Rikoslakiin kirjatut rikokset lisääntyivät viime vuonna seitsemällä prosentilla, henkirikoksissa selvää laskua
Erityisesti ryöstö- ja pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna 2023 edellisvuodesta, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Vuonna 2023 kirjattiin 64 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta: Näiden rikosten määrä laski selvästi, lähes neljänneksellä vuoden 2022 tasosta ja jäi samalla viimeisen kymmenen vuoden jakson matalimmaksi. Sekä henkirikosten lukumäärä että väkilukuun suhteutettu henkirikostaso olivat selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason ja myös matalin kymmenvuotisella seurantajaksolla.
Tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi selvästi. Nuoret ovat vanhempia ikäryhmiä useammin sekä epäiltynä että uhreja väkivaltarikoksista. Viranomaistilastojen noususta huolimatta kyselytutkimuksissa fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus pysyi kuitenkin samalla tasolla kuin vuonna 2021. Tilastoitujen ryöstörikosten määrä jatkoi edellisvuoden tavoin kasvuaan. Törkeitä ryöstöjä oli neljännes edellisvuotta enemmän.
Viranomaisten kirjaamat seksuaalirikokset lisääntyivät selvästi. Nousua selittää olennaisesti vuoden 2023 lainsäädännölliset muutokset, joissa tunnusmerkistöjä laajennettiin ja rangaistuksia kovennettiin. Lisäksi nousua selittänee mahdollisesti muutokset rikosten ilmoittamisessa. Kyselytutkimukset ilmensivät pitkään laskua lapsien uhrikokemuksissa, mutta tuoreimman Lapsiuhritutkimuksen mukaan suunta saattaa olla osin kääntymässä. Erityisesti verkon kautta tapahtuneen rikollisuuden uhrikokemukset ovat kyselyidenkin mukaan nousussa. Pitkällä aikavälillä viranomaisten kirjaamat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet.
Vuonna 2023 varkausrikokset nousivat noin puolitoista prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtui erityisesti näpistysten lisääntymisestä, näpistykset kattavatkin hieman yli puolet kaikista varkausrikoksista. Omaisuusrikoksista myös petokset jatkoivat voimakasta kasvuaan.
Lähes neljännes poliisin tietoon tulevista rikoksista on liikennerikoksia. Vuonna 2023 nuorten (15–24-v.) osuus kaikista liikennerikoksista epäillyistä oli noin 29 prosenttia, kun taas törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa vastaava nuorten osuus oli 53 prosenttia. Yhdeksän kymmenestä näistä nuorista oli miehiä.
Alle 18-vuotiaiden pahoinpitely- ja ryöstörikoksissa nousua
Alle 18-vuotiaiden epäiltyjen osuus poliisin tietoon tulleissa rikoksissa on pysynyt tasaisena 2010-luvulla, mutta kääntynyt viime vuosina nousuun useissa rikoslajeissa. Erityisen paljon ovat lisääntyneet alle 18-vuotiaiden pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Voimakkainta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan rikoksen uhriksi joutuneiden nuorten osuus on hieman kasvanut, mutta kasvu on huomattavasti vähäisempää kuin poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa. Voimakkainta kasvu on väkivallalla uhkaamisen kohdalla.
Vuonna 2023 tilastoitiin lähes 26 750 huumausainerikosta, joka on lähellä viime vuosien keskiarvoa. Huumausainerikosten määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosituhannen alun tasosta. Noin kaksi kolmesta kaikesta tilastoidusta huumausainerikollisuudesta on huumausaineiden käyttörikoksia.
Ympäristörikollisuus on maailman neljänneksi suurin ja alati kasvava rikollisuuden ilmiö, johon liittyy useita uhkakuvia aina järjestäytyneestä rikollisuudesta rajat ylittävään rikollisuuteen. Suomessa rikoslain mukaisia ympäristörikoksia tulee viranomaisten tietoon vuosittain noin 450 ja luonnonvararikoksia noin 170. Ympäristörikosten törkeät tekomuodot ovat harvinaisia.
Rikollisuustilanne 2023 -julkaisu antaa kokonaiskuvan suomalaisen rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Julkaisussa pureudutaan eri rikoslajien ominaispiirteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin hyödyntämällä viranomaislähteitä ja kyselytutkimuksia. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset rikoslajit sekä ajankohtaiset rikollisuuteen liittyvät ilmiöt, kuten nuorisorikollisuus ja ympäristörikollisuus.
Lisätiedot:
Suunnittelija Ilari Kolttola
Puh. 029 4120865
ilari.kolttola@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi tutkimus valottaa ihmisen huippuherkkää näköjärjestelmää4.12.2024 15:58:08 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat tehneet läpimurron ihmisen näköjärjestelmän toiminnan ymmärtämisessä pimeissä olosuhteissa. Uusi tutkimus osoittaa, että ihmiset voivat havaita erittäin pieniä eroja valon kirkkaudessa, mutta tämä tarkkuus saavutetaan uhraamalla kyky havaita yksittäisiä valohiukkasia.
Arvot heijastuvat varsinkin korkeakoulutettujen eurooppalaisten äänestyskäyttäytymiseen2.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Uusi Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa arvojen ja äänestyskäyttäytymisen välisen yhteyden. Arvojen yhteys puolueen näkemyksiin on vahvempi sosiaalisten ja kulttuuristen kuin taloudellisten kysymysten kohdalla.
Nuoria ja lapsiperheitä koskeva poliittinen puhe on muuttunut pahoinvointipainiksi 2000-luvulla29.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevissa eduskuntaesityksissä on yhä enemmän poliittista signalointia eli arvojen ja intressien esiintuomista. Tällainen poliittinen puhe on muuttunut huolen- ja pelonsekaiseksi reaalimaailman negatiivisten tapahtumakulkujen ruotimiseksi ja kriittissävytteiseksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi.
Esihistoriallisen ajan metsästäjä-keräilijät kuulivat kallioon maalattujen hirvien puhuvan25.11.2024 09:54:11 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat akustisia impulssivastemittauksia 37 kalliomaalauskohteen edustalla ja havaitsivat, että samat kallioseinämät, joihin on maalattu hirvien, ihmisten ja veneiden kuvia, heijastavat myös tehokkaasti ääntä.
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme