Uusi tieto auttaa valjastamaan immuunijärjestelmän munasarjasyöpää vastaan
Tutkimus osoitti, miten solunsalpaajat voivat muokata syöpäkasvainta ja herkistää sen uusille hoidoille. Tutkimustulokset auttavat hyödyntämään yleisen ja tappavan munasarjasyövän heikkouksia ja kohdentamaan hoitoja yksilöllisesti oikeille potilaille ja oikeassa hoidon vaiheessa.
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa selvitettiin yleisesti syövän hoidossa käytetyn solunsalpaajan vaikutuksia munasarjasyövän immuunijärjestelmään.
Munasarjasyöpää sairastavien potilaiden hoitoon tarvitaan kipeästi uusia vaihtoehtoja, sillä nykyisillä hoidoilla vain murto-osa voidaan parantaa. Lähes kaikkia munasarjasyöpäpotilaita hoidetaan solunsalpaajilla, mutta tauti uusii herkästi ja tulee vastustuskykyiseksi lääkehoidolle.
Immuunisolujen määrä syöpäkudoksessa on todettu vaikuttavan munasarjasyövän ennusteeseen ja hoitovasteeseen. Tästä havainnosta huolimatta immunoterapian kliiniset tutkimukset eivät ole osoittaneet toivottuja hoitotuloksia munasarjasyövässä.
– Solunsalpaajilla on valtavan monialaisia vaikutuksia elimistön immuunipuolustukseen. Ne vähentävät immuunisolujen määrää elimistössä, mutta myös aktivoivat tiettyjä immuunisoluja ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta tavalla, jota emme vielä tarpeeksi hyvin ymmärrä, sanoo tutkimuksesta vastannut apulaisprofessori, erikoislääkäri Anniina Färkkilä Helsingin yliopistosta.
– On tärkeää ymmärtää vaikutukset kokonaisvaltaisesti, kuten tässä tutkimuksessa olemme osoittaneet.
Yksisolututkimus paljastaa syövän heikot kohdat
Koska immuunipuolustus perustuu solujen välisiin kontakteihin, tutkimuksessa keskityttiin selvittämään, mitkä solutyypit munasarjasyövässä keskustelevat keskenään erityisesti solunsalpaajahoidon jälkeen.
Tulokset perustuvat uusiin, entistä tarkempiin menetelmiin, jotka mahdollistavat solujen sijainnin ja vuorovaikutuksen havainnoinnin yksittäisten solujen tasolla.
– Havaitsimme, että pelkästään eri solujen määrän selvittäminen ei riitä kertomaan immuunijärjestelmän tilasta, vaan tarvitsemme myös tiedon solujen keskinäisestä vuorovaikutuksesta, sanoo toinen tutkimuksen päätutkijoista, dosentti Anna Vähärautio Helsingin yliopistosta.
Tulokset osoittivat, että solunsalpaajahoito saa potilaan immuunijärjestelmän tappaja-T-solut tunkeutumaan kasvaimen alueelle. Syöpäkudoksen “järjestyksenvalvojat” eli makrofagit kuitenkin rajoittavat T-solujen toimintaa sekä uuvuttaen että estäen niitä kohtaamasta ja tuhoamasta syöpäsoluja. Kummankin ilmiön havaittiin lisäävän riskiä taudin uusiutumiseen.
Kohti yksilöllistä hoitoa
Potilaat, joilla tappaja-T-solujen toiminta oli erityisen rajoittunutta, voitiin tunnistaa, ja heidän immuunijärjestelmänsä aktivoida syöpää vastaan laboratoriotesteissä.
– Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään minkälaista hoitoa, kenelle ja milloin meidän tulisi antaa, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Tulosten perusteella voidaan toivottavasti jatkossa käynnistää kliininen lääketutkimus, jossa merkkiaineen perusteella valitaan potilaat uusiin immunoterapiahoitoihin, sanoo Färkkilä.
Syöpätutkimuksen huippujulkaisussa, Cancer Cell -tiedelehdessä, julkaistut tulokset perustuvat lähes 120 ennen ja jälkeen solunsalpaajahoidon kerättyyn kasvainnäytteeseen.
Tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopiston Systeemionkologian tutkimusohjelman ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin tutkijat, yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, iCAN-syöpätutkimuksen, DECIDER-tutkimuksen ja Harvard Medical Schoolin kanssa.
Alkuperäinen julkaisu: Chemotherapy induces myeloid-driven spatially confined T cell exhaustion in ovarian cancer. Cancer Cell 42 (2024) pp. 2045-2063. DOI: 10.1016/j.ccell.2024.11.005
Yhteystiedot:
Anniina Färkkilä
Apulaisprofessori, erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
+358505967786
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sisäilmapotilaan kohtaamisessa vuorovaikutus on isossa roolissa11.12.2024 08:22:31 EET | Tiedote
Suvi Kaikkosen tutkimus avaa vuorovaikutukseen perustuvan näkökulman Suomessa paljon keskusteltuihin sisäilmaoireisiin ja puolustaa niin sisäilmapotilaiden kuin heidän lääkäriensä asiantuntemusta.
Kun raiskaustuomio muuttuu hovioikeudessa, taustalla voi olla tuomarin päinvastainen oletus siitä, miten maailma toimii10.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Uusi seksuaalirikoslaki tukkii laissa olleita aukkoja, mutta todistusaineiston arviointi on yhtä hankalaa kuin ennenkin.
Kolibakteerien alatyyppi altistaa paksusuolisyövälle länsimaissa5.12.2024 11:37:17 EET | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa merkittävän yhteyden kolibakteerien ja paksusuoli- sekä virtsatiesyöpien välillä. Tulokset viittaavat siihen, että maantieteelliset erot näiden syöpien esiintyvyydessä johtuvat ainakin osin bakteerikantojen koostumuksen vaihteluista globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä.
Tutkimus: Luonnonsuojelu nostaa asuinkiinteistöjen arvoa Natura-alueiden lähellä.5.12.2024 08:58:44 EET | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Natura 2000 -suojelu näkyy kiinteistöjen myyntihinnoissa. Suojelu laski maapohjan arvoa, mutta virkistysmahdollisuuksien parantuminen puolestaan nosti asuinkiinteistöjen arvoa. Tutkijat korostavat tulonjakovaikutusten huomioimista osana ympäristöpolitiikan suunnittelua.
Sademetsien tuottamat höyryt kiihdyttävät uusien hiukkasten muodostumista tropiikin yllä5.12.2024 08:52:10 EET | Tiedote
Tutkijat havaitsivat, että kasvillisuudesta vapautuva orgaaninen yhdiste isopreeni vaikuttaa merkittävästi uusien pienhiukkasten muodostumiseen alailmakehän eli troposfäärin yläosissa. Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistut löydökset parantavat ymmärrystä ilmakehän toiminnasta ja voivat auttaa ilmastomallien tarkentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme