Nuoriin liittyvät yhteydenotot kriisikeskuksiin ovat olleet tänä vuonna yhä murheellisempia

Jaa

Nuorten ja heidän läheistensä yhteydenotoissa MIELI ry:n kriisiauttamiseen toistuu nyt huoli avun saamisesta. Tilanteet vaihtelevat, mutta yleisesti aiheet ovat vakavia: syömishäiriöitä, itsetuhoisuutta, viiltelyä ja päihteitä.

Kuva: Istock

”MIELI kriisikeskusten kriisityöntekijöiden kokemuksista ja palautteista käy ilmi, että yhteydenotot ovat viime aikoina olleet aiempaa synkempiä ja tilanteet murheellisempia.

Yhtenä huolestuttavimpana keskustelun aiheena nähdään nuorilla aikuisilla esiintyvä näköalattomuus”, kertoo kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa.

Vaikka tällä hetkellä on nähtävissä ensimmäisiä merkkejä nuorten mielenterveystilanteen yleisestä vahvistumisesta, MIELI ry:n kriisiauttamiseen otetaan yhä paljon

yhteyttä nuorten asioita koskien. Vanhemmat voivat tyypillisesti olla huolissaan nuorten käytöksestä tai siitä, ettei nuori enää viihdy kotona eivätkä he tiedä, missä nuori liikkuu.

Suurin huoli avun saamisesta 

MIELI kriisikeskusten vastaanotoilla ympäri Suomea käy runsaasti nuoria asiakkaita. Yli viidennes kriisikeskusten asiakkaista on alle 30-vuotias (22%) ja Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakkaista lähes puolet (48 %).

”Joskus MIELI Kriisipuhelimeen voi soittaa yhdessä vanhempi ja nuori tai esimerkiksi nuori ystäväporukka. Myös isovanhemmat ottavat meihin yhteyttä”, kuvailee puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter.

Läheisten yhteydenotoissa niin kriisikeskuksiin, Sekasin- ja MIELI Kriisichattiin kuin -puhelimeenkin kuuluu suuri huoli eri ikäisistä lapsista tai lapsenlapsista.

Nuorten yleisimmät syyt ottaa yhteyttä kriisikeskuksiin ovat ahdistuneisuus ja ihmissuhdeongelmat, arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat, läheisen kuolema tai äkillinen järkyttävä tapahtuma.  

Aikuisten yhteydenotoissa nuoria koskien toistuu toivottomuus ja moni kokee, ettei lapsi tai nuori ole saanut tarvitsemaansa apua.

Perusterveydenhuollon ja oppilashuollon tarjoamat palvelut koetaan usein riittämättömiksi.

Aikuinen, joka ottaa yhteyttä nuoreen liittyvästä huolesta, on usein itse hyvin väsynyt ja oma jaksaminen on koetuksella.

”Kuitenkin Kriisipuhelin-keskustelun päätteeksi moni soittaja kertoo, että jo keskustelu jonkun kanssa on helpottanut oloa ja on enemmän voimia ja helpompi hakea apua muualtakin,” kertoo Winter.

MIELI Kriisipuhelin vastaa tänäkin jouluna 24/7 suomeksi numerossa 09 25250111.

Apua ja tukea saa myös eri kielillä MIELI Kriisipuhelimesta, kriisivastaanotolla, chateissa ja ryhmissä. Lisätietoja MIELI ry:n kriisiauttamisesta: mieli.fi/apuajatukea

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt: 

MIELI ry

Kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa, sanna.vesikansa@mieli.fi

p. 040 745 9586

Puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter, susanna.winter@mieli.fi

p. 041350510 (vaihde)

Viestinnän asiantuntija Jutta Kajander, jutta.kajander@mieli.fi 

p. 0408014429

Liitteet

MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry

MIELI ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 202514.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote

Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye