Euroopan metsänomistajien Daniel Komlos: Uuden komission kuunneltava metsänomistajia enemmän
Euroopan metsänomistajien edunvalvontajärjestön CEPF: in neuvonantaja Dániel Komlós odottaa uudelta komissiolta merkittäviä muutoksia metsiä koskevien esitysten laadintaan. – Tähän asti Green Deal on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän sääntelyä ja aloitteita, mikä on aiheuttanut paineita jäsenmaille ja metsänomistajille.
– Sen liian nopea toimeenpano on herättänyt kritiikkiä. Metsänomistajat kaikissa maissa kokevat, että heiltä ei ole riittävästi kysytty mielipiteitä. Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksen toimeenpanossa ei ole otettu huomioon metsäisten jäsenmaiden olosuhteiden eroja ja yksilöllisiä tarpeita niiden täytäntöönpanossa.
Komlos odottaa, että uuden komisison ohjelmassa biotalous ja erityisesti metsätalous nostetaan yhdeksi painopisteeksi. – Nyt on onneksi merkkejä siitä, että asenne biotaloutta kohtaan on elpymässä ja sille määritellään keskeinen rooli EU:n vihreän siirtymän toteuttamisessa.
–Seuraava vuosi on ratkaiseva biotalouden, metsiä ja metsätaloutta koskevan tulevaisuuden politiikan kannalta. Uuden komission ja parlamentin linjauksiin liittyy nyt paljon odotuksia. Kun edellinen komissio käsitteli metsäasioita vain osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa hiilinielujen kautta, nyt odotamme suunnan muuttuvan ja metsien kokonaisvaltaisen talousmerkityksen nousevan uusissa aloitteissa esiin. Tämän eteen on tehty nyt erityisesti Suomen ja Ruotsin toimesta töitä.
Metsämaiden asiantuntemus paremmin komission käyttöön
Yhteistyön eri EU-instituutioiden ja metsäalan sidosryhmien kanssa on Komloksen mukaan parannuttava. – Metsänomistajat ovat toivoneet vahvempaa osallisuutta ja vaikuttavuutta lainsäädäntöhankkeisiin. Nyt tarvitaan pohjoismaisten metsäalan asiantuntijoiden ja poliittisten ryhmien yhteistyötä metsäalaa koskevassa edunvalvonnassa.
–Suomi ja Ruotsi ovat metsäpolitiikan ja kestävän metsänhoidon pioneereja Euroopassa. Näissä maissa on onnistuttu yhdistämään taloudelliset ja ekologiset tavoitteet, ja niiden kokemukset metsien kestävästä käytöstä tulee saada paremmin komission valmistelutyön käyttöön, muistuttaa Komlos.
Esimerkiksi metsäseurantajärjestelmän yhtenäistäminen koetaan Komloksen mukaan varsinkin pohjoismaissa kansallista metsäpolitiikkaa rajoittavana. – Tämä esitys on saanut osakseen kritiikkiä, koska sen nähdään puuttuvan jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaan. Metsän seuranta ja kestävän metsänhoidon määrittely ovat monille jäsenvaltioille kansallisia kysymyksiä. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa on pitkä osaamisen historia metsäresurssien hallinnassa ja seurannassa päinvastoin kuin monissa muissa jäsenmaissa.
Monikäyttöisten metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät aloitteet ovat vaikuttaneet metsiin ja metsänomistajiin laajasti. – Metsänomistajat odottavat, että heitä pidettäisiin osana ilmastopolitiikan ratkaisua, eikä ongelmana. Kun metsien hiilinielut ovat merkittävä tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, nieluihin vaikuttavat ratkaisut vaativat nykyistä parempaa metsänomistajien kuulemista sekä tiivistä yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden välillä. Kun metsäpohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia, sen korvausvaikutus tulisi näkyä EU:n ilmastopolitiikassa.
–Hiilen poiston sertifiointi on tärkeä askel kohti laajempaa hiilensidonnan hallintaa, koska se vaikuttaa suoraan siihen, miten metsätalous ja hiilen sidonta nähdään ilmastopolitiikassa. Sen kannalta myös metsien biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen on tärkeää.
Komloksen mukaan uuden sertifiointikehyksen on tuettava hiilenpoistotekniikoiden lisäksi kestäviä metsänhoitomenetelmiä sekä hiilinieluina toimivia metsäpohjaisia tuotteita. – Ne korvaavat fossiilisia ja parantavat niiden markkinapotentiaalia. Biotalous tarjoaa valtavia mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämisessä.
–Puupohjaiset tuotteet, kuten puurakennukset ja biomateriaalit, voivat merkittävästi vähentää päästöjä ja korvata fossiilisia raaka-aineita. Biotalouden laajentaminen tukee myös maaseudun taloutta ja tuo uusia työpaikkoja syrjäisille alueille. Puurakentaminen ja biotalouden uusien innovaatioiden kehitys ovat keskeisessä roolissa biotalouden ja ekologisen kestävyyden kasvussa, muistuttaa Komlos.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Daniel Komlos, daniel.komlos@cepf.eu
Kuvat
Tietoja julkaisijasta:
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luken tutkimusprofessori Annika Kangas: Hakkuiden vähentämisellä ei saavuteta ilmastotavoitteita5.11.2024 11:13:46 EET | Artikkeli
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets
Metsä360 palkintoehdokas Puuppolan Suksi: Suksimaailman artesaanivalmistaja erottuu globaalissa markkinassa29.10.2024 07:40:00 EET | Artikkeli
Puuppolan Suksi Oy:n perustajan Jani Ahvenaisen mukaan idea laskettelusuksien valmistuksesta syntyi intohimosta lasketteluun. –Päätimme Ilkka Heleniuksen kanssa aloittaa laskettelusuksien valmistamisen omaksi huviksemme. Aluksi se oli pelkkä harrastus, mutta siitä kehittyikin suurempaa, kun vuonna 2016 perustin virallisesti Puuppolan Suksi Oy:n. –Alku oli täynnä käsityötä, ja valmistimme jokaisen suksen räätälöitynä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun Ilkka fysiikan tohtorina halusi jokaisesta vaiheesta hyvin tarkkaa dataa, kehitimme valmistuksen ohella samalla valmistustapoja ja verstasta. Kun yritys alkoi kasvaa, aloitettiin Ahvenaisen mukaan mallistojen valmistus ja sen myötä liiketoiminnan laajennus. – Tänään PUSU työllistää neljä henkeä, ja vaikka suurin markkinamme on kotimaassa, pyrimme laajentamaan myös vientiä. Tällä hetkellä suksia menee jo yli kymmeneen eri maahan, ja uskomme, että potentiaalia löytyy vielä enemmän. Haluamme viedä suomalaista käsityötä ja luonnonmukaisuutta urhe
Metsä360 palkintoehdokas Uute: Metsästä terveyttä edistäviä mikrobeja24.10.2024 07:20:00 EEST | Artikkeli
Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. Suomalaiset irtautuneet luonnosta –Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vaka
Metsä360 palkintoehdokas— Metsämuseo Lusto metsäkeskustelun sillanrakentajana22.10.2024 11:35:18 EEST | Artikkeli
Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista. – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana. –Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski. Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakun
Heikki Vedenojan Italia: Italian sekatyömies räätälöi matkoja ja tarjoaa arjen luksusta18.10.2024 08:20:00 EEST | Artikkeli
Pitkän uran myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana tehnyt Heikki Vedenoja vaihtoi yritysten suurasiakkaat Italian pikkukaupunkeihin 10 vuotta sitten. Hän on onnistunut yhdistämään vuosikymmenten kokemuksensa italialaiseen elämäntapaan ja rakentanut yrityksen, joka kattaa laajan kirjon palveluja räätälöidyistä matkoista loma-asuntojen välittämiseen sekä viinien ja oliiviöljyn maahantuontiin. Suomalaiset tekivät viime vuonna 300 tuhatta matkaa Italiaan, joka oli viidenneksi suosituin ulkomaan matkakohde. Italiasta tuli elämäntapa Italiasta on kasvanut Vedenojalle elämäntapa, joka on vähitellen muovautunut työn, kulttuurin ja luonnon kautta osaksi arkea. Yksi hänen vahvuuksistaan on maan laaja tuntemus Sisiliasta Dolomiiteille. - En suosittele mitään, mitä en ole nähnyt. Jokainen kohde on tarkkaan tutkittu, omistajat tavattu ja palvelut varmistettu, Vedenoja muistuttaa. Loma-asuntojen välittäminen alkoi pienestä etruskimuuriin rakennetusta asunnosta Toscanan Lucignanossa. Nyt hän toimii
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme