ja se on katkennut, varmaa tietoa miekan taistelukäytöstä ei kuitenkaan ole.

Erikoislaatuisessa miekassa on ruotsalainen kahva ja venäläinen säilä. Säilän veriuraan on kaiverrettu Vivat Catharina, toiselle puolen kyrillisillä ja toiselle latinalaisilla kirjaimilla. Hästeskon sotilasuran perusteella voisi arvella, että säilä on sotasaalis. 

Vapaa pääsy koko viikonlopun ajan

Suomen kansallismuseon kokoelmaesineet ovat nähtävillä Sarka-museon Riihi-tilassa lauantaina 23.11. klo 11–17 ja sunnuntaina 24.11. klo 10–16. Lisäksi Sarka-museon muut näyttelyt ovat avoinna klo 10–17. Kaikkiin museon näyttelyihin on vapaa pääsy koko viikonlopun ajan. 

Kansallismuseo jatkaa museokyläilyjä ensi vuonna ja saapuu Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan museoon 22.–23.3.2025 ja Joensuuhun Pohjois-Karjalan museon uusiin museotiloihin 11.–12.10.2025.