Orijärven vanhan kaivoksen riskit selvitettiin – yli 1000-sivuinen raportti julki

Salossa sijaitsevan Orijärven vanhan kaivoksen riskin- ja kunnostustarpeen arviointi on valmistunut. Juuri julkaistu yli 1000-sivuinen selvitys sisältää monipuolista tietoa Suomen ensimmäisestä merkittävästä kuparikaivoksesta, jossa oli kaivostoimintaa lähes 200 vuoden ajan.

Kolmevuotinen selvitys on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen toteuttamaa KAJAK-hanketta, jossa selvitetään suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskejä. Selvityksen toteutti Envineer Oy.

- Kohteen mahdolliset ympäristövaikutukset ovat olleet jo pitkään tiedossa, joten on ollut tärkeää tarkentaa tehdyillä kattavilla tutkimuksilla kaivannaisjätteiden vaikutuksia alueella. On hienoa, että kohde pääsi mukaan KAJAK-hankkeeseen, iloitsee Salon kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck.

Ei terveysriskiä

Selvityksen perusteella Orijärven vanhalla kaivosalueella tai sen ympäristössä ei ole osoitettavissa sellaista altistumista, josta aiheutuisi terveyshaittaa.

- Vaikka kaivosalueelta vesistöön aiheutuvat päästöt todettiin tutkimuksissa verrattain suuriksi, oli huojentavaa havaita, ettei terveyshaittoja ollut nähtävissä. Asian varmistamiseksi tehtiin kattavia mallinnuksia ja perusteellinen riskinarvio, kertoo toimitusjohtaja Niko Karjalainen Envineer Oy:stä.

Selvityksen mukaan alueella on kuitenkin tarve kunnostustoimenpiteille, sillä kaivosalueelta pääsee kulkeutumaan vesistöön haitallisia määriä kadmiumia ja sinkkiä, jotka voivat vahingoittaa vesieliöitä. Kadmiumin pitoisuudet ylittävät ympäristönlaatunormit, mikä estää alapuolisen vesistöalueen vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteiden saavuttamisen.

Tärkeintä alentaa kadmiumkuormitusta

Selvityksessä pohdittiin kunnostuksen tavoitteita eri näkökulmista:  lainsäädännön, ympäristövaikutusten sekä yleisen mielipiteen osalta. Kunnostuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi arvioitiin kadmiumkuormituksen alentaminen niin, että pintaveden kadmiumpitoisuus vastaanottavassa vesistössä alittaa ympäristönlaatunormin. Taustalla on Suomeakin sitova EU-lainsäädäntö.

Jotta tavoite voisi toteutua, kadmiumkuormitusta tulisi vähentää noin 84 prosenttia ja sinkkikuormitusta noin 92 prosenttia nykyisestä tasosta. Tällöin myös vesieliöille aiheutuva riski asettuisi hyväksyttävälle tasolle.

- Selvityksen perusteella suurin osa kadmium- ja sinkkikuormituksesta tulee sivukivialueilta, joten niiden kunnostaminen vähentää kuormitusta eniten. Myös rikastushiekka-alueella on merkittäviä määriä ympäristölle haitallisia aineita, joten myös rikastushiekka-alueen kuormitusta tulee pitää hallinnassa ja mahdollisuuksien mukaan pienentää, kertoo johtava asiantuntija Ari Kolehmainen Envineer Oy:stä

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö

Mikäli Orijärven kaivosaluetta kunnostetaan, tulee siinä huomioida myös kulttuuriympäristön suojelumääräykset. Kaivosalue on määritetty sekä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, että valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi alueeksi.

Kaivos on ollut toiminnassa vuosina 1757-1956, ja sen ympärille muodostunut yhdyskunta koostuu veden täyttämän avolouhoksen lisäksi vanhasta kaivostornista, 1700-luvun lopulla rakennetusta ruukinkartanosta sekä työväenasunnoista ja työväentalosta. Lisäksi laajalla alueella on arkeologiseksi kulttuuriperinnöksi luokiteltuja louhoksia, jätekivikasoja, rakenteiden jäännöksiä ja teitä.

- Orijärvi on maamme ensimmäinen ja tärkein kuparikaivosalue. Kokonaisuus on kaivoshistoriallisesti erittäin merkittävä ja maisemallisesti vaikuttava, joten kunnostustoimet tulisi toteuttaa niin, että mahdollisimman paljon sekä rakennettua että arkeologista kulttuuriperintöä säilytettäisiin vaurioitumattomana, arvioi arkeologi Sanna-Kaisa Saunaluoma Varsinais-Suomen alueellisesta vastuumuseosta.

”Kaikkien aikojen laajin selvitys”

Valvontaviranomaisen näkökulmasta Orijärven kaivoksen selvitys on ollut tavanomaisiin pilaantuneen maaperän tutkimushankkeisiin verrattuna poikkeuksellinen.

- Orijärven kaivosalueen tutkimukset laajuudessaan sekä alueen suojelustatuksen takia ovat omaa luokkaansa. Mahdollisia kunnostustoimia mietittäessä tulee ottaa huomioon myös vaikutukset vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vielä ei ole tarkemmin tiedossa, miten jatkotoimenpiteitä lähdetään viranomaisen toimesta edistämään, arvioi ylitarkastaja Erika Liesegang Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Orijärven selvitys on kaikkien aikojen laajin selvitys KAJAK-hankkeessa. Hankkeessa on tähän asti saatu kunnostettua yksi kohde sekä selvitettyä neljän kohteen ympäristö- ja terveysriskit.

- Orijärven kaivosalue on monella tapaa ainutlaatuinen ja haastava. Tutkimukset ovat olleet harvinaisen kattavat ja niillä on saatu selkeä kuva alueen riskeistä ja muista erityispiirteistä. Yhteistyö eri osapuolten kanssa on ollut avointa ja sujuvaa. Erikoiskiitos myös kiinteistönomistajalle, kiittelevät KAJAK-hanketta luotsaavat projektipäällikkö Kari Pyötsiä ja PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Lue raportti:

• KAJAK-hanke: Orijärven kaivos - kaivosympäristön riskin- ja kunnostustarpeen arviointi (maaperakuntoon.fi)