Keski-Suomen biopankin ja Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Tiina Jokela ehkäisee syöpää tutkimalla elintapoja
Keski-Suomen biopankin uuden tutkimusjohtajan Tiina Jokelan tavoitteena on lisätä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen biopankin kanssa. Tärkeää on tehdä biopankkitoimintaa näkyvämmäksi, jotta sen käyttöä tutkimuksessa voidaan entisestään lisätä. Jokela tutkii omassa tutkimuksessaan verinäytteistä löytyviä merkkiaineita, jotka voivat viitata syövän kehittymiseen erityisesti Lynchin syndroomaa kantajien keskuudessa.
Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Tiina Jokelan tehtävät jakautuvat Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen biopankin kesken. Hän aloitti tehtävässään 1.5.2024. Jokelan työtehtäviin kuuluu biopankkitoiminnan kehittäminen, solu- ja molekyylipatologian opetus Jyväskylän yliopistolla sekä syöpäbiomarkkereihin liittyvän tutkimuksen johtaminen ja tekeminen.
Elämäntavat auttavat meitä pysymään terveinä
Tiina Jokelan tutkimus on keskittynyt Lynchin syndroomaan. Lynch syndroomaa aiheuttavat DNA:n korjausgeenien virheelliset muodot, joita kantavilla henkilöillä on kohonnut riski sairastua syöpään jopa ennen keski-ikää. Lisäksi monet syndrooman kantajat ehtivät elämänsä aikana käydä läpi useita syöpiä. Jokela tutkii Lynch kohortissa liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvien elämäntapojen yhteyksiä syöpäriskiin ja veren merkkiaineisiin eli syöpäbiomarkkereihin.
- Tutkimukseni pyrkii siis selvittämään solu- ja molekyylitasolla, kuinka elämäntavat esimerkiksi ruokavalio ja liikunta säätelevät riskiä sairastua syöpään. Terveellinen ruokavalio ja runsas fyysinen aktiivisuus merkittävästi alentavat syöpäriskiä, mutta tällä hetkellä emme tunne tarpeeksi hyvin niitä molekyyli- ja solutason mekanismeja, jotka aikaansaavat suojan syöpää vastaan, selventää tutkimusjohtaja Tiina Jokela Jyväskylän yliopistosta.
Kun ymmärretään, miten elimistö voi torjua syöpää, voidaan tulevaisuudessa vahvistaa elimistön omaa suojaa. Tietoa voidaan mahdollisesti yleistää ja täten torjua myös muita syöpiä. Samalla on mahdollisuus tunnistaa lääkkeettömiä keinoja syövän torjumiseen.
- Terveyden edistämisen keskiössä on ennaltaehkäisy. Tutkimukseni siis pyrkii kehittämään uusia menetelmiä, joilla voimme ennaltaehkäistä syöpää ja tunnistaa ne mahdollisimman varhain, kertoo Jokela.
Yhteistyötä biopankin ja kokemusasiantuntijoiden kanssa
Jokelan tutkimuksessa etsitään Lynchin syndroomaa kantavien henkilöiden verinäytteistä RNA-molekyylejä, aineenvaihduntatuotteita ja immuunisoluja, jotka voivat kertoa syövän kehittymisen riskeistä ja sairastumisen todennäköisyydestä. Näitä tutkimustuloksia voidaan myöhemmin laajemmin validoida biopankkinäytteillä. Tutkimukseen osallistuu myös kokemusasiantuntijat, jolla on omakohtainen kokemus elämästä Lynch syndrooman kanssa.
- Kokemusasiantuntijan kanssa tehtävä yhteistyö syventää ymmärrystä Lynch syndroomasta ja lisää tutkimuksen hyödynnettävyyttä. Tällaisen yhteistyön avulla pystymme paremmin tunnistamaan korkean syöpäriskin vaikutukset kokonaisvaltaisemmin elämässä sekä kehittämään tutkimusta ja tutkimusviestintää, joka tavoittaa kohderyhmän entistä tehokkaammin, selventää Jokela.
Biopankki kaikkien käytettävissä
Keski-Suomen biopankin tutkimusjohtajana Jokela haluaa kehittää erityisesti yhteistyötä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jyväskylän yliopiston välillä. Tärkeää on myös tehdä biopankkitoimintaa näkyvämmäksi, jotta tutkijat voivat hyödyntää biopankki aineistoja laajemmin ja monipuolisemmin.
- Biopankkia hyödyntämällä tutkijat saavat käyttöönsä valtavat tutkimusaineistot, joiden kerääminen muulla tavoin kestäisi useita vuosia. Uudelle hyvälle tutkimusidealle, voi näytteet olla jo olemassa, mikä nopeuttaa hyvinkin paljon tutkimuksen tekemistä ja etenemistä, kertoo Jokela.
JYU:ssa monitieteellistä tutkimusta
Jokela tekee tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopistossa usean tiedekunnan kanssa. Lisäksi hän toimii monitieteisen Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisön (JYU.Well) jäsenenä kuuluen esimerkiksi JYU.Well:n johtoryhmään. Tutkimusta tehdään mm. liikuntatieteellisen, informaatioteknologian ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kanssa. Hän arvostaa erityisesti Jyväskylän yliopiston monitieteisyyttä.
- Verkostoituminen on ollut todella helppoa Jyväskylän yliopistossa, mutta lisääkin yhteistyötä voisimme tehdä. Yhteistyö auttaa luomaan Jyväskylään uudenlaista monitieteellistä hyvinvoinnin edistämisen tutkimusta, innovaatioita ja tuotekehitystä, kertoo Jokela.
Lisätietoa:
-
Biogerontologia ja translationaalinen terveystutkimus: https://www.jyu.fi/fi/tutkimusryhmat/biogerontologia-ja-translationaalinen-terveystutkimus-eija-laakkosen-tutkimusryhma
-
Keski-Suomen biopankki: biopankki@hyvaks.fi, https://www.hyvaks.fi/sairaala-nova/biopankki
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Tiina Jokela, tiina.a.jokela@jyu.fi, +358504751124
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme