Koneen Säätiöltä rahoitusta 366 hankkeelle lähes 50 miljoonalla eurolla

Tänään julkistettiin Koneen Säätiön syksyn yleisen haun, Media ja demokratia -teemahaun sekä Metsän puolella -haun päätökset. Rahoitusta tieteen ja taiteen tekemiseen myönnettiin yhteensä 48,9 miljoonaa euroa. Hakuihin lähetettiin yhteensä yli 7 000 hakemusta. 

Suurin osa Koneen Säätiön rahoituksesta myönnetään yleisessä haussa, jossa rahoitusta voi hakea humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen ja ympäristötieteelliseen tutkimukseen, taiteen tutkimukseen sekä kaikilla taiteen aloilla tehtävään työhön. 

”Koneen Säätiön tehtävä on parantaa maailmaa luomalla edellytyksiä vapaalle tieteelle ja taiteelle. Rahoituspäätökset heijastelevat suomalaisen tieteen ja taiteen rikkautta ja monipuolisuutta. Uudet ja erilaiset näkökulmat herättelevät keskustelua, joka toivottavasti on rakentavaa ja innostavaa. Myös perusteltu kyseenalaistaminen on tervetullutta”, Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen sanoo. 

Poimintoja hankkeista – katso koko yli 300 hankkeen lista verkkosivuilta

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön johtamassa, tiedettä ja taidetta yhdistävässä hankkeessa tarkastellaan sodan seurauksia ihmiselle, yhteiskunnille ja maailmalle (193 700 €). Käihkö, kirjailija Elina Hirvonen ja hankkeen muu suomalais-afganistanilainen työryhmä kysyvät esimerkiksi, miten sotiin liittyvät päätökset vaikuttavat ihmisten elämään sukupolvienkin päähän ja miten kriisit kuten ilmastonmuutos vaikuttavat sotien syntyyn. Hankkeessa tarkastellaan Suomen osallistumista Afganistanin sotaan eri näkökulmista. Lisäksi toteutetaan nuorille suunnattu tietokirja sodasta ilmiönä ja kiteytetään hankkeen teemat podcast-sarjaksi. 

Elokuussa 2024 Suomeen palautui 82 pääkalloa, jotka oli viety Ruotsiin Karoliinisen instituutin kokoelmiin 1800-luvulla. Kallot kerättiin pääosin suomalaisilta hautausmailta rotututkimuksia varten. FT, dosentti Ulla Nordfors työryhmineen toteuttaa monitieteisen tutkimuksen (336 900 €), joka tuottaa tietoa näistä 1500–1800-luvuilla eläneistä, eri puolilla Suomea asuneista ja eri sosiaaliluokkiin kuuluneista ihmisistä. Arkeologian, osteologian, genetiikan, isotooppitutkimuksen, paleoproteomiikan, historian ja tietojenkäsittelytieteen asiantuntijat selvittävät muun muassa henkilöiden elinpaikkoja ja -aikoja, terveyttä ja ruokavaliota sekä sukulaisuussuhteita ja perherakenteita. Lisäksi hankkeessa tuotetaan DNA-työkalu, jolla geneettisestä sukututkimuksesta kiinnostuneet voivat tutkia omia juuriaan. Tutkimus korostaa kunnioittavaa lähestymistapaa ihmisjäännösaineistoon, antaa äänen menneisyyden ihmisille ja ottaa huomioon heidän nykyisten jälkeläistensä tarpeet ja oikeudet. 

Elokuvaohjaaja Virpi Suutari työstää saamallaan rahoituksella Raakku-dokumenttielokuvaa, joka kertoo elokuussa 2024 Kainuun Hukkajoella tehdystä luonnonsuojelurikoksesta (Euphoria film Oy, 48 000 €). Raakkutuhoon linkittyvät ihmiset todistavat elokuvassa tapahtumien kulkua ja myös kansalaisille annetaan puheenvuoro. Koneen Säätiön rahoitus turvaa elokuvan jatkokuvaukset vuoden 2025 aikana. 

Suomen merialueilla on käynnissä monia merituulivoimahankkeita, mutta laajamittaisia tutkimuksia niiden vaikutuksista meriluontoon ei ole tehty. Filosofian maisteri Petra Saari selvittää tuulivoimahankkeiden kehittäjiltä saatavan ja YVA-menettelyissä kerätyn tiedon sekä inventointiaineistojen avulla, miten merituulivoimapuistot vaikuttavat vedenalaisiin elinympäristöihin ja niiden monimuotoisuuteen (161 600 €). Tavoitteena on selvittää, millaisia riskejä merituulivoiman lisäämisessä tämänhetkisen tiedon valossa on, kun koko ekosysteemi ja monen eri merituulipuiston yhteisvaikutukset otetaan huomioon. 

Digitaaliset pelit herättävät lapsissa ja nuorissa positiivisia tunteita, mutta laukaisevat myös negatiivisia tuntemuksia, kuten ahdistusta, surua ja vihaa. Kasvatustieteen tohtori Juho Kahila syventää tutkimuksessaan käsityksiä lasten ja nuorten peliraivosta (126 800 €). Vaikka peliraivo on laajasti tunnistettu ilmiö ja se koskettaa monia perheitä, siitä on kuitenkin rajallisesti tutkimusta. Hankkeessa tutkitaan, kuinka lapset ja heidän kasvattajansa suhtautuvat peliraivoon ja minkälaista tukea lapset saavat ja tarvitsevat peliraivoon liittyen. Tutkimukseen osallistuu eri-ikäisiä lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan. 

Rahoitusta myös median tutkimiseen ja metsäaiheisiin 

Media ja demokratia 2020-luvun Suomessa -teemahaussa rahoitusta myönnettiin kymmenelle tutkimushankkeelle yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Rahoitusta sai esimerkiksi dosentti Katja Lehtisaaren työryhmän hanke, jossa tutkitaan median keskittymistä Suomen viidessä suurimmassa lehtikonsernissa (303 400 €). Hankkeessa kysytään, miten lehtitalojen talous on kehittynyt keskittymisen myötä, onko sisältöjen päällekkäisyys lisääntynyt ja missä määrin samaan konserniin kuuluvien lehtien sisällöt ovat yhdenmukaisia. Toimitusetnografian, kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla selvitetään, miten konserniyhteistyö näkyy toimituksen arjessa. 

Metsän puolella -haussa rahoitetaan hankkeita, jotka monipuolistavat metsistä käytävää keskustelua. Viidennellä Metsän puolella -hakukierroksella rahoitusta myönnettiin 13 hankkeelle yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Rahoitusta sai esimerkiksi dosentti Anni Huhtalan työryhmän hanke, jossa analysoidaan suomalaisen metsäteollisuuden innovaatiotoimintaa ja ympäristöpolitiikkaa (254 100 €). Metsäteollisuuden investoinnit ovat viime vuosina painottuneet matalan jalostusarvon sellun tuotantoon, mutta samalla toimiala odottaa tuottavuutensa paranevan innovaatioilla ja uusilla tuotteilla. Hankkeessa tutkitaan, kuinka uudistumispyrkimykset näkyvät konkreettisesti suomalaisen metsäteollisuuden patenteissa ja innovaatiotoiminnassa, jonka yksityisiä ja yhteiskunnallisia tuottoja verrataan T&K-panostuksiin ja julkisiin tukiin. Näin selvitetään, onko harjoitettu metsä- ja ympäristöpolitiikka vaikuttanut suomalaisen metsäteollisuuden taloudelliseen tuotokseen, ympäristö- ja luontovaikutuksiin tai puhtaan teknologian innovaatioihin. Metsäsektorin vihreää innovointia verrataan muihin toimialoihin Suomessa sekä metsäsektoreihin keskeisissä kilpailijamaissa.

Lue lisää kaikista rahoitusta saaneista hankkeista Koneen Säätiön verkkosivuilta.