Tuore tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi jotkin eturauhassyövän hoidot eivät tehoa toivotusti
Eturauhassyövän immunosuppressio eli immuunijärjestelmän toiminnan heikentyminen liittyy erikoistuneeseen epiteelisolutyyppiin, uusi tutkimus osoittaa.
Tampereen yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa analysoitiin 120 eturauhassyöpäpotilaan kasvainnäytteitä ja tunnistettiin uusi vuorovaikutus immuunijärjestelmän ja epiteelisolujen välillä. Nämä “nuijasolut” (eng. club-like cells) muistuttavat alkuperältään syöpäsoluja, mutta käyttävät erilaisia signalointireittejä viestiessään ympäristönsä kanssa ja esiintyvät immunosuppressiivisilla kudosalueilla.
Immunosuppressio on mekanismi, joka estää kehon omaa puolustusjärjestelmää tuhoamasta pahanlaatuisia soluja, mikä vaikuttaa hoidon onnistumiseen. Immunosuppressiota aiheuttavat erityisesti myeloidiperäiset solut, jotka tunkeutuvat kasvaimen mikroympäristöön.
– Myeloidisolut ovat olennainen osa normaalisti toimivaa immuunivastetta. Syövässä näiden solujen normaali toiminta häiriintyy, mikä aiheuttaa kroonista tulehdusta ja myeloidisolujen kertymistä kasvaimeen, tutkimuksen pääkirjoittaja Antti Kiviaho sanoo.
Paljon myeloidisoluja sisältävillä kasvaimilla on huono ennuste pitkälle edenneessä, hoitoa vastustavassa eturauhassyövässä. Hoitoresistenssi on suuri haaste eturauhassyövän hoidossa, ja uusien keinojen löytäminen tämän ongelman torjumiseksi tarjoaisi parempia välineitä taudin voittamiseksi.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että myeloidisolujen liikkumisen estäminen voi herkistää kasvaimen uudelleen androgeenideprivaatiohoidolle. Androgeenideprivaatio eli kemiallinen kastraatio vähentää kasvaimen kasvua edistävien mieshormonien määrää. Nyt tehdyssä tutkimuksessa nuijasolut osoittautuivat androgeenideprivaatiohoidolle vastustuskykyisiksi.
– Tuloksemme viittaavat nuijasolujen osallisuuteen kastraatioresistenssissä, mutta lisätutkimuksia niiden tarkasta toiminnasta vaaditaan, yliopistotutkija Alfonso Urbanucci sanoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin teknologiaa, joka mahdollistaa solujen tarkastelun niiden alkuperäisessä kudosympäristössä. Menetelmä oli ratkaisevassa asemassa solujen välisen vuorovaikutuksen paljastamisessa.
– Useat aiemmin käytetyt menetelmät hukkaavat solujen paikkatiedon, mikä vaikeuttaa niiden vuorovaikutuksen ymmärtämistä. Nuija- ja myeloidisolujen yhteisen sijainnin löytäminen ei olisi ollut mahdollista ilman tätä tietoa, professori Matti Nykter kommentoi.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston, Lontoon yliopiston sekä Leuvenin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimusta johtivat Matti Nykter, Alfonso Urbanucci sekä Antti Kiviaho Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta. Tutkimuksen rahoittivat Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö ja Norjan syöpäyhdistys (Kreftforeningen).
Tutkimus julkaistiin Nature Communications -tiedelehdessä 16.11.2024.
Eturauhassyöpä
- Miesten yleisin syöpätauti.
- Noin 5000 uutta diagnoosia Suomessa vuosittain.
- Diagnoosin saaneiden keski-ikä noin 70 vuotta.
- Hoitosuunnitelma riippuu taudin aggressiivisuudesta ja vaihtelee tarkkailusta leikkaukseen, sädehoitoon ja hormonihoitoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Kiviaho
0445141297
antti.kiviaho@tuni.fi
Matti Nykter
0503186869
matti.nykter@tuni.fi
Alfonso Urbanucci
0509131576
+4745038687
alfonso.urbanucci@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uudenlaiset GaSb-pohjaiset valonlähteet lupaavat tarkempia mittausmenetelmiä ja turvallisempaa tietoliikennettä27.11.2024 08:50:00 EET | Tiedote
Yhdistepuolijohteet ovat vallanneet maailmaa niiden ainutlaatuisesti säädettävien ominaisuuksien ansiosta. Uusien yhdistepuolijohteiden kehitys mahdollistaa puolijohdekomponenttien toiminnallisuuksien laajentamisen sekä tehostamisen. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Joonas Hilska kehitti uudenlaisia GaSb-yhdistepuolijohteita infrapuna-alueen fotoniikan sovelluksiin.
Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyössä kehitetään toimivaa ja turvallisempaa rataa jo vuosien kokemuksella26.11.2024 09:28:44 EET | Tiedote
Tampereen korkeakoulusäätiö sr (Tampereen yliopisto) ja Väylävirasto ovat solmineet yhteistyösopimuksen koskien rautateiden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä. Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyön tavoitteena on kehittää ratojen ylläpitoa niin, että junaliikenne on turvallista ja että radalla pystytään edelleen liikkumaan kestävästi ja kustannustehokkaasti. Sopimuksessa määritellään vuosien 2025–2028 yhteiset tutkimukselliset tavoitteet ja se vahvistaa molempien osapuolien tutkimustoiminnan jatkuvuutta.
Tampere Peace Day avaa uusia näkökulmia rauhaan25.11.2024 14:09:51 EET | Tiedote
Tampereen yliopistossa järjestetään maanantaina 2.12. kansainvälinen konferenssi, joka kokoaa yhteen rauhan- ja konfliktintutkimuksen tutkijoita ja rauhanvälityksen ja -rakentamisen ammattilaisia.
Väitös: Aurinkokennojen toimintaa voidaan parantaa edistyksellisten valmistusmenetelmien avulla25.11.2024 09:30:00 EET | Tiedote
Aurinkosähkö on tärkeä kestävää kehitystä tukeva energiantuotannon muoto. III‒V-puolijohdemateriaaleja sisältävät moniliitosaurinkokennot mahdollistavat perinteisiä piikennoja korkeammat hyötysuhteet, sillä niillä on mahdollista yltää jopa 50 prosentin hyötysuhteeseen. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Marianna Vuorinen kehitti edistyksellisiä valmistusprosesseja laimeita typpiyhdisteitä sisältäville moniliitosaurinkokennoille, jotta niiden toimintaa voitaisiin parantaa.
Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä20.11.2024 08:40:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Markus Hautamäen väitöstutkimus osoitti yhteyden aiemman sydäninfarktin vaikeusasteen ja myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen välillä. Sydäninfarktin vakavuutta voidaan arvioida suhteellisen helposti GRACE-pisteytyksen avulla. Tutkimuksen perusteella GRACE-pisteytyksen ennustearvoa sydäninfarktin yhteydessä voisi olla mahdollista parantaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme