MEP Emma Wiesner: Uuden komission tunnustettava metsätalouden merkitys

Ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin mukaan uuden komission on tunnustettava metsätalouden ja biotalouden merkitys. – EU tarvitsee nyt vahvan strategian, jossa biotalous nostetaan yhdeksi teollisuuspolitiikan kärkihankkeista. Biotaloudella on myönteiset vaikutukset myös ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa.
–Vaikka Venäjän energian korvaamisesta on tullut Euroopalle suuri haaste, komissio on suhtautunut kielteisesti bioenergian käytön sisällyttämiseen energiapaketteihin. Tämä kielteinen asenne on erityisen ongelmallinen pohjoismaisille metsämaille, kuten Suomelle ja Ruotsille, joiden talous nojaa merkittävästi metsä- ja biotalouteen.
Wiesner uskoo, että uusi komissio voisi omaksua myönteisemmän asenteen bioenergian käyttöä kohtaan. – Se vahvistaisi biotalouden merkitystä Euroopan taloudessa.
Ympäristönäkökulmat dominoivat EU:n politiikkaa
Wiesnerin mukaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tiukentuminen on asettanut uusia paineita metsätalouden kestävyyden mittaamiselle ja valvonnalle. – Komission tavoitteena on ollut ensi sijassa varmistaa, että Euroopan metsät toimivat hiilinieluina ja suojelevat biodiversiteettiä. Tämä tavoite ei kuitenkaan ole aina linjassa kansallisen metsäpolitiikan, metsänomistajien eikä biotalouden tarpeiden kanssa.
–Pohjoismaiset metsänomistajat ovat kokeneet EU:n tiukan sääntelyn rajoittavan heidän oikeuksiaan. Metsänomistajia ei kuulla riittävästi komission aloitteiden valmistelussa. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen täytäntöönpano tulee olemaan jäsenmaissa vaikeaa, kun olosuhteet ovat eri maissa niin erilaiset.
Wiesner peräänkuuluttaa EU:lle kokonaisvaltaista biotalousstrategiaa, joka huomioisi metsätalouden merkityksen taloudelle ja ilmastotavoitteille. – Biotalous tulisi rinnastaa muihin kriittisiin raaka-aineisiin, sillä uusiutuvat biopohjaiset materiaalit voivat olla merkittävä osa EU:n kestävää kehitystä.
–Biotalouden tulee olla keskeinen osa EU:n strategisia tavoitteita, kun halutaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja löytää ympäristöystävällisiä ratkaisuja, muistuttaa Wiesner.
Suomi ja Ruotsi ovat Wiesnerin mukaan olleet jo pitkään edelläkävijöitä metsätalouden kestävässä hallinnassa ja niiden kokemuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin koko EU:ssa. – Suomi ja Ruotsi ovat investoineet metsätalouteen ja biomateriaalien tutkimukseen. Näiden maiden mallit kestävästä metsänhoidosta ja hiilinielujen lisäämisestä voisivat toimia esimerkkeinä muille EU-maille.
–Metsäpolitiikassa tulee huomioida taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Nykyisin ympäristönäkökulmat dominoivat komission ja parlamentin keskustelua ja jättävät taloudelliset näkökulmat vähemmälle huomiolle.
Biotaloudesta uusia tuotteita ja innovaatioita
Wiesner korostaa, että biotalouden laajempi hyödyntäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia uusiutuvien materiaalien ja tuotteiden innovaatioille. – Hyvä esimerkki on modulaarinen tuulivoimalatorni, joka on rakennettu Länsi–Ruotsiin suomalaisesta viilupuusta. Tämäntyyppiset innovaatiot tarjoavat vähäpäästöisiä ratkaisuja, jotka auttavat korvaamaan terästä ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä rakennusalalla.
–Metsä- ja biotalouspolitiikassa on löydettävä nykyistä parempi tasapaino taloudellisten ja ekologisten tavoitteiden välillä. On tärkeää, että ympäristönsuojelussa ja biotaloudessa voidaan edetä rinnakkain. Suomen ja Ruotsin on otettava johtava rooli tässä keskustelussa.
Wiesnerin mukaan EU sääntelyä tulee kehittää siten, että se tukee biotalouden kasvua ja samalla säilyttää ympäristön monimuotoisuuden. – Metsäpolitiikka on onnistunutta silloin, kun se huomioi metsien ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emma Wiesner
emma.wiesner@europarl.europa.eu
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme