Filosofian ala kaipaa koulukuntarajat ylittävää tutkimusta menetelmistä
YTM Tiia-Mari Hovilan väitöskirja tuo esiin tarpeen selkeyttää filosofisen tutkimuksen käytäntöjä. Hovila tarkastelee, minkälaisiin menetelmiin ja koulukuntiin suomalaiset filosofit ovat joko tietoisesti tai huomaamattaan sitoutuneet. Väitöskirja osoittaa, että filosofin koulukunta- ja menetelmäsitoumuksien tutkiminen vaatii analyysia filosofian alan institutionaalisista tekijöistä.
Tieteellinen keskustelu filosofian tutkimuksen menetelmistä on pirstaloitunutta ja kytkeytyy usein yksittäisiin ajattelijoihin, filosofian osa-alueeseen tai koulukuntiin. Filosofian alan tieteelliset julkaisut eivät myöskään tyypillisesti sisällä menetelmien yksityiskohtaisempaa kuvausta. Ei myöskään ole selvää, millä kriteereillä filosofit sitoutuvat tiettyihin koulukuntiin.
Hovilan väitöskirja tarkastelee näitä haasteita neljän tapausesimerkin kautta. Tapausesimerkit valottavat suomalaisen filosofian menetelmä- ja koulukuntasitoumuksia sadan vuoden ajalta, vuosilta 1920–2020.
Hovila hyödyntää tutkimuksessaan metafilosofista tutkimusotetta, jonka avulla on mahdollista tutkia muun muassa filosofian luonnetta ja filosofisen tutkimuksen taustaoletuksia. Väitöskirjassaan hän kehittää tapoja tutkia ja käsitteellistää filosofian tutkimuksen menetelmiä.
”Koko työtäni on motivoinut tarve selvittää, mitä akatemiassa työskentelevät filosofit tarkalleen ottaen tekevät tehdessään tutkimusta. Väitöskirjani tarjoaa yhden puheenvuoron tähän keskusteluun”, Hovila arvioi.
Tiedemaailman käytännöt vaikuttavat filosofien sitoumuksiin
Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa suomalaisten filosofien menetelmä- ja koulukuntasitoumuksista. Hovilan tutkimus osoittaa muun muassa, että Eino Kailan (1880–1958) Persoonallisuus-teoksessa kehitelty holismin menetelmä onkin luonteeltaan filosofinen, vaikka teos on luokiteltu psykologiseksi.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että filosofian tutkimuskirjallisuudessa menetelmät ja koulukunnat yhdistetään usein toisiinsa, vaikka nämä ovat erillisiä tutkimuksellisia sitoumuksia. Menetelmiä saatetaan siis kuvata pelkästään nimeämällä, mihin koulukuntaan kyseinen tutkimus kuuluu. Kuitenkin tutkimuksissa todellisuudessa käytetään muitakin kuin tiettyyn koulukuntaan liitettyjä menetelmiä.
Väitöskirja vahvistaa myös väitteen siitä, että institutionaaliset ja tiedepoliittiset tekijät, kuten esimerkiksi yliopistojen painoalat sekä kilpailu rahoituksesta ja viroista vaikuttavat siihen, mihin koulukuntaan filosofit sitoutuvat.
”Menetelmä- ja koulukuntasitoumukset näkyivät väitöskirjani tapausesimerkeissä kahdella tavalla. Joissakin tutkimuksissa ilmaistaan suoraan, mihin menetelmiin ja koulukuntiin filosofi sitoutuu, kun taas toisissa tutkimukselliset sitoumukset ohjaavat tutkimuksen tekemistä epäsuorasti. Jälkimmäisessä tapauksessa lukijan tehtäväksi jää tunnistaa tutkimukseen vaikuttaneet menetelmät ja koulukunnat. Riskinä on, ettei lukija pääse käsiksi siihen, millä tavalla tutkimus on toteutettu”, Hovila selventää.
YTM Tiia-Mari Hovilan filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Menetelmät ja koulukunnat – neljä tapausesimerkkiä tutkimuksellisista sitoumuksista suomalaisessa filosofiassa” tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2024 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii Sami Pihlström ja kustoksena Joona Taipale. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-hovila-111224
Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98487
Taustatietoja:
Hovila valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston filosofian oppiaineesta syksyllä 2018. Hovilan väitöstutkimusta on tukenut Suomen kulttuurirahaston keskusrahasto. Lisäksi tutkimusta on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kokemuksellinen rajautuminen -hanketta.
Yhteystiedot
Tiia-Mari Hovila
Väitöskirjatutkija
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme