Kunta-alan töissä ja työhyvinvoinnissa käänne parempaan muutosvuosien jälkeen
Koronavuosien ja sote-uudistuksen aiheuttamat tulevaisuudenhuolet näyttävät helpottaneen kunta-alalla. Kunta10-seurantatutkimuksen mukaan käänne näkyy muun muassa työkuormituksen ja työnantajan vaihtoaikeiden vähentymisenä. Huolestuttavaa sen sijaan on asiakasväkivallan kasvun jatkuminen.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 10.12.2024
Kunta-alalla koettua käännettä parempaan voi osaltaan selittää sote-uudistus. Uudistuksen myötä sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta kuntien palveluksesta hyvinvointialueille.
– Kuntien henkilöstörakenteen muutos ei kuitenkaan selitä käännettä kokonaan, sillä myönteistä kehitystä on nähtävissä myös niissä ammattiryhmissä, jotka ovat jatkaneet kuntien palveluksessa, Kunta10-tutkimusryhmän tutkija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta huomauttaa.
Opetuksen ja varhaiskasvatuksen työpaineet vähenivät
Kuntien suurimpien ammattiryhmien, opettajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön, työpaineet ovat vähentyneet kahden vuoden takaiseen verrattuna 7–9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2024 lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista 37 prosenttia, peruskoulun alaluokkien ja varhaiskasvatuksen opettajista 53 prosenttia, erityisopettajista 42 prosenttia ja varhaiskasvatuksen hoitajista ja koulunkäyntiavustajista 32 prosenttia koki paljon työpaineita.
Samaan aikaan myös opettajien palautuminen on kohentunut ja hyvin palautuvien osuus on noussut noin viisi prosenttiyksikköä. Vuonna 2024 opettajista 33–39 prosenttia palautui hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta.
Positiivista kehitystä kahden vuoden takaisesta on nähtävissä lisäksi johtamisen oikeudenmukaisuudessa ja työnantajan suositteluhalukkuudessa. Kaikista vastaajista 79 prosenttia suosittelisi omaa työnantajaansa ystävilleen. Nousua kahden vuoden takaiseen on 10 prosenttiyksikköä. Myös työnantajan vaihtoaikeet ovat vähentyneet.
Asiakasväkivalta on yleistynyt edelleen
Kunta10-seurantatutkimuksen tuloksissa huolestuttavaa on asiakasväkivallan kasvaminen. Entistä useampi erityisesti opetus- ja kasvatusalojen työntekijä raportoi asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa. Kasvua on havaittu vuoden 2020 koronarajoituksista lähtien.
Vuonna 2024 erityisopettajista 82 prosenttia raportoi vähintään yhdestä väkivalta- tai uhkatilanteesta työssään viimeksi kuluneen vuoden aikana. Peruskoulun alaluokkien opettajista ja koulunkäyntiavustajista sekä varhaiskasvatuksen opettajista ja hoitajista vastaavasti raportoi 68 prosenttia. Nousua kahden vuoden takaiseen verrattuna on kolme prosenttiyksikköä ja 2020 koronavuoteen verrattuna jopa kymmenen prosenttiyksikköä.
Koetun työkyvyn kehityksessä on ikäryhmittäisiä eroja
Tutkimuksessa on seurattu kunta-alan työntekijöitä 2000-luvun alusta lähtien. Trendit koetun työkyvyn kehittymisestä vaihtelevat ikäryhmittäin. Yli 50-vuotiaiden työkyky on kehittynyt myönteisesti, mutta alle 40-vuotiaista työkykynsä alentuneeksi kokevien osuus kasvoi voimakkaasti noin vuodesta 2016 vuoteen 2022. Nyt alle 40-vuotiaiden työkyvyn kielteinen kehitystrendi näyttää pysähtyneen vuoden 2022 tasolle. Tämä näkyy myös kuntien palveluksessa jatkaneissa suurissa ammattiryhmissä.
Mielenterveydessä huolta herättää masennus- ja ahdistuneisuusoireilun yleisyys erityisesti nuorilla kuntatyöntekijöillä: alle 30-vuotiaista vastanneista 25 prosenttia koki joko masennus- tai ahdistuneisuusoireilua tai molempia. Masennus- ja ahdistuneisuusoireilussa ei ole tapahtunut parannusta verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.
– Kunta10-tutkimuksessa havaittu työkyvyn kehityskulku vastaa varsin pitkälle Kelan sairauspäivärahatilastoissa havaittua kehityskulkua. Siinä näkyy voimakasta kasvua erityisesti nuorten naisten mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa noin vuodesta 2016 lähtien. On loogista, että naisvaltaisen kunta-alan trendi seuraa työikäisten naisten kansallisen trendin kehitystä, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta toteaa.
Kunta10-tutkimus
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Vuonna 2024 vastaajia oli 52 071 (vastausprosentti 68 prosenttia)
Kunta10 tutkimustulokset
Tutustu myös
Lisätiedot
- Johtava tutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, puh. 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
- Erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, Työterveyslaitos, puh. 040 742 7944, risto.nikunlaakso@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 10.4. Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun3.4.2025 08:20:11 EEST | Kutsu
Mitä tiedämme tutkimuksen perusteella muuttoliikkeestä? Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? Onko tulevaisuuden Suomi vastaanottavainen? Tervetuloa tuulettamaan ajatuksia ja hakemaan tuoretta näkökulmaa muuttoliikkeestä käytävään keskusteluun.
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme