”Tekoäly ei ole neutraali väline, joka vain auttaa arjessa" – tutkija Susanne Uusitalo peräänkuuluttaa eettisiä ja moraalisia normeja
Tekoälyn käyttöönoton vauhti on huima. Etiikan tutkija Susanne Uusitalo Oulun yliopistosta korostaa yhteiskunnallista keskustelua tekoälyn roolista ja vaikutuksista – myös käsityksiimme ihmisyydestä.
”Tekoäly ei ole neutraali väline, vaan se sisältää sisäänrakennettuja arvovalintoja jo tutkimus- ja kehitysvaiheessa. Vaikka teknologiat voivat auttaa meitä arjessa, ne myös muokkaavat tapojamme toimia ja vaikuttavat siihen, miten hahmotamme maailmaa”, yliopistotutkija Susanne Uusitalo huomauttaa.
Hän tutkii tekoälyn eettisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisten toimijuuteen sekä eettisiin arvoihin ja periaatteisiin.
Tekoälyn etiikka on sen käytön eettisyyttä laajempi kysymys: kyse on myös siitä, miten tekoäly vaikuttaa käsityksiimme ihmisyydestä ja yksilön autonomiasta.
"Tekoäly voi asettaa meidät täysin uudenlaisiin tilanteisiin, joissa meiltä puuttuu intuitio ja kokemus kuvata näitä tilanteita moraalisin käsittein. Siksi tarvitsemme tekoälyn etiikkaa osaksi yhteiskunnallista keskustelua”, hän sanoo.
Tekoälyn etiikka on filosofinen tutkimusala, joka tarkastelee teknologian ja tekoälyn vaikutuksia yhteiskuntaan, yksilöihin, heidän valintoihinsa ja etiikkaan itseensä. "Arjessa teemme jatkuvasti eettisiä päätöksiä, vaikka emme aina kiinnitä siihen huomiota", Susanne Uusitalo sanoo.
"Tämä sama ajattelutapa pätee myös tekoälyyn. Sen käyttö vaatii jatkuvasti eettisiä valintoja, olipa kyseessä kielimallin tarjoama sisältö tai terveydenhuollon digitalisoidut palvelut."
Uusitalon mukaan teemme valintoja moraalisina toimijoina, mutta etiikan tutkijat tarkastelevat niitä myös filosofisen etiikan keinoin. ”Tekoälyn etiikan pitää olla herkkä kontekstille. Tämä tarkoittaa tarkkaavaisuutta, mistä tekoälystä missäkin yhteydessä puhutaan.”
Tekoälyyn liittyy paljon toiveita ja pelkoja, jotka Uusitalon mukaan tulisi perustella, jotta hyötyjen ja haittojen yli- tai aliarvioinnilta vältyttäisiin.
Säätely ei yksin ratkaise eettisiä haasteita
Uusitalo tutkii, muuttuuko käsityksemme ihmisyydestä, kun tekoälysovellusten käytön myötä meidän tarvitsee yhä vähemmän pohtia itse, mitä haluamme.
Muuttavatko musiikkisovelluksen ja suoratoistopalveluiden tarjoamat ehdotukset musiikkimieltymyksiäni? Onko mahdollisella muutoksella väliä eettisestä näkökulmasta? Muuttuuko näkemys terveydenhuollosta ja hoivasta, kun voimme automatisoida ja digitalisoida palveluja? Onko inhimillisellä kohtaamisella arvoa sinällään?
Monet kansainväliset toimijat, kuten UNESCO ja EU, ovat julkaisseet suosituksia ja ohjeistuksia tekoälyn eettiselle kehittämiselle ja käytölle. Ne peräänkuuluttavat eettistä tarkastelua tekoälyn tutkimuksessa ja innovaatioissa jo ideointivaiheessa.
Tällaista keskustelua tarvitaan Uusitalon mukaan lisää, jotta tutkimuseettisyys ja vastuullisuus lähtökohtaisesti kulkevat uusien tekoälyläpimurtojen kehityksessä.
"On kuitenkin yksinkertaistavaa ajatella, että säätely yksin ratkaisee tekoälyn nostamat eettiset haasteet. Tekoälyn vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisyyteen ovat syviä, ja niitä on tärkeä pohtia jatkuvasti niin filosofian kuin muidenkin tieteenalojen näkökulmasta”, hän muistuttaa.
Etiikan tutkimus auttaa arvioimaan, miten tekoäly vaikuttaa yksilöihin ja yhteiskuntaan eettisesti merkityksellisellä tavalla. Se herättää myös kysymyksiä teknologian ja ihmisen välisestä suhteesta: muuttaako tekoäly sen, mitä pidämme arvokkaana ja merkityksellisenä ihmisten välisissä suhteissa ja yhteiskunnassa?
***
Tekoälyn etiikan tutkija Susanne Uusitalo työskentelee yliopistotutkijana Oulun yliopistossa tieteiden ja aatteiden oppiaineessa. Hän vetää Hybrid Intelligence Ethics Forumia, jossa käsitellään tekoälytutkimuksen ja tekoälyn avulla tehtävän tutkimuksen eettisiä näkökohtia. Uusitalo on International Chair in Bioethics -verkoston Suomen yksikön johtaja. Hän kuuluu Valtakunnalliseen lääketieteellisen tutkimusetiikan toimikuntaan (TUKIJA) ja Valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon etiikan neuvottelukuntaan (ETENE). Hän toimii myös STM:n yhteydessä olevan Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvoston (Palko) etiikan asiantuntijana. Hän on soveltavan filosofian ja soveltavan etiikan dosentti Turun yliopistossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Susanne Uusitalo, Oulun yliopisto, p. 050 4700655, susanne.uusitalo@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Pimeää diversiteettiä valaisemaan – Tutkijat tavoittelevat läpimurtoa uusien lajien kuvaamisessa21.11.2024 10:17:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimushanke pyrkii ratkaisemaan lajintunnistuksen kriisin nopeasti kehittyneiden dna-teknologioiden avulla. Tavoitteena on erottaa, tunnistaa ja kuvata kymmeniä tuhansia lajeja, jotka nykyisten menetelmien hitauden vuoksi jäisivät ehkä vuosisadoiksi kokonaan tuntemattomiksi.
Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä21.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä voi suojata atooppisilta sairauksilta, kuten allergiselta nuhalta, allergiselta silmätulehdukselta sekä atooppiselta monisairastavuudelta, ja suojavaikutus näkyy vielä keski-iässä. Tulos käy ilmi Oulun yliopistossa 22. marraskuuta väittelevän lääketieteen lisensiaatti Anna Haaralan väitöstutkimuksesta.
Suomalaisten erityinen metsäsuhde: Metsä koetaan jopa pyhäksi20.11.2024 06:57:00 EET | Tiedote
Suomalaisten metsäsuhde on syvälle juurtunut osa suomalaisuutta. Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitetään metsäsuhteemme kulttuurisia ja henkisiä ulottuvuuksia, jotka usein jäävät taloudellisten tavoitteiden varjoon.
Finländarnas särskilda relation till skogen: Skogen upplevs till och med som helig20.11.2024 06:56:00 EET | Tiedote
Finländarnas relation till skogen är en djupt inrotad del av den finländska identiteten. Ett forskningsprojekt lett av Uleåborgs universitet utreder de kulturella och andliga dimensionerna som ofta blir i skuggan av ekonomiska målsättningar.
Tutkijat onnistuivat kasvattamaan verisuonitettuja minielimiä biosirussa – uusia mahdollisuuksia sairauksien tutkimukseen14.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt tekniikan, jolla saadaan kasvatettua toimiva verisuonisto organoideihin eli eräänlaisiin minikokoisiin elinmalleihin. Toimivan verisuoniston kehittäminen organoideihin on ollut tähän asti merkittävä haaste. Uutta kasvatusmenetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi lääketutkimuksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme