Perusopetuksessa työskentelee henkilöstöä enemmän kuin koskaan
Kunnat ovat palkanneet lisää etenkin koulunkäyntiä tukevaa henkilöstöä. Esimerkiksi koulukuraattorien määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Peruskouluissa työskentelee kaikkiaan 65 000 henkilöä. Kymmenessä vuodessa henkilöstön määrä on kasvanut 11 000:lla.
Eniten on kasvanut koulunkäyntiä ja oppimista tukevan henkilöstön määrä, mutta myös opettajien määrä on kasvanut. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi koulunkäynninohjaajien määrä on puolitoistakertaistunut ja koulukuraattorien määrä kaksinkertaistunut. Kouluihin on palkattu lisää myös oppilaanohjaajia.
Tarve tuelle on kasvanut, sillä erityistä ja tehostettua tukea sai vuonna 2023 noin joka neljäs peruskoulun oppilas. Kaikkiaan kuntien ylläpitämää peruskoulua kävi samana vuonna noin 525 000 lasta ja nuorta.
Kaikkiaan vuonna 2023 peruskouluissa työskenteli 36 700 luokan- ja aineenopettajaa, 15 500 koulunkäynninohjaajaa, 9 000 erityisopettajaa, 1 500 rehtoria ja apulaisrehtoria sekä 1 450 koulukuraattoria. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat -rekisteristä, jonka vuoden 2023 tiedot valmistuivat äskettäin.
– Kasvu kaikissa ammattiryhmissä osoittaa, että kunnat todella satsaavat perusopetukseen. Laadukkaan perusopetuksen järjestäminen ei kuitenkaan voi perustua vain henkilöstömäärän kasvattamiseen, toteaa KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund.
Kunnat tarvitset uusia keinoja turvata laadukas perusopetus
Eri puolella Suomea kunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa perusopetuksen järjestämisessä. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa oppilasmäärät kasvavat. Maahanmuutto lisää osaltaan tarvetta palkata koulunkäyntiä tukevaa henkilöstöä, kun osa oppilaista käy koulua heille uudella kielellä. Toisaalta maaseudulla ja pienissä kunnissa oppilasmäärät pienevät matalan syntyvyyden vuoksi.
– Suurissa kaupungeissa korostuu tarve rekrytoida oppimista tukevaa henkilöstöä, kun taas syrjäseudulla haasteena voi olla rekrytoida esimerkiksi useampaan aineeseen kelpoisia aineenopettajia, neuvottelujohtaja Hannu Freund kertoo.
Jotta kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet turvata tasalaatuinen perusopetus ympäri Suomea, perusopetuksen järjestämiseen liittyvää sääntelyä on Freundin mukaan joustavoitettava.
– Peruskouluihin ei ole juurikaan rekrytoitavissa lisää henkilöstöä, joka täyttäisi vaadittavat kelpoisuudet. Pulaa on muun muassa pätevistä opettajista. Kelpoisuuksista pitäisi olla mahdollista joustaa tiukan ainekohtaisuuden osalta, Freund korostaa.
Tiukkaa sääntelyä joustavoitettava
Etäpetusta säännellään perusopetuslailla turhan tiukasti ja epäselvästi. Vaatimuksena on nykyisin, että molemmissa päissä etäopetusta on oltava paikalla opettaja. Esimerkiksi koulunkäynninohjaaja ei voi nykyisin hoitaa kurinpitoa.
– Etäopetuksen vaihtoehtoina ovat usein pitkät koulumatkat, epäpätevän opettajan opetus tai valinnaisen aineen valintamahdollisuuden poistuminen. Kuntien lähtökohtana on järjestää lähiopetusta, mutta paikalliset ammattilaiset osaavat parhaiten arvioida, milloin osittainen etäopetus on oppilaan etu, sanoo Freund.
Toinen esimerkki liian tiukasta sääntelystä ovat luonnontieteiden opettajat. Jotta opettaja voi opettaa kemiaa, matematiikkaa ja fysiikkaa, hänellä on oltava opettajanpätevyys erikseen jokaisesta kolmesta aineesta.
– Tällaisia opettajia on hyvin vaikea rekrytoida pienille paikkakunnille pienen tuntimäärän vuoksi. Liian kireän sääntelyn vuoksi luonnontieteitä usein käytännössä opettaa sijainen, jolla ei ole pätevyyttä yhteenkään vaadituista aineista, Freund kertoo.
FAKTA:
Peruskouluissa työskentelevät suuret ammattiryhmät vuonna 2023
Luokan- ja aineenopettajat 36 700
Koulunkäynninohjaajat 15 500
Erityisopettajat 9 000
Rehtorit ja apulaisrehtorit 1 500
Koulukuraattorit 1 450
Oppilaanohjaajat 850
Lähde: Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat 2023
TAUSTA:
Oppilaiden määrä kasvaa, vaikka syntyvyys laskee
Oppilaiden määrä perusopetuksessa on kasvanut kymmenessä vuodessa, vaikka syntyvyys onkin laskenut. Muutosta selittänee lisääntynyt maahanmuutto. Opetushallinnon tietopalvelun Vipusen mukaan kuntien ylläpitämissä peruskouluissa oli vuonna 2023 noin 525 000 oppilasta. Oppilasmäärä oli alimmillaan vuonna 2012, jolloin oppilaita oli noin 502 000. Kuntien ja kuntayhtymien peruskouluissa koulupolkuaan suorittaa 95 prosenttia perusopetuksen oppilaista.
Yhteyshenkilöt
Hannu FreundneuvottelujohtajaKT/ Opetus- ja sivistystoimen palvelussuhdeasiat
Puh:050 572 6209hannu.freund@kt.fiNiina PaakkonentyömarkkinatutkijaKT
Puh:050 384 9286niina.paakkonen@kt.fiTietoa julkaisijasta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Jäseniämme ovat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointialueyhtymät sekä niiden omistamat yritykset.
Neuvottelemme alan työ- ja virkaehtosopimukset, kehitämme työelämää ja osallistumme lainvalmisteluun. Työmme on lakisääteistä, ja sitä tehdään virkavastuulla. Kunta- ja hyvinvointiala työllistää Suomessa joka viidennen palkansaajan. Tavoitteenamme on turvata suomalaisille laadukkaat hyvinvointipalvelut ja puolustaa veronmaksajien etua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Kunnat ottavat työllisyyspalveluista vastuun haastavassa tilanteessa4.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Vuodenvaihteessa toteutuva TE-uudistus vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi työttömien ja yritysten palveluihin. Kuntien rahoituksesta valtio leikkaa jo heti alussa 100 miljoonaa, vaikka työttömiä on aiempaa enemmän.
Kuntien ja hyvinvointialueiden työtä kehitetään vauhdilla, nyt palkitaan innostavimpia kehittämistekoja3.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Ennätysvuosi toi 269 uutta kehittämistekoa Tekojen torille. Julkisen työn monipuolisia kehittäjiä palkitaan Tärkeissä töissä -gaalassa 3. joulukuuta.
KT ja Lääkärijärjestöt: Lääkärien ja hammaslääkärien virka- ja työehtosopimus tukee jo nykyisellään omalääkärimallia28.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Uudelleen keskusteluun noussut omalääkäri- ja omahammaslääkärimalli on jo monin paikoin käytössä julkisessa terveydenhuollossa. Mallin valtakunnallinen käyttöönotto vaatii kuitenkin huolellista valmistelua.
Työnantajajärjestö Avainta lopettaa toimintansa – jo lähes 250 yritystä on siirtynyt KT:n jäseniksi12.11.2024 13:11:01 EET | Tiedote
Avaintan lakkautuspäätös vaikuttaa noin 600 yritykseen ja 36 000 palkansaajaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistamille yrityksille suositellaan KT:n jäsenyyttä.
KT:n toimitusjohtajaksi on valittu neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas11.11.2024 13:37:48 EET | Tiedote
Henrika Nybondas-Kangas on laajasti kokenut ja arvostettu työmarkkinaneuvottelija. Hän johtaa KT:ssa nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelussuhteista vastaavaa yksikköä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme