Helsingin yliopisto

Kolibakteerien alatyyppi altistaa paksusuolisyövälle länsimaissa

Jaa

Tuore tutkimus paljastaa merkittävän yhteyden kolibakteerien ja paksusuoli- sekä virtsatiesyöpien välillä. Tulokset viittaavat siihen, että maantieteelliset erot näiden syöpien esiintyvyydessä johtuvat ainakin osin bakteerikantojen koostumuksen vaihteluista globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä.

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätyyppi, ja sen esiintyvyys on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tuore tutkimus viittaa siihen, että kolibaktiini-nimistä solumyrkkyä tuottavien kolibakteerien (Escherichia coli) kantajuus väestössä selittää jopa 80 prosenttia paksusuolen ja virtsarakon syöpien sekä noin 60 prosenttia eturauhassyöpien esiintyvyyden vaihtelusta globaalisti. Kolibaktiinin tuotantoon tarvittavat geenit ovat läsnä vain tietyissä E. coli -kehityshaaroissa, jotka ovat myös yleisiä bakteremian (”verenmyrkytys”), virtsatietulehduksen ja vastasyntyneiden aivokalvontulehduksen aiheuttajia. 

Helsingin yliopiston tutkimusryhmän julkaisema artikkeli on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa kolibaktiinia tuottavien E. colien ja syöpien yhteyden olevan merkittävä väestötasolla. 

– Tutkimuksemme osoittaa, että erot näiden syöpien esiintyvyydessä liittyvät erittäin vahvasti eroihin mikrobiomin koostumuksessa globaalin pohjoisen ja etelän välillä. Lisäksi tutkimus paljastaa, että kyse on pienestä joukosta kolibaktiinia tuottavia E. coleja, joita jokin tuntematon tekijä globaalin pohjoisen väestössä suosii, tutkijatohtori Tommi Mäklin Helsingin yliopistosta sanoo.

Kolibaktiinit ovat enimmäkseen pohjoisen vitsaus 

Tutkimus lähti liikkeelle tutkimusryhmän hypoteesista, että paksusuoli- ja eräiden virtsatiesyöpien esiintyvyydessä havaitut suuret erot globaalin pohjoisen ja etelän välillä saattavat johtua pääasiassa kolibakteerien kantajuuden vaihtelusta väestötasolla. 

– Uudelleen analysoimalla jo julkaistuja mikrobiomitutkimuksia löysimme vahvaa tukea tälle hypoteesille. Kolibaktiinia tuottavat bakteerit esiintyvät lähes yksinomaan maissa, joissa näiden syöpien esiintyvyys on korkeaa, Tommi Mäklin sanoo. 

Rokotteen mahdollisuutta tutkittava 

Altistuminen kolibaktiinia tuottaville E. coleille voi tapahtua jo varhain syntymän jälkeen, joten syöpäriskin vähentämiseen tarvitaan yksilötason elintapamuutosten lisäksi myös myrkkyä tuottavien E. colien väestötason kantajuuden vähentämiseen tähtääviä toimia. Koska kolibaktiinin tuotantoon tarvittavat geenit ovat keskittyneitä pieneen osaan E. coleja, niitä vastaan saattaa olla mahdollista kehittää esimerkiksi rokote. 

– Tietyt mikrobit ovat merkittäviä syöpäriskin suurentajia, ja rokottaminen papilloomavirusta - ja samalla kohdunkaulasyöpää - vastaan on hyvä esimerkki ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, toteaa professori Lauri Aaltonen. Hänen ryhmänsä on tutkinut kolibaktiinin aiheuttamia soluvaurioita ja niiden roolia syövän kehittymisessä jo useiden vuosien ajan. 

– Rokote voisi vähentää paitsi syöpien myös virtsatietulehdusten, bakteremioiden ja vastasyntyneiden aivokalvontulehdusten esiintyvyyttä merkittävästi, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Jukka Corander Helsingin ja Oslon yliopistosta.

Coranderin tutkimusryhmä toimii Helsingin ja Oslon yliopistoissa, sekä Sangerin genomikeskuksessa Cambridgessa. Ryhmä on keskittynyt tutkimaan taudinaiheuttajabakteerien ja antibioottiresistenssin evoluutiota sekä kehittämään laskennallisen tilastotieteen menetelmiä näiden tarkasteluun.

Tutkijat toivovat, että tutkimustulokset ohjaavat tutkimusta jatkossa tiettyjen E. colien suuntaan ja vauhdittavat samalla pyrkimyksiä selvittää ne elintavat ja/tai geneettiset tekijät, jotka suosivat näitä bakteereja globaalin pohjoisen väestössä. 

Lisätietoja tutkimuksesta:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666524724002830 

Tutkijatohtori Tommi Mäklin, 044 980 0114, tommi.maklin@helsinki.fi

Professori Jukka Corander, 050 415 5294, jukka.corander@helsinki.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye