Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee

Vesistön käytölle ja rantarakenteille suurta haittaa aiheuttavia matalia tai korkeita vedenkorkeuksia voidaan tulevaisuudessa hallita Pielisellä nykyistä joustavammin. Korkein hallinto-oikeus on pitänyt ennallaan 28.11.2024 antamallaan ratkaisulla Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden Pielisen juoksuttamismuutosta koskevat lupapäätökset. Pohjois-Karjalan ELY-keskus jätti hakemuksen Pielisen juoksuttamismääräysten muuttamiseksi Itä-Suomen aluehallintovirastolle 14.3.2019.

Lupapäätöksen mukaan jatkossa, kun Pielisen vedenkorkeus uhkaa ylittää tason N2000+95,00 m tai avovesikaudella alittaa tason N2000+93,55 m, voidaan luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poiketa tulva- tai kuivuushaittojen rajoittamiseksi. Poikkeusjuoksutuksen suuruutta rajoitetaan sellaiseksi, että siitä ei ole haittaa Pielisjoen vesistön käytölle tai ekologialle. Myös poikkeusjuoksutusten haitalliset vaikutukset alapuoliseen Saimaaseen rajoitetaan minimaaliseksi.

Pielinen on Euroopan suurimpia säännöstelemättömiä järviä ja Suomen neljänneksi suurin järvi. Pielistä juoksutetaan UPM Energy Oy:n omistamalla Kaltimon voimalaitoksella luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaisesti, eli juoksutus määräytyy normaalitilanteessa suoraan Pielisen vedenkorkeuden perusteella. Suuria haittoja aiheuttavan vesitilanteen uhatessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus on aikaisemmin hakenut haittojen rajoittamiseksi lupaviranomaiselta erikseen poikkeamislupaa, jonka nojalla luonnonmukaisesta juoksutuksesta on voinut poiketa. Edellisen kerran poikkeamislupaa haettiin keväällä 2024 ennustettujen tulvahaittojen ehkäisemiseksi. Tulva- tai kuivuustilanteen mentyä ohitse on Pielisen vedenkorkeus palautettu luonnonmukaiselle tasolleen vastaavasti virtaamaa suurentamalla tai pienentämällä.

Muutos parantaa vesitilanteiden ennakointia

Nyt lainvoiman saaneella muutoksella voidaan aiempaa nopeammin rajoittaa Pielisen rantarakenteille, vesiliikenteelle, uitolle ja virkistyskäytölle tulva- ja kuivuustilanteissa aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Pielisen menovirtaamat ja vedenkorkeudet säilyvät edelleen valtaosin luonnonmukaisina, ja Pielisen keskivedenkorkeus säilyy ennallaan. Pielinen myös säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä. Muutoksella voidaan parantaa vesivarojen kokonaisvaltaista hallintaa sekä poikkeuksellisten vesitilanteiden ennakointia Pielisellä ja sen alapuolisella vesistöalueella muuttuvassa ilmastossa. Juoksutussäännön muuttamisella pystytään osin kompensoimaan ilmastonmuutoksen takia lisääntyvien loppukesän ja syksyn matalien vedenkorkeuksien aiheuttamaa haittaa. Vesiluonnolle muutoksesta ei arvioida aiheutuvan haittaa.

Pielisen säännöstelymahdollisuuksia on selvitetty jo 1960-luvulla sekä myöhemmin 1970- ja 80-luvuilla. Pielisen juoksutuksen kehittämismahdollisuuksia ja säännöstelymahdollisuuksia sekä niiden vaikutuksia selvitettiin laajasti yhteistyössä luvanhaltijan, alueen kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuosina 2006–2017. Nyt lainvoiman saanut muutos on kompromissi, jolla saavutetaan selvää mutta rajoitettua hyötyä Pielisen käytölle, mutta ei käytännön haittaa alapuolisille vesistönosille.

Pielisen vedenkorkeudet ovat vaihdelleet kuluvan vuoden aikana suuresti. Pielisen vedenkorkeus on tällä hetkellä yli puoli metriä alle ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon ja noin 1,4 m alempana kuin kevään tulvahuipussa. Ilman kevään poikkeusjuoksutuksia, joilla leikattiin Pielisen tulvahuippua noin 20 cm, vedenkorkeuden alenema olisi noin 1,6 m.