Audiomedia Oy

Metsän mikrobeista raaka-ainetta lääketeollisuuteen

Jaa
Säätiön asiamies Esko Kolli, Johanna Kalmari, Kari Sinivuori.
Säätiön asiamies Esko Kolli, Johanna Kalmari, Kari Sinivuori.

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille

–Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari.

Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään.

Kalmarin mukaan Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. – Luonnon monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa. Tavoitteemme on tuoda elämäämme terveyttä ja hyvinvointia edistävää luontoaltistusta

–Uute Scientific Oy on luonut uuden tieteenalojen rajapintaan syntyneen ekosysteemin, immunoekologian, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät, sanoo toimitusjohtaja Kari Sinivuori.

Sinivuoren mukaan metsän mikrobeista tuotetaan raaka-ainetta jatkojalostukseen esimerkiksi lääke-, kosmetiikka- ja tekstiiliteollisuuden käyttöön. –  Nämä ovat esimerkkejä aloista, jotka hyötyvät mikrobien ennaltaehkäisevistä ja hoitavista ominaisuuksista. Näiden tuotteiden monialainen kaupallistaminen on lupaava ala, jonka markkina-arvo voi yltää maailmanlaajuisesti miljardeihin euroihin.

–Kehittämämme mikrobiopohjainen tuote tuo metsän biodiversiteetin suoraan kuluttajien käyttöön. Se toimii kuin päivittäinen vitamiiniannos luonnon hyvää, joka auttaa pitämään kehon tasapainossa. Tämä tuote ei ole vain innovatiivinen, vaan se on kestävä ja luonnonmukainen ratkaisu, sanoo Sinivuori.

Kaupunkiasumisen vähäinen luontoaltistus lisää riskejä sairauksille

Tutkimusjohtaja Johanna Kalmari muistuttaa, miten metsän monimuotoisuus tarjoaa mahdollisuuksia ihmisten hyvinvoinnille. – Kohtaamme luonnossa mikrobeja, jotka tukevat immuunijärjestelmämme toimintaa ja kykyämme vastustaa tulehduksia.

–Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vakavammille sairauksille, kuten 1 tyypin diabetekselle. Tämä johtuu siitä, että kaupunkiympäristössä altistumme vähemmän luonnon mikrobeille, joita immuunijärjestelmämme tarvitsee pysyäkseen terveenä.  

Kalmari muistuttaa, että olemme irtautuneet luonnollisesta mikrobien maailmasta, joka tukee kehomme puolustusmekanismeja. – Luontoaltistus on välttämätöntä, jotta immuunipuolustuksella on mahdollisuus ylläpitää toimintojaan. Metsän monipuolinen mikrobisto voi olla ratkaisu tähän ongelmaan. Esimerkiksi lapset leikkiessään metsässä ja luonnossa vahvistavat kehonsa puolustusmekanismeja.

–Vanhastaan on tunnettua, että maalla asuneet lapset saivat paremman immuunisuojan esimerkiksi allergioita vastaan, muistuttaa Kalmari.

Uute Scientific tuo Kalmarin mukaan luonnon mikrobit osaksi ihmisten arkea. – Tulokset vuosien aikana tekemästämme tutkimuksesta metsän mikrobien vaikutuksista immuunijärjestelmään ovat lupaavia. Mikrobit voivat auttaa kehoa ylläpitämään normaalia immuunivastetta ja vähentämään tulehduksellisia tiloja.

Kehitystyön tavoitteena globaalit markkinat

Sinivuoren mukaan kuluttajatuotteiden ja lääkkeiden kehittämisessä korostetaan turvallisuuden ja tuotteiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden osoittamista. – Tähän mennessä olemme suorittaneet useita tutkimuksia, jotka osoittavat mikrobien positiivisia vaikutuksia, ja nyt olemme valmiita viemään tämän innovaation myös lääkemarkkinoille, sanoo Sinivuori.

–Elintarvike- ja lääketeollisuus painottavat luonnontuotteiden tarkkaa määrittelyä, jota olemme tällä hetkellä tekemässä. Kosmetiikan, eläintuotteiden ja lelujen osalta emme odota merkittäviä sääntelyhaasteita. Toki jokaisessa tuoteryhmässä huomioidaan kuluttajalainsäädännön mukaiset markkinointiväittämät. 

Sinivuoren mukaan suomalaisyrityksen tarkoituksena on toimia uutteen raaka-ainetoimittajana esimerkiksi lääke- ja kosmetiikkateollisuuteen. – Teemme yhteistyötä brändikumppanuuksien kanssa ja jatkamme tutkimustyötä mikrobiuutteen terveysvaikutusten parissa.

–Metsä360 palkinnolla on startup-yritykselle suuri merkitys. Uutteen kehitystyö ja valmistus tulee jatkossakin pysymään Suomessa, vakuuttaa Sinivuori.  

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Kalmari
johanna.kalmari@uutescientific.com

Kari Sinivuori
kari.sinivuor@uutescientific.com

Kuvat

Säätiön asiamies Esko Kolli, Johanna Kalmari, Kari Sinivuori.
Säätiön asiamies Esko Kolli, Johanna Kalmari, Kari Sinivuori.
Lataa
Esko Kolli, Johanna Kalmari, Kari Sinivuori ja LUT yliopiston professori Mari Kallioinen-Mänttäri
Esko Kolli, Johanna Kalmari, Kari Sinivuori ja LUT yliopiston professori Mari Kallioinen-Mänttäri
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p

MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli

Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki

Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli

EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye