Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus

Tutkimusten mukaan suomalaiset perheet ja vanhemmat haluavat keskimäärin kaksi lasta, mutta silti lapsia syntyy huomattavasti vähemmän. 

Millaisia ratkaisuja tarvitaan lapsitoiveen toteutumiseen, syntyvyyden nostamiseen ja lapsiperheiden parempaan tukemiseen? Miten suomalaisten lapsitoiveita voitaisi edistää parhaalla mahdollisella tavalla? Miten tuemme juuri heitä, jotka lapsia todella toivovat?

Lapsettomien yhdistys Simpukka ja eurooppalaisten lapsettomuusjärjestöjen kattojärjestö Fertility Europe järjestivät tiistaina 12.11.2024 Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuuden ammattilaisille, päättäjille ja aiheesta kiinnostuneille. Puhujina  Eurooppasalissa Voimatalossa Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa esiintyi myös Väestöliiton ja Suomen Fertiliteettiyhdistyksen edustajia. 

Tilaisuudessa esitettiin useita ratkaisuja syntyvyyden tukemiseksi ja lapsitoiveen tasa-arvoiseksi mahdollistamiseksi.

Miesten lapsitoive mahdollistettava

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa vähintään joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lukuna määrän on arvioitu olevan noin 300 000. Määrä on nousussa.

“Lapsitoiveen toteuttaminen on siirtynyt entistä myöhemmäksi ja siksi entistä useampi joutuu turvautumaan hedelmöityshoitoihin. Suomessa kaikki eivät pääse hyötymään hedelmöityshoitojen tarjoamista mahdollisuuksista eikä kaikilla suomalaisilla ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia toteuttaa lapsitoivettaan. Miehet ovat tässä joukossa yliedustettuna. Enemmän kuin joka neljäs 45-vuotiaista miehistä on jäänyt Suomessa lapsettomaksi”, sanoi tilaisuuden alkusanoissa Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio. 

Savio nosti esille lasta toivovien joukon monimuotoisuuden. Heidän lapsitoiveiden tukemiseen ei ole yhtä toimivaa keinoa vaan se vaatii monenlaisia ratkaisuja.

Avoliitot purkautuvat useammin kuin vuosituhannen alussa

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch esitteli selvitystä syntyvyyden laskusta Suomessa. Lokakuussa julkaistu selvitys kartoittaa syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja mahdollisia keinoja tukea lasten saamista. 

Rotkirch esitteli puheenvuorossaan hedelmällisyyteen ja synnytykseen liittyviä lukuja. 20–29-vuotiaiden naisten synnytykset ovat vähentyneet lähes puolella vuodesta 2011 vuoteen 2023. Yli 30-vuotiaiden hedelmällisyys polkee paikoillaan. 

“Yksi syy 20-vuotiaiden lastensaannin vähentymiseen rajusti liittyy parisuhteisiin. Avoliittoja solmitaan yhtä paljon kuin vuosituhannen alussa mutta ne purkautuvat useammin eivätkä johda lapsen saamiseen. Sopivan kumppanin puute on tärkein syy olla saamatta esikoista.”

Ratkaisuna hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus 

Syntyvyyden laskua ei voida selittää tavanomaisilla sosioekonomisilla tekijöillä. Tutkimusten perusteella viime aikojen syntyvyyden lasku on yhteydessä erityisesti heikkoon tietoon hedelmällisyydestä sekä yhä korkeampaan ikään vanhemmaksitulolle. 

Muita syitä ovat nuorten aikuisten mielenterveysongelmat, parisuhteiden haurastuminen, internetvälitteinen elämä ja sosiaalinen media sekä vanhemmuuden arvostus.

“Yhteiskunnan tärkein tehtävä on tukea lastensaannin aikaistamista niin, että hedelmöityshoitojen tarve vähenisi eikä kasvaisi. Samalla tulisi taata mahdollisimman helpot ja halvat hoidot niitä tarvitseville. Ennaltaehkäisyn ja hoitojen antamisen tulisi kulkea käsi kädessä”, Rotkirch sanoi. 

Rotkirch ehdotti hedelmällisyystiedon jakamista kolmessa eri ikäryhmässä. Ikävuosina 12–18 tietoa jaettaisiin peruskoulun ja toisen asteen opetuksessa ja ikävuosina 18–25 YTHS:ssa, ehkäisy- ja nuorisoneuvoloissa ja järjestöjen tarjoamissa palveluissa. Yli 25-vuotiaille tietoa jaettaisi ehkäisyneuvoloissa, perhekeskuksissa ja järjestöjen palveluissa. Hän ehdotti myös, että lastensaannin tueksi ja hedelmällisyystiedon jakajaksi perustettaisi hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus. 

Suomi menestyi hedelmöityshoitojen vertailussa

Eurooppalaisten lapsettomuusjärjestöjen kattojärjestön Fertility Europen vaikuttamistyön asiantuntija Anita Fincham esitteli Suomen hedelmöityshoitojen saatavuuden sijoittumista eurooppalaisessa vertailussa. European Fertility Atlas 2024 -selvitys esiteltiin tilaisuudessa ensimmäistä kertaa Suomessa. 

Fertility Europe on kehittänyt Euroopan parlamentaarisen seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia käsittelevän työryhmän kanssa hedelmöityshoitopolitiikan eurooppalaisen kartaston. Kattava vertaileva kartta arvioi 49 maata ja aluetta niiden hedelmöityshoitojen saatavuuden perusteella.

Liikennevaloilla värikoodattu kartta esittää hedelmöityshoitojen saatavuuden kussakin maassa. Tummanvihreä osoittaa erinomaista ja tummanpunainen erittäin huonoa pääsyä. Suomi sijoittui vertailussa kiitettävästi vaaleanvihreäksi. 

Fincham nosti esille ehdotuksia, joita Euroopassa voisi tehdä syntyvyystilanteen parantamiseksi. Jos Suomi haluaisi olla Atlaksen mukainen “täydellinen maa”, tulisi psykologinen tuki olla tarjolla kaikille hoidoissa käyville automaattisesti hoitojen osana. Potilaat tulisi ottaa mukaan päätöksentekoon aina, kun asia koskee heitä, ja julkisten hoitojen jonoissa tulisi ottaa huomioon hoidoissa olevien ikä. Itsellisten naisten vain osittainen tukeminen ja miesparien täysin ulkopuolelle jättäminen vaikuttavat Suomen sijoittumiseen luokittelussa.

"Suomessa on jo olemassa hyvät poliittiset rakenteet, joilla tuetaan tahatonta lapsettomuutta kokevia. Potilasjärjestön ja poliittisten päättäjien yhteistyöllä Suomi voi olla edelläkävijä hedelmöityshoitopolitiikan eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten standardien luomisessa”, Fincham sanoi.

Hedelmöityshoitojen määrät saatava Tanskan tasolle

Suomen Fertiliteettiyhdistyksen hallituksen jäsen ja lapsettomuuslääkäri Marika Mikola avasi puheenvuorossaan lahjoitettujen sukusolujen merkitystä lapsiperheellistymisen mahdollistajana. 

Vuosittain syntyy 2500 lasta hedelmöityshoitojen avulla. Kaikista syntyvistä lapsista määrä on 6 prosenttia. Tanskassa vastaava luku on 10–12 prosenttia. “Suomessa syntyisi vuosittain 3000 lasta enemmän, jos hedelmöityshoitojen määrät olisivat samalla tasolla kuin Tanskassa”, Mikola sanoi. 

Mikola huomioi, että 40 vuotta täyttäneiden hedelmöityshoidoissa oleellinen tekijä hoitojen onnistumisessa on lahjamunasolujen käyttö. Nais-miespareilla yleisin lahjasoluhoito on lahjamunasoluhoito. Itsellisten naisten kohdalla päädytään iän vuoksi useimmiten tupladonaatiohoitoon. Naisparit hakeutuvat hoitoon selkeästi nuorempina kuin itselliset naiset. 

“Monimuotoisen yhteiskunnan tehtävä on tukea lapsiperheellistymistä kaikin mahdollisin tavoin. Tukea ja kannustusta tulisi keskittää niille, jotka lapsia haluavat. Lahjasiittiöitä ja -munasoluja tarvitseville raskauden alkaminen ei ole itsestäänselvää tai heillä on pitkä lapsettomuustaival takana. ”

Kela-korvaus osoitettava kaikille 

Mikola nosti kolme asiaa, joiden avulla voidaan edistää lapsitoiveen mahdollistumista. 

Ensimmäisenä hän nosti esille hallituksen päätöksen palauttaa yksityisellä puolella tehtävien hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset 1.1.2025. Palautus osoitetaan lääketieteellisestä perusteesta hedelmöityshoitoja tarvitseville. Mikolan mukaan palautuksen osoitus kaikille hedelmöityshoidoissa oleville olisi merkittävä paikka tasa-arvon edistämiselle. 

Munasolulahjoittajan kulukorvaus 250 euroa on määritetty vuonna 2007. “Nykyrahassa summa olisi vähintään 360 euroa. Luovuttaminen on aikamoinen prosessi naiselle, ja siihen tarvitaan vähintään yksi päivä sairauslomaa. Kulukorvaus voisi olla isompi. Briteissä korvaus on 1000 puntaa ja Tanskassa noin 1000 euroa. Briteissä korvauksen nostaminen on vaikuttanut luovuttajien halukkuuteen luovuttaa.”

Kolmantena hän nosti huomion, että lahjasoluhoidot eivät kuulu hoitotakuun piiriin. Julkisella puolella jonot hoitoihin ovat jopa kaksi vuotta. Sukusolujen luovuttamisen mahdollisuudesta tulisi jakaa tietoutta nuorille, että soluja lahjoitettaisiin nykyistä enemmän.

Avoimuus lahjasolutaustasta tärkeää

Helminauha-hankkeen hankevastaava ja lahjasoluasioiden erityisasiantuntija Jenni Huhtala käsitteli puheenvuorossaan  lahjoitettujen sukusolujen avulla syntyneiden lasten oikeutta saada tietää omasta alkuperästään. Helminauha on Lapsettomien yhdistys Simpukan alaista toimintaa.

Noin 700 lasta saa vuosittain alkunsa lahjasoluhoidoilla. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Lahjasolutaustaisia henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa 15 000. Huhtalan mukaan totuuden kertominen ja avoimuus lahjasolutaustaisen taustasta on tärkeää. YK:n lapsenoikeuksien julistukseen on kirjattu lapsen tiedonsaantioikeus. 

“Lahjasolutaustaiset haluavat selvittää taustansa muun muassa uteliaisuudesta, terveystietojen vuoksi ja saadakseen kokonaisen kuvan itsestään ja geneettisistä juuristaan. Heitä kiinnostavat myös tietyt luonteenpiirteet, kyvyt ja ominaisuudet itsessään”, Huhtala sanoi.

Lahjasolutaustaisia nuoria ei saa jättää yksin

Ensimmäiset hedelmöityshoitolain aikana lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneet tulevat täysi-ikäisiksi vuonna 2026. Heillä on mahdollisuus halutessaan selvittää lahjoittajan henkilöllisyys Valviran Luoteri-rekisteristä. 

“Nuoret tulevat tarvitsemaan tietoa ja tukea henkisesti kuormittavassa prosessissa, jos he lähtevät selvittämään lahjoittajan tietoja. Tukea tarvitsevat myös heidän vanhempansa sekä sukusolujen lahjoittajat, jotka mahdollisesti kohtaavat näitä juuri tiedon lahjoittajastaan saaneita nuoria aikuisia. Myös ammattilaiset tarvitsevat selkeän prosessin asiasta.”

Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvien rahoitusleikkausten vuoksi Helminauha-hankkeen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Helminauhassa on työskennelty kuuden vuoden ajan lahjasoluasioiden parissa.

“Suomessa tulee olla asiantunteva toimija, joka jakaa tietoa, tukea ja käyntännönvinkkejä lahjoittajaa etsiville nuorille. Heitä ei saa jättää yksin”, Huhtala painotti.

Nuorilla heikot hedelmällisyystiedot

Fertility Europen johtaja Satu Rautakallio-Hokkanen avasi puheenvuorossaan hedelmällisyystietouden tärkeyttä erityisesti nuorille. 

“Some vääristää tietoa hedelmällisyydestä, kun näemme, että 70-vuotias saa lapsen. Tarvitsemme asianmukaista hedelmällisyysvalistusta kaikille nuorille, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä tulevaisuuttaan varten.”

Fertility Europen kolmen vuoden hedelmällisyystietoisuusprojekti Fertility Awareness tuotti nuorille suunnatun verkkopelin. FActs!-pelissä 15–18-vuotiaat voivat testata hedelmällisyystietoaan. Peli tuottaa tärkeää tietoa siitä, mitä nuoret tietävät hedelmällisyydestään. 

Peli julkaistiin ESHREn kongressissa vuonna 2023. Peliä testanneista alan huippuammattilaisista vain kaksi sai kaikki vastaukset oikein. Pelin pilottimaista Norjasta, Puolasta, Bulgariasta ja Portugalista saatiin hyvää palautetta pelistä. 

“Hedelmällisyysasiat eivät ole kaikille selviä. Pilottimaiden tuloksissa keskimääräinen tulos oli 3,3/15 pistettä. Vastauksista 22 prosenttia meni oikein.”

Peli on tarkoitus kääntää 24:lle Euroopan kielelle. Tällä hetkellä peli on käännetty 17 kielelle. Suomenkielinen versio julkaistiin syksyllä. 

Peli julkaistaan virallisesti Euroopan Parlamentissa vuoden 2025 alkupuolella. Tapahtumassa esitellään pilottimaiden alustavat tulokset. 

Julkistuksen jälkeen peliä viedään eri maiden kouluihin, julkaistaan tieteellisiä artikkeleja tuloksista sekä jaetaan maissa tehtävän vaikuttamistyön tueksi. Tavoitteena on saada hedelmällisyystietoisuus koulujen opetussuunnitelmiin Euroopassa. 

Vilkasta keskustelua

Husin lapsettomuuslääkäri Hanna Savolainen-Peltonen piti tilaisuudessa yhteenvetopuheenvuoron.

Yleisön puheenvuoroissa nostettiin esille muun muassa tarve luoda painetta hedelmällisyystiedon lisäämiselle opetussuunnitelmaan, poikien ja miesten hedelmällisyystiedon tärkeys sekä erilaisten perhemuotojen, kuten kumppanuusvanhemmuuden ymmärrys jo lapsille. 

Keskustelussa nostettiin esille myös ehdotus tietyssä iässä lähetettävästä tietopaketista, jossa esiteltäisi lapsitoivetta, hedelmällisyyttä ja lapsiperheellistymisen tapoja. Puheenvuoroissa ehdotettiin myös valtakunnallista kampanjaa sukusolujen luovuttamisesta.