Suomen Luontopaneelin asiantuntijat median käytettävissä IPBESin raporttien julkaisun yhteydessä
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisee kaksi laajaa arviointiraporttia joulukuussa: raportin luonnon monimuotoisuuden, veden, ruokajärjestelmän, terveyden ja ilmastonmuutoksen välisistä kytköksistä tiistaina 17.12. sekä raportin luontokadon juurisyistä ja kestävyysmurroksen edistämisestä keskiviikkona 18.12. Suomen Luontopaneeli julkaisee samanaikaisesti mietinnön IPBES-raporttien keskeisistä näkökulmista Suomessa. Luontopaneelin jäsenet seuraavat ajankohtaista luonnon monimuotoisuuden tutkimusta ja ovat median käytettävissä IPBESin 11. täysistunnon aikana, joka pidetään 10.–16.12. Namibian Windhoekissa.
IPBESin arviointiraportit kokoavat laajasti tutkimustietoa ja antavat suosituksia kansainvälisellä tasolla. Suomen Luontopaneelin samanaikaisesti julkaistava mietintö nostaa Suomen näkökulmasta keskeisiä IPBES-raporttien pääviestejä ja antaa suosituksia kansalliseen päätöksentekoon.
Nexus Assessment käsittelee luonnon monimuotoisuuden, veden, ruokajärjestelmän, terveyden ja ilmastonmuutoksen välisiä kytköksiä. Nämä ilmiöt tai osa-alueet linkittyvät toisiinsa monin eri tavoin, ja yhteen ilmiöön kohdistuvat toimet voivat vaikuttaa merkittävästi myös muihin. Raportti antaa suosituksia kokonaisvaltaisempaan päätöksentekoon ja eri hallinnonalojen välisten siilojen purkamiseen, jotta erilaiset keskinäisriippuvuudet voidaan ottaa paremmin huomioon. Ennakkotietojen mukaan raportin päättäjäyhteenveto julkaistaan 17.12. klo 15.00 Suomen aikaa.
Transformative Change Assessment pureutuu luontokadon juurisyihin ja oikeudenmukaiseen kestävyysmurrokseen. Raportissa käsitellään kestävyysmurroksen esteitä sekä erilaisia polkuja kestävään tulevaisuuteen. Ennakkotietojen mukaan raportin päättäjäyhteenveto julkaistaan 18.12. klo 15.00 Suomen aikaa.
Mikäli IPBES-raportit julkaistaan ennakkotietojen mukaisessa aikataulussa, Suomen Luontopaneeli julkaisee raporttien keskeisiä näkökulmia Suomessa tarkastelevan mietinnön keskiviikkona 18.12. klo 15.00.
Keskustelua raporttien sisällöstä jatketaan ensi vuoden alussa pidettävässä sidosryhmätilaisuudessa, josta tiedotetaan myöhemmin.
Median edustajat voivat akkreditoitua IPBESin järjestelmään 1.12. mennessä saadakseen ennakkomateriaalit ja linkit raporttien julkaisutilaisuuksiin, ks. lisätietoja: https://www.ipbes.net/ipbes-11/media-accreditation/registration.
IPBESin raportteja esittelevät lyhyet taustamateriaalit voi ladata IPBESin sivuilta: https://www.ipbes.net/ipbes-11/primers.
Luontopaneeli seuraa IPBESin täysistuntoa paikan päällä Windhoekissa 10.–16.12.2024
-
Janne Kotiaho (IPBESin raportit ja niiden keskeiset näkökulmat Suomessa, luonnon monimuotoisuuden tilanne Suomessa ja kansainvälisesti, luontojalanjälki ja ekologinen kompensaatio, EU:n ennallistamisasetus)
Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori, puh. +358 50 594 6881, janne.kotiaho@jyu.fi
-
Paikan päällä Windhoekissa 8.-17.12.2024
Luontopaneelin asiantuntijat seuraavat IPBESin raportteihin liittyviä teemoja Suomesta käsin
-
Ilari Sääksjärvi (luonnon monimuotoisuuden tilanne Suomessa ja kansainvälisesti)
Suomen Luontopaneelin 1. varapuheenjohtaja ja Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori, puh. 040 546 0976, ileesa@utu.fi
-
Minna Pappila (luontolaki, luonnon monimuotoisuutta koskeva sääntely)
Suomen Luontopaneelin 2. varapuheenjohtaja ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, puh. 040 517 1219, minna.pappila@syke.fi
-
Juha Aalto (luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen väliset yhteydet)
Suomen Luontopaneelin jäsen ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori, puh. 050 409 0963, juha.aalto@fmi.fi
-
Christoffer Boström (meriluonnon monimuotoisuus)
Suomen Luontopaneelin jäsen ja Åbo Akademin apulaisprofessori, puh. 050 431 8226, christoffer.bostrom@abo.fi
-
Kari Hyytiäinen (luonnon monimuotoisuus ja talous)
Suomen Luontopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston professori, puh. 029 415 8084, kari.hyytiainen@helsinki.fi
-
Simo Häyrynen (kestävyysmurros ja oikeudenmukaisuus)
Suomen Luontopaneelin jäsen ja Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori, puh. 050 501 2427, simo.hayrynen@uef.fi
-
Aleksi Lehikoinen (maatalousluonnon monimuotoisuus, kestävä ruokajärjestelmä)
Suomen Luontopaneelin jäsen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yli-intendentti, puh. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
-
Heikki Mykrä (sisävesien tilan arviointi)
Suomen Luontopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, puh. puh. 029 525 1436, heikki.mykra@syke.fi
-
Kaikkien Suomen Luontopaneelin jäsenten yhteystiedot ja erityisalat löytyvät verkkosivuiltamme Jäsenet-välilehdeltä.
Lisätietoja
-
Sanna Autere (haastattelupyynnöt, Suomen Luontopaneelin julkaisut)
Suomen Luontopaneelin viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301, sanna.autere@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna AutereViestinnän asiantuntijaSuomen Luontopaneeli
Puh:0505329301sanna.autere@syke.fiSuomen Luontopaneeli on riippumaton tiedepaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin rooli ja tehtävät on kirjattu luonnonsuojelulakiin. Paneelin kannanotot ja raportit perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen. Luontopaneeli antaa tutkimuksen pohjalta suosituksia luonnon monimuotoisuuteen liittyvään päätöksentekoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luontopaneeli
Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan kaikkien panosta – ympäristökansalaisuutta tukemalla voidaan vauhdittaa kestävyysmurrosta18.11.2024 08:34:38 EET | Tiedote
Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen eivät onnistu ilman näihin tavoitteisiin sitoutunutta kansalaisyhteiskuntaa. Luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja kokonaiskestävyydestä tietoiset kansalaiset tulee tunnistaa merkittäväksi voimavaraksi kestävyysmurroksen toteuttamisessa, esittää Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka kokoaa yhteen ympäristökansalaisuuden tutkimusta.
Monimuotoinen luonto maatalousalueilla turvaa kestävän ruoantuotannon edellytykset – luontokatoa voi torjua yksinkertaisilla toimilla14.6.2024 00:57:12 EEST | Tiedote
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus on jatkanut köyhtymistään 2000-luvun Suomessa. Monimuotoisuutta voidaan parantaa suhteellisen yksinkertaisilla toimilla, kuten lisäämällä niittyjä ja viljelemättömiä alueita sekä edistämällä luomutuotantoa, kertoo Suomen Luontopaneelin tuore raportti. Monimuotoisuustoimet edistävät usein myös maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luontokatoa voidaan torjua kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta – päin vastoin, monimuotoinen maatalousluonto auttaa turvaamaan kestävän ruoantuotannon edellytykset.
Vedenalainen rannikkoluonto köyhtyy kaikilla Suomen merialueilla – luontokadon pysäyttäminen vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja22.3.2024 01:00:08 EET | Tiedote
Suomen rannikkoalueilla etenevä luontokato ilmenee monin eri tavoin. Vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tapahtuu kaikilla Suomen merialueilla, ja luontokato kohdistuu lähes kaikkiin rantavyöhykkeen vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin, kertoo Luontopaneelin tuore raportti. Rehevöityminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävimmät luontokadon aiheuttajat. Kehityksen kääntäminen elpymisuralle vaatii tehokkaita toimia ja riittäviä resursseja sekä ihmistoiminnan aiheuttamien ympäristöpaineiden hillitsemistä.
Suomen luontokato voidaan pysäyttää lisätoimilla – toimenpidekuilun kiinni kurominen vaatii resursseja ja pitkäjänteistä politiikkaa8.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Luonnon monimuotoisuus on suomalaisten hyvinvoinnin ja kestävän talouden perusta. Nykytoimet eivät kuitenkaan riitä luontokadon pysäyttämiseksi, osoittaa Suomen Luontopaneelin tuore raportti, joka luo kokonaiskuvaa Suomen luonnon heikentymisestä 2000-luvulla ja arvioi erilaisten skenaarioiden avulla, miten luonnon monimuotoisuus voidaan kääntää elpyvälle uralle. Luontotavoitteiden ja nykytoimenpiteiden välinen kuilu voidaan kuroa umpeen määrätietoisilla lisätoimilla. Ilman jatkuvien haittojen hillitsemistä luonnon tilaa ei saada elpymään pysyvästi. Siksi tarvitaan nykyistä pitkäjänteisempää luontopolitiikkaa.
Luontokato jatkuu ilman merkittävää suojelupinta-alan lisäystä – Suomen luontotavoitteisiin tarvitaan konkretiaa ja selkeät mittarit7.11.2023 10:01:10 EET | Tiedote
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi on ryhdyttävä heti. Luontopaneelin tuore mietintö tarjoaa eväitä valmisteilla olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian sekä sen osana laadittavan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman kehittämiseen. Mittarien valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme