Suuri Metsädialogipäivä kokosi lähes 100 keskustelua eri puolilla maata – sadat osallistujat etsivät yhteisiä skenaarioita metsien käytön tulevaisuudelle

Metsät, niiden merkitys ja käyttö Suomessa ovat syvässä murroksessa. Vaikka Suomessa vallitsee vahva narratiivi metsien maasta, todellisuudessa metsiin liittyviä ristiriitaisia merkityksiä, arvoja ja intressejä on lukemattomia. Tulevaisuudessa nämä näkemykset on kyettävä sovittamaan yhteen, jotta metsien käyttö voidaan sopeuttaa luonnon kantokyvyn rajoihin.

Tapahtumapäivän aikana kuka tahansa sai järjestää metsäaiheisen dialogin, jonka näkökulma oli vapaasti järjestäjän päätettävissä. Katso lista kaikista keskustelunjärjestäjistä täällä.

Keskustelunaiheita kertyi laajasti ja ne liittyivät esimerkiksi ennallistamiseen, metsien kestävään käyttöön, metsien merkitykseen poronhoidossa ja käsityöläisten toiminnassa. Lisäksi keskusteltiin nuorten päätöksenteon mahdollisuuksista, uudistavasta metsätaloudesta, luontoarvomarkkinoista sekä suomalaisesta metsäkolonialismista. 

Dialogien tavoitteena ei ole päästä yksimielisyyteen vaan rakentaa moniäänistä ymmärrystä metsiemme tulevaisuudesta. Kaikkien dialogien kirjausten pohjalta laaditaan anonymisoitu ja julkinen yhteenveto, jota halukkaat tahot voivat hyödyntää uudistaessaan metsien käyttöön liittyvää toimintaa.

”Suuri metsädialogipäivä osoitti, kuinka tärkeää on keskustella ja yrittää ymmärtää erilaisia metsiin liittyviä näkemyksiä ja intressejä. Kun tulokset on kerätty, toivomme että niitä ei jätetä käyttämättä. Kaikilla olisi vastuu kuunnella myös erilaisia näkemyksiä, toiveita ja pelkoja metsiemme tulevaisuudesta”, toteaa Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar. 

Laaja joukko kansalaisia osallistui metsäkeskusteluun

Tapahtuman tarkoituksena oli laajentaa metsistä käytävää keskustelua myös heihin, jotka eivät tavallisesti metsäkeskusteluun osallistu. Mukaan ilmoittautui niin Martta-liiton aktiiveja, Kehitysvammaliiton toimintaan osallistuvia kehitysvammaisia henkilöitä, päiväkoti-ikäisiä, tuohta käyttäviä perinnekäsityöläisiä kuin Piispanlähteen yläkoulun yhdeksäsluokkalaisia.   

”On upeaa, kuinka monenlaisia dialogeja metsistä on saatu aikaan, erityisesti paikallisella tasolla. Vaikka puuttumaan jäi tärkeitäkin näkökulmia ja osalla toimijoista on ollut enemmän resursseja osallistumiseen kuin toisilla, on aiheiden ja keskustelijoiden kirjo joka tapauksessa hyvin laaja”, iloitsee Metsän puolella -aloitteen koordinaattori Minka Virtanen.

Keskusteluihin osallistui myös tutkijoita, luonnonsuojelujärjestöjä, oppilaitoksia, taideyhteisöjä ja yksityishenkilöitä eri taustoista.

Metsäteollisuudesta esimerkiksi Metsä Group ja MTK järjestivät useita keskusteluja eri paikkakunnilla. WWF Suomi keskusteli luontorahapolitiikan reformista, kun taas Suomen ympäristökeskus metsien moninaisuushyödyistä ja ennallistamisesta. Äänensä antoivat myös uudet sekä kaupunkilaiset metsänomistajat.

Dialogien anti ja metsien tulevaisuusskenaariot julkaistaan syksyllä 

Seuraavaksi DialogiAkatemia analysoi dialogeista toimitetut kirjaukset. Syyskuussa julkaistaan keskustelujen suuri yhteenveto, joka summaa keskusteluissa esiintyneet pääteemat. Vastaava yhteenveto tuotettiin marraskuussa 2024 käydyistä luottamuksellisista metsädialogeista. Materiaalin analysoinnissa ja tulosten esittelyssä otetaan huomioon eri tahojen mahdollinen yliedustus aineistossa.

Myöhemmin marraskuussa dialogien pohjalta julkaistaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita metsille Suomessa. Tämä yhteenveto julkaistaan Koneen Säätiön verkkosivuilla.