Joka neljäs suomalainen on kokenut vainoamista
Joka kolmas (30 %) nainen ja joka viides (19 %) mies on kokenut vainoamista jossain vaiheessa elämäänsä. Vainoamista kokevat tyypillisimmin naiset ja alle 35-vuotiaat. Sekä naisten että miesten kokemassa vainoamisessa tekijä on tyypillisimmin mies. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus osoittaa, että sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella tapahtuva vainoaminen on yleistä.
Vainoaminen on tyypillisesti toistuvia ei-toivottuja yhteydenottoja tai lahjoja. Sellaisia on vastaanottanut 59 prosenttia vainoamista kokeneista naisista ja 36 prosenttia miehistä. Miehillä yleisin vainoamisen muoto ovat toistuvat julkiset loukkaavat kommentit, joita on saanut 54 prosenttia vainoamista kokeneista miehistä. Naisilla vastaava osuus on 35 prosenttia. Julkisilla loukkaavilla kommenteilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi sosiaalisen median julkaisuja.
Ei-toivottujen yhteydenottojen ja lahjojen lisäksi naiset kokevat miehiä huomattavasti useammin toistuvaa seuraamista, vakoilua ja väijymistä. Julkisten loukkaavien kommenttien lisäksi miehet raportoivat naisia useammin toistuvaa omaisuuden vahingoittamista.
”Vainoaminen voi tapahtua monin eri tavoin. Pelkästään eri kanavia pitkin tulevien toistuvien – kymmenien, satojen tai jopa tuhansien – ei-toivottujen yhteydenottojen vastaanottaminen voi olla uhrille hyvin kuormittavaa. Koska harvan meistä on mahdollista jättäytyä pois kaikista viestintäkanavista ilman arkielämän kohtuutonta hankaloitumista, olemme hyvin haavoittuvaisia digitaalisia kanavia hyödyntävälle vainoamiselle”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila.
Kumppanien tekemä vainoaminen pitkäkestoista
Vainoamista elämänsä aikana kokeneista naisista reilu neljännes (26 %) ja miehistä hieman alle viidennes (17 %) on kokenut vainoamista ainakin yhden entisen tai nykyisen parisuhdekumppanin tekemänä.
”Muun väkivallan tavoin myös nykyiseen tai entiseen parisuhteeseen liittyvä vainoaminen on tyypillisesti pitkäkestoista ja toistuvaa sekä kohdistuu erityisesti naisiin”, toteaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.
Vainoamista elämänsä aikana kokeneista naisista suurin osa (71 %) ja miehistäkin reilusti yli puolet (61 %) on kokenut vainoamista vähintään yhden parisuhteen ulkopuolisen henkilön, kuten tuttavan, ystävän, sukulaisen tai ennestään tuntemattoman henkilön tekemänä.
Lisäksi kolmannes miehistä ja vajaa viidennes naisista on kokenut vainoamista tuntemattomaksi jääneen henkilön taholta.
”Jos tekijästä ei ole mitään tietoa, kysymys on usein esimerkiksi verkon välityksellä anonyymisti tapahtuvasta vainoamisesta. Siinä on syytä huomioida, että tekijä saattaa todellisuudessa olla yhtä hyvin uhrin läheinen kuin ennestään tuntematonkin”, muistuttaa yliaktuaari Attila.
Vainoaminen vaikuttaa uhrin käyttäytymiseen
Vainoamista kokeneista naisista 42 prosenttia raportoi viimeisimmän vainoamistapauksen vaikuttaneen heidän toimintaansa, kun miehistä näin kertoi hieman alle kolmannes (30 %).
”Vähintään joka kymmenes nainen on viimeisimmän vainoamistapauksen seurauksena muuttanut tai salannut yhteystietonsa, rajoittanut ulkona liikkumista, tehnyt ilmoituksen poliisille, vaihtanut asuinpaikkaa tai alkanut kantaa mukanaan itsepuolustusvälinettä. Miehet raportoivat seurauksia vähemmän, mutta vähintään joka kymmenes vainoamista kokenut mies on tehnyt viimeisimmästä tapauksesta ilmoituksen poliisille tai muuttanut tai salannut yhteystietonsa”, kertoo erikoistutkija Pietiläinen.
Vain hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %) vainoamista kokenut nainen tai mies on ilmoittanut viimeisimmästä vainoamistapauksesta poliisille.
”Suurin osa poliisille ilmoittamatta jättäneistä perustelee asiaa sillä, että ei pitänyt tapahtunutta riittävän vakavana rikosilmoituksen tekemiseen. Kuitenkin noin joka kymmenes ilmoituksen tekemättä jättänyt kertoo syyksi häpeän ja syyllisyyden tunteet, seurauksien pelon tai uskonsa poliisin kyvyttömyyteen auttaa. Näihin syihin meidän pitäisi pystyä yhteiskuntana tarttumaan”, toteaa yliaktuaari Attila.
Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender-Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia.
Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, lapsuuden väkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta.
Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiMarjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Vieraskielisten määrä kasvoi yli 50 000:lla vuonna 2024 – Uudenmaan väestöstä lähes viidennes ulkomaista syntyperää4.4.2025 08:03:32 EEST | Tiedote
Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000:lla.
Naisehdokkaiden ja vieraskielisten ehdokkaiden osuus kasvanut sekä kunta- että aluevaaleissa2.4.2025 08:02:22 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kuntavaaleihin asetettiin 15,9 prosenttia vähemmän ehdokkaita kuin edellisissä kuntavaaleissa. Myös aluevaalien ehdokasmäärä laski, mutta vähemmän, 4,6 prosenttia. Kuntavaaleissa on tänä vuonna yhteensä 29 950 ehdokasta ja aluevaaleissa 10 097 ehdokasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntavaali- ja aluevaalitilastoihin.
Joka kuudes ei äänestänyt yksissäkään viime vuosien vaaleista – ahkerimmin äänestivät 50–82-vuotiaat31.3.2025 14:14:45 EEST | Tiedote
Kaikissa viidessä vuosien 2021–2024 vaaleista äänestäneet olivat tyypillisesti 50 vuotta täyttäneitä. Joka kuudes äänioikeutettu ei äänestänyt lainkaan näinä vuosina.
Korkeasti koulutetuista selvä enemmistö kuuluu yhä ammattiliittoon – työntekijäammateissa eri tilanne26.3.2025 09:14:10 EET | Tiedote
Toisen asteen koulutuksen suorittaneista palkansaajista ammattiliittoon kuului 48 prosenttia vuonna 2023, kun taas ylemmän korkeakoulu- tai tutkijakoulutusasteen suorittaneilla osuus oli 68 prosenttia.
Työttömyys kohosi helmikuussa – Suomen miesten tilanne EU-maiden synkin25.3.2025 08:02:50 EET | Tiedote
15–74-vuotiaita työttömiä oli helmikuussa 263 000, eli 43 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 146 000 ja työttömiä naisia 117 000.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme