Seurantatutkimus valmistui: Ennallistaminen palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa
Suomalainen seurantatutkimus osoittaa, että ennallistamalla voidaan palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. Ennallistamisen vaikutus vaihteli suotyyppien välillä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan soiden palautuminen vaatii aktiivisia, konkreettisia toimia. Tulokset antavat tärkeää tietopohjaa parhaillaan laadittavalle kansalliselle ennallistamissuunnitelmalle, jolla EU:n ennallistamisasetus laitetaan Suomessa täytäntöön.
Suomen ympäristökeskuksen, Jyväskylän yliopiston ja Metsähallituksen luontopalveluiden koordinoimassa tutkimuksessa seurattiin ennallistettujen metsätaloutta varten ojitettujen soiden kasvillisuuden muutoksia kahden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua ennallistamisesta. Myös luonnontilaisten ja ojitettujen vertailusoiden kasvillisuutta seurattiin, jotta voidaan ymmärtää juuri ennallistamisen vaikutuksia.
"Ennallistaminen vaikutti soiden kasvillisuuteen tavoitellulla tavalla. Erityisesti soille tyypilliset rahkasammalet runsastuivat, kun taas ojituksen seurauksena yleistyneet metsien lajit vähenivät. Soiden palautuminen kokonaan tai lähelle luonnontilaa vaatii kuitenkin kymmentä vuotta selvästi pidemmän ajan”, kertoo erikoistutkija Merja Elo Suomen ympäristökeskuksesta. “Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei ole toteutettu muualla maailmassa”, Elo jatkaa.
Soiden ennallistamisella tarkoitetaan suon vesitasapainon palauttamista ojia täyttämällä ja patoamalla. Ennallistamiselle on Suomessa tarvetta: joka toinen suohehtaarimme on ojitettu, pääasiassa metsä- ja maataloutta varten. 4,7 miljoonan hehtaarin ojituksella on ollut ja on edelleen haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja vesistökuormitus ovat merkittäviä. Soiden onnistunut ennallistaminen tukee luontokadon pysäyttämisen lisäksi ilmastotavoitteitamme ja vesistökuormituksen vähentämistä. Ennallistamisen pitkäaikaisten vaikutusten ymmärtäminen on nyt erityisen ajankohtaista kansallisen ennallistamissuunnitelmatyön käynnistymisen myötä.
“Koska suot ovat olennainen osa suomalaista luontoa, on tärkeää, että tutkimme ja tuotamme tietoa niistä ja pidämme niistä huolta”, Elo sanoo.
Todennäköisyys ennallistamisen onnistumiseen oli suurempaa kohtalaisen rehevillä suotyypeillä, kuten keskiravinteisilla korvilla ja rehevillä rämeillä sekä rehevillä avosoilla. Sen sijaan karuilla rämeillä ja karuilla avosoilla ennallistaminen ei aina näyttänyt johtavan toivottuun muutokseen tai suot muuttuivat jopa kasvillisuudeltaan samankaltaisemmiksi ojitettujen soiden kanssa.
Ojitetuilla soilla, joilla ei tehty ennallistamistoimia, metsävarvut ja -sammalet jatkoivat runsastumistaan seurantajakson aikana. Vaikka joillain kohteilla ojia perattiin, tämä ei selittänyt havaittua systemaattista muutosta. Siten ei voida olettaa, että ojitetut suot palautuisivat itsestään kohti luonnontilaa lähitulevaisuudessa, vaan niiden tilan parantaminen vaatii aktiivista ennallistamista.
“Tutkimustuloksemme tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mitä seikkoja ennallistamisen kohdentamisessa ja tarvearvioissa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon”, iloitsee Metsähallituksen luontopalvelujen palveluomistaja Santtu Kareksela.
Yhteistyö eri toimijoiden välillä mahdollistaa laajan ja pitkäaikaisen seurannan
Tutkimus perustuu Metsähallituksen luontopalvelujen, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen soiden ennallistamisen seurantaverkostoon. Seurantaverkosto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen: siihen kuuluu eri puolilla Suomea 151 kohdetta, joita on seurattu yli 10 vuoden ajan.
“Seurantaverkostomme on rakennettu tieteelliseen kokeen tavoin: soiden lajistoa on seurattu niin ennen ennallistamista kuin sen jälkeenkin, ja verkostoon kuuluu myös luonnontilaisia ja ojitettuja verrokkisoita. Laaja tieteellinen koeasetelma seurantaverkoston taustalla mahdollistaa sen, että seurannat tuottavat näyttöön perustuvaa luotettavaa tietoa ennallistamisen vaikutuksista”, kertoo professori Janne S. Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
Soiden seurantaverkostoa ovat rahoittaneet ja tukeneet vuosien varrella ympäristöministeriö sekä EU:n LIFE-ohjelma (Suoverkosto-LIFE ja Hydrologia-LIFE -hankkeet). Kohteiden seurantaa jatketaan Priodiversity-LIFE-hankkeessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja EloErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:+358 (0)29 525 1254merja.elo@syke.fiSanttu KarekselaPalveluomistajaMetsähallitus, Luontopalvelut
Puh:+358 (0)40 660 2283santtu.kareksela@metsa.fiJanne KotiahoProfessoriJyväskylän yliopisto
Puh:+358 (0)50 594 6881janne.kotiaho@jyu.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kommunernas konsumtionsbaserade utsläpp långt ifrån en hållbar nivå17.12.2024 06:01:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral (Syke) har publicerat alla finländska kommuners konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp från 2019. Enligt resultaten är kommunerna i Finland mycket långt ifrån hållbar konsumtion.
Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta17.12.2024 06:01:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Hushållen behövs för klimattalko - Den förnyade räknaren Klimatdiet.fi hjälper till att bedöma det egna koldioxidavtrycket17.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Hushållens koldioxidavtryck har minskat betydligt under 2000-talet, från cirka 14 ton koldioxidekvivalenter (CO2e) till 7,7 ton. Orsaken är dock inte att finländarnas konsumtionsvanor skulle ha förändrats, utan att växthusgasutsläppen från produktionen minskat både i Finland och utomlands.
Kotitalouksia tarvitaan ilmastotalkoisiin - Uudistunut Ilmastodieetti.fi-laskuri auttaa arvioimaan oman hiilijalanjäljen17.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen.
Kysely: suomalaisilta vahva tuki puhtaalle energiasiirtymälle10.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme