Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaverotus kiristyy vuonna 2025 ennakoitua vähemmän - veroprosentin korottajissa useita suuria kaupunkeja

Jaa

Kunnat ovat jälleen päättäneet tuloveroprosenteistaan. Vuonna 2025 tulovero nousee 68 kunnassa ja laskee neljässä kunnassa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 1,35 miljoonaa suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 236 kunnassa.

Kunnan tuloveroprosenttia vuodelle 2025 kiristävien kuntien määrä jää pienemmäksi kuin vuonna 2024, jolloin kunnat päättivät ensimmäisen kerran tuloveroprosenttinsa sote-uudistuksen jälkeen. 

- Veronkorotusten määrää voidaan kaiken kaikkiaan pitää odotettua vähäisempänä, kun sen suhteuttaa kuntien heikkoon talousnäkymään ja Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrin ennakoimaan sopeutuspaineeseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

– Vaikka monissa kunnissa talouden tilanne on vaikea, veronkorotuksia on pyritty välttämään. Veroprosentti koetaan nykytasolla korkeaksi, eikä korotuksella haluta leikata alueen kulutusta ja elinvoimaa. Taloutta on sopeutettu myös muilla tavoin, Reina jatkaa. 

Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtosen mukaan tulevien vuosien veronkorotuspaineisiin vaikuttaa moni samaan aikaan kuntataloutta myllertävä muutos.

- Kevään palkkaratkaisujen taso sekä valtion onnistuminen kuntien normien keventämisessä vaikuttavat suoraan kuntien menoihin ja edelleen tuleviin veropäätöksiin. Myös muilla hallituksen kuntiin kohdistamilla uudistuksilla, erityisesti valtionosuus- ja kiinteistöverouudistuksella, on vaikutusta kuntien omiin päätöksiin verotuksen tasosta. 

Korottajien joukossa poikkeuksellisen paljon suuria kaupunkeja

Tuloveromuutoksia tehdään vuonna 2025 kaiken tyyppisissä kunnissa eri puolella Suomea, mutta korottajien joukossa on nyt poikkeuksellisen paljon suuria kaupunkeja. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Oulu (+0,2 %-yks.), Turku (+0,2 %-yks.), Jyväskylä (+0,1 %-yks.), Pori (+0,3 %-yks.) ja Joensuu (+0,2 %-yks.). Tuloveroprosentin korotukset ulottuvat siten hyvin moneen kuntalaiseen. Toisaalta isojen kaupunkien korotukset ovat enimmäkseen hyvin maltillisia. Prosenttimääriltään isoimmat korotukset painottuvat pieniin, heikon veropohjan kuntiin ja kuntiin, joilla valtionosuuteen kohdistuu isoja sote-tasauseriä.  

Peräti 13 kuntaa päätti vähintään yhden prosenttiyksikön korotuksesta, kun pienimpään mahdolliseen eli 0,1 prosenttiyksikön korotukseen päätyi 5 kuntaa. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, tehdään 15 kunnassa.  Suurimman korotuksen teki Kuusamo, 1,2 prosenttiyksikköä. Suurista kaupungeista poikkeuksellisen iso korotus tehtiin Seinäjoella, 0,8 prosenttiyksikköä.

- Isoilta kuulostavista muutoksista huolimatta tuloveron korotukset tuovat vuonna 2025 kuntien kassaan vain noin 85 miljoonaa euroa. Tällä paikkaillaan hieman kuntien heikentynyttä talousnäkymää. Tulojen ja menojen epätasapainoa ovat lisänneet kuntien uudet tehtävät ja nopeasti kasvaneet kustannukset sekä kuntien kovat investointipaineet, kertoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

- Kuntien tulopuolta ovat nakertaneet hallituksen yhä kasvavien valtionosuusleikkausten ohella muun muassa rakennusalan romahduksen myötä pienentyneet maanmyyntitulot, Punakallio tarkentaa.

Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on Pomarkussa (10,9 %) ja Halsualla (10,8 %). Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %), joka sekin tosin kiristää verotustaan +0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin vaihteluväli on 6,2 prosenttiyksikköä. Verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti Manner-Suomessa on ensi vuonna 7,54 prosenttia. 

Merkittävimmät tuloveronkorotukset kohdistuvat vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä tehtiin vain yksi korotus.

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia

Kiinteistövero kiristyy yhteensä 31 kunnassa, ja korotuksia voidaan luonnehtia maltillisiksi. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 22 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 21 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa. Maapohjien veroprosenttia korotetaan 10 kunnassa.  Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää 13 kuntaa. 

-Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2025 arviolta vain noin 7 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa, jolla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Beslutsfattarundersökningen 2024: Påverkningsmöjligheter lockar kommunalvalskandidater – beslutskulturen och trakasserier avskräcker21.11.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande

Vad lockar förtroendevalda att ställa upp i kommunalvalet och vilka faktorer minskar viljan att åta sig förtroendeuppdrag? Resultatet av den färska beslutsfattarundersökningen visar 1 700 förtroendevaldas och ledande tjänsteinnehavares åsikter om arbetet som förtroendevald och deras planer på att ställa upp i valet i vår. Över hälften av de nuvarande fullmäktigeledamöter som besvarade enkäten tänker ställa upp för omval och en tredjedel överväger att göra det, eftersom de är intresserade av kommunens aktuella sakfrågor och lockas av möjligheten att påverka kommunens framtidsutsikter. Faktorer som minskar viljan att ställa upp i valet är omständigheter i privatlivet, trakasserier och för vissa också beslutskulturen. Resultaten visar att det finns utmaningar, men att många ändå anser kommunalpolitiken vara en viktig metod att påverka.

Kuntavaaliehdokkaita motivoi vaikuttamisen halu – häirintä ja päätöksentekokulttuuri haastavat21.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Yli puolet Kuntapäättäjätutkimukseen kyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnanvaltuutetuista, aikoo jälleen asettua ehdolle ja kolmasosa harkitsee kuntavaaliehdokkuutta, sillä kunnan ajankohtaiset asiakysymykset ja mahdollisuus vaikuttaa kunnan tulevaisuudennäkymiin innostavat. Ehdokkuushaluja puolestaan vähentävät yksityiselämän kuormitus, häirinnän kokemukset sekä osan mielestä myös päätöksentekokulttuuri. Tuloksissa korostuu, että vaikka haasteita on, moni kokee kuntapolitiikan olevan merkityksellinen tapa vaikuttaa. Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviää 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä sekä aikeet asettua ehdolle ensi kevään vaaleissa. Vastaukset kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Facebook och Instagram på topp i kommunernas kommunikation, AI-användningen varierar14.11.2024 13:23:53 EET | Pressmeddelande

Av sociala medier använder kommunerna mest Facebook (100 %), Instagram (98 %), YouTube (88 %) och LinkedIn (68 %). Meddelandetjänsten X används betydligt mindre än tidigare: för två år sedan användes den av 52 procent av kommunerna, men nu bara av 32 procent. Uppgifterna baserar sig på Kommunförbundets enkät om webbkommunikation och användning av sociala medier, vilken genomförs vartannat år.

Facebook ja Instagram jyräävät kuntaviestinnässä: Tekoälyn käyttö jakaa vielä kuntaviestijöitä14.11.2024 12:30:00 EET | Tiedote

Kunnat toimivat sosiaalisessa mediassa useimmin Facebookissa (100 %), Instagramissa (98 %), YouTubessa (88 %) ja LinkedInissä (68 %). X-palvelun käyttö on vähentynyt merkittävästi: kaksi vuotta sitten sitä käytti 52 % kunnista, mutta nyt enää 32 %. Tiedot perustuvat Kuntaliiton kahden vuoden välein toteuttamaan verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselyyn.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye