Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Moni suomalainen ruokkii lintuja talvisin, mutta ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt jo pitkään etenkin kaupungeissa. Ruokkimisen muutoksia ja niihin johtaneita syitä selvitettiin Helsingin yliopiston johtamassa kyselytutkimuksessa, johon vastasi yli 14 000 suomalaista. Asiaa ei ole aikaisemmin selvitetty yksityiskohtaisesti Suomessa tai muualla maailmassa.
– Suomalaisten talvilintulaskentojen yhteydessä on kerätty ainutlaatuista tietoa ruokintapaikkojen määristä jo 1980-luvulta lähtien ja ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt etenkin Etelä-Suomen kaupungeissa, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Rotat yleisin syy ruokkimisen lopettamiseen
Tärkeimmät syyt ruokinnan lopettamiseen kaupunkialueilla ovat rottien ilmaantuminen ruokintapaikoille. Taloyhtiöt ovat pyrkineet estämään rottien lisääntymistä tiukentamalla lintujen ruokkimista koskevia sääntöjä.
Vaikka ruokintapaikkojen väheneminen näkyy erityisesti kaupungeissa, ruokitaan myös maaseudulla lintuja aiempaa vähemmän.
– Maaseudulla yleisin syy ruokinnan vähenemiseen on ylläpitokustannuksien kasvu. Lisäksi ikääntyneen väestön terveys saattaa vaikuttaa asiaan, mutta tätä kyselytutkimuksella ei voitu varmasti selvittää, pohtii tutkijatohtori Purabi Deshpande Turun yliopistosta.
Ruokatarjonta on monipuolistunut
Ruokintapaikkojen määrän väheneminen voi jo nyt vaikuttaa kansallisesti lintumäärien muutoksiin. Esimerkiksi monta vuosikymmentä runsastuneiden tali- ja sinitiaisten talvimäärät ovat kääntyneet lievään laskuun 2010-luvulla.
Vaikka ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt, on yksittäisten ruokintapaikkojen tarjonta entistä enemmän suurempaa ja monipuolisempaa. Luomuksen ruokintapaikkaseurannan perusteella auringonkukan, pähkinän ja rasvan tarjoaminen linnuille on lisääntynyt, mutta perinteisen kotimaisen kauran puolestaan vähentynyt.
– Tällä voi olla vaihtelevia vaikutuksia etenkin alueellisesti lintujen runsauteen. Se saattaa edesauttaa myös lintujen tautien leviämistä, kun entistä suuremmat lintumäärät keskittyvät harvemmille paikoille, arvelee yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Alkuperäinen artikkeli:
Deshpande, P., Haukka, A., Rönkä, K., Aivelo, T., Santangeli, A., Thorogood, R., Lehikoinen A., 2024. How, why, where and when people feed birds? - Spatio-temporal changes in bird-feeding in Finland. People and Nature. https://doi.org/10.1002/pan3.10745
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Lehikoinen
yli-intendentti
Eläintieteen yksikkö
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
0503182340
Anna Katariina Haukka
Apurahatutkija
anna.haukka@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Vihreää vetyä ja vihreää kultaa – Helsingin yliopiston innovaatiot Slushissa13.11.2024 11:06:55 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Slush ovat tehneet menestyksekästä yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna yliopisto esittelee osastollaan kahdeksan innovaatiota ja järjestää virallisen oheistapahtuman, Y Sciencen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme