Kunnat ottavat työllisyyspalveluista vastuun haastavassa tilanteessa

Työvoimapalvelut ja 4 400 työntekijää siirtyvät vuodenvaihteessa valtiolta kuntiin. Palvelujen koko rahoitus ei kuitenkaan siirry niiden mukana.

Kun työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2025 alusta, valtionosuusrahoitus on peräti noin 100 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Lisäksi muutos vaatii useilla kunnilla yhteistoimintaneuvotteluita, koska henkilöstön asemassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Yhteistoimintaneuvotteluita ei voida lain mukaan käynnistää ennen vuodenvaihteessa tapahtuvaa siirtoa.

KT:n neuvottelujohtaja Anne Kiiski sanoo, että riittämätön rahoitus ja kireä aikataulu voivat aluksi näkyä työllisyys- ja yrityspalveluiden sujuvuudessa.

– Muutos on kunnille mieluisa, sillä nyt ne pääsevät itse vaikuttamaan alueensa työllisyyteen. Kunnille täytyy kuitenkin antaa aikaa saattaa iso uudistus maaliin. Kaikki ei ole valmista heti vuoden vaihteessa, Anne Kiiski sanoo.

Työttömien määrä on kasvanut

Sadan miljoonan euron rahoitusvaje johtuu siitä, että hallitus on vähentänyt työllisyyspalvelujen rahoitusta valtion vuoden 2022 tilinpäätökseen verrattuna.

– Vaikka rahoituksessa on siirtymäaika, tilanne on hankala. Kunnat saavat hoitaakseen enemmän asiakkaita pienemmällä rahoituksella. Niille siirtyy myös palveluvelkaa, sillä valtio on supistanut palveluitaan, KT:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Patrik Tötterman sanoo.

Valtio jättää työllisyyspalvelut kunnille vaikeassa tilanteessa, sillä työttömien määrä on kasvanut. Työttömiä oli kuluvan vuoden lokakuun lopussa noin 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, ollen lokakuun lopussa 101 000.  Avoimia työpaikkoja on yli 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

TE-uudistuksen tavoitteena on saada työllisyys nousuun esimerkiksi lisäämällä työllisyyttä tukevien palveluiden käyttöä.

– Vaikka työllisyys ei kehittyisikään heti oikeaan suuntaan, kannattaa muistaa, että työllisyyteen vaikuttavat myös suhdanteet. Työllisyys ei olisi välttämättä noussut sen enempää myöskään valtion palveluna, Patrik Tötterman muistuttaa.

Yhteistoiminta ei ole lähtökohtaisesti irtisanomista

Rahan lisäksi toinen TE-muutosta hankaloittava asia on se, että yhteistoimintaneuvottelut voidaan aloittaa vasta vuoden 2025 alussa. Monien valtiolta kuntiin siirtyvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden tehtävissä on tarpeen toteuttaa muutoksia heti uudistuksen jälkeen. Muutoksia voi tulla esimerkiksi työnteon paikkaan ja työnkuviin.

– Irtisanomisia yhteistoimintaneuvotteluilla ei lähtökohtaisesti tavoitella, vaan kyse on uuden organisaation viimeistelystä. Kunnat arvostavat siirtyviä ihmisiä ja heidän mukanaan tulevaa osaamista, vaikka rahoituksen riittävyys onkin haaste, kertoo Anne Kiiski.

KT on pyrkinyt aiemmin vaikuttamaan siihen, että yhteistoimintaneuvottelut olisi voitu aloittaa poikkeusluvalla jo aiemmin, mutta valtio ei ole siihen myöntynyt. 

FAKTA:
KT tukee kuntia muutoksessa

• Suomeen syntyy vuodenvaihteessa 45 uutta työllisyysaluetta.
  
  
• KT tukee kuntatyönantajia TE-muutoksessa neuvomalla esimerkiksi liikkeenluovutukseen, henkilöstönsiirtoon ja muutosjohtamiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi KT käy neuvotteluja palkansaajajärjestöjen kanssa ja vaikuttaa hallituksen eri työryhmissä.
  
  
• KT:n tuki jatkuu vuodenvaihteen jälkeen, kun kunnat siirtyvät toteuttamaan TE-uudistuksen varsinaisia tavoitteita: työllisyysasteen nostoa ja työttömyysasteen laskua.