Seitsemän uutta professoria esittäytyy juhlaluennoilla 10.12.2024

Julkaistavissa 10.12.2024 klo 14

Tallenne juhlaluentotilaisuuksista tulee nähtäville yliopiston Moniviestimeen. 

 

Mikaela von Bonsdorff: Aktiivinen ja terve vanheneminen elämänkulun näkökulmasta

Vanheneminen on prosessi, joka käynnistyy syntymästä. Elämänkulun aikana kohdatut moninaiset altisteet – sekä riskitekijät että suojaavat tekijät – muokkaavat vanhenemisprosessia, mikä puolestaan vaikuttaa merkittävästi terveyden ja toimintakyvyn kehitykseen ikääntymisen myötä. 

von Bonsdorff ja hänen ryhmänsä ovat tutkineet elämänkulun epidemiologian näkökulmasta erilaisten altisteiden, stressitekijöiden ja elintapojen yhteyksiä terveyteen, haurauteen ja toimintakykyyn keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä.

”Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja toimintakyky määrittävät keskeisesti henkilön kykyä osallistua mieleiseensä toimintaan, harrastaa, olla sosiaalisesti aktiivinen sekä selviytyä itsenäisesti päivittäisestä elämästä. Terve ja aktiivinen vanheneminen on elämänkulun mittainen prosessi. Se on paitsi yksilöiden, myös pitkäikäisen yhteiskunnan näkökulmasta keskeinen ja erittäin ajankohtainen tutkimuskohde,” von Bonsdorff totesi.

 

Juha Hulmi: Näyttöön perustuva voimaharjoittelu: miksi se on tärkeää ja miten sitä liikuntafysiologiassa tutkitaan?

Näyttöön perustuvassa voimaharjoittelussa tutkitun tiedon merkitys on suuri. Tähän liittyy syyn ja seurauksen ymmärtäminen, joka on pitkälti kokeellisessa tieteenalassa liikuntafysiologiassa olennaista. Liikuntafysiologia on perustieteitä, kuten biologiaa ja kemiaa pisimpään hyödyntänyt liikuntatieteen ala.

Juha Hulmi esitteli liikuntafysiologisia tutkimustapoja ja perusteli, miksi tällaisia tutkimuksia tarvitaan.

”Loppujen lopuksi tiedämme melko vähän voimaharjoittelun tai yleisesti liikunnan vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista, sillä suuri osa liikuntaan liittyvästä näytöstä perustuu edelleen yhteyksiin eikä syy-seuraussuhteisiin. Tarvitaan lisää tutkimuksia, joiden avulla voimme arvaamisen sijaan tietää. Liikuntafysiologia on keskeinen tieteenala liikuntaan ja ihmiselimistöön liittyvän tietämyksemme kasvattamisessa ja levittämisessä,” Hulmi painotti.

 

Kati Turtiainen: Luottamusyhteiskunta kotouttaa - Suomeen muuttaneiden ihmisten ja yhteiskunnan eri toimijoiden välisistä suhteista

Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa luottamusta pidetään yhtenä toimivan yhteiskunnan perustana. Lainsäädännön delegoimaa päätösvaltaa käyttävät viranomaiset, kuten sosiaalityöntekijät ovat osaltaan merkittävässä asemassa instituutioidensa edustajina paaluttamassa sitä, millaiseksi palveluiden käyttäjien luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan muodostuu.

Sosiaalityön tehtävänä onkin taiteilla palveluiden kiristyneiden reunaehtojen, koventuneiden yhteiskunnallisten keskustelujen, Suomeen muuttaneiden tarpeiden ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan edistämisen välillä. Eri elämänalueille liittyvä kotoutuminen puolestaan tapahtuu monensuuntaisena rakenteellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena vuorovaikutuksena.

”Keskinäisen luottamuksen mahdollisuudet voivat tarjota samaistumispintoja uuden yhteiskunnan eri tasoilla muun muassa luottavaisuutena instituutioiden toimintaan hyvinvoinnin edistäjinä ja tulevaisuuden näköalojen avaajina”, Turtiainen pohti.

Turo Uskali: Journalismin ja demokratian uhanalaisuus

Journalistiikka kouluttaa journalisteja ja tekee journalismin tutkimusta. Luennollaan Uskali toi esiin journalismin merkityksen demokraattisten arvojen puolustajana.

Globaalisti tarkastellen sekä demokratia että journalismi ovat vaikeuksissa. Olemme ajautuneet kriisien aikakauteen, jossa demokratiaa tukevat instituutiot joutuvat käymään jatkuvaa puolustus- ja selviytymiskamppailua.

Innovaatioita on pitkään tarjottu ratkaisuksi erilaisiin ongelmiin, mutta käytännössä kyse on ollut adaptoitumisesta. Organisaatiot, jotka kykenevät riittävän nopeasti reagoimaan ympäristön vaatimiin muutoksiin, selviytyvät ja saattavat jopa menestyä. Ne, jotka eivät kykene uudistumaan, ovat vaaravyöhykkeessä.

”Sekä demokratian että journalismin uhanalaisuus on syytä tiedostaa ja ottaa vakavasti. Demokratian, journalismin sekä akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen vahvuus on niiden itsekorjautuvuudessa, kyvyssä jatkuvasti itsekriittisesti tarkastella omaa toimintaansa ja kehittää sitä”, Uskali korosti.  

Terhi Nokkala – Mitä korkeakoulututkimus on? 

Korkeakoulututkimus on monista tieteenaloista käsitteellisen pohjansa ja metodologiansa saava tutkimuskenttä. Korkeakoulututkimuksen monitieteisyys auttaa meitä tarkastelemaan järjestelmätason dynamiikkoja monimutkaisessa maailmassa. Se vastaa kysymyksiin millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, miten korkeakoulutus ja tutkimus voivat ratkaista kiperiä yhteiskunnallisia ongelmia ja mitä tämä edellyttää koulutus- ja tutkimusjärjestelmän eri osilta ja toimijoilta. Käytännöllisenä tutkimuskenttänä korkeakoulututkimukseen kytkeytyy lisäksi korkeakoulupolitiikan ja käytännön toimijoiden perspektiivi.

Korkeakoulututkimus on myös henkilökohtaista, koska useimmat korkeakoulututkijat toimivat osana korkeakoulutuksen kenttää ja tutkivat kuvainnollisesti omaa toimintaansa ja toimintaympäristöään. Tällöin tutkijan vaarana on sokeutuminen sen valtarakenteille.

Nokkala haastaakin valitsemaan välillä itselle tuntemattomasta tutkimusperinteestä nousevia kysymyksiä, tai menetelmiä, jotka mahdollistavat omasta kulttuurisesta näkökulmasta irtautumisen tai erilaisten valtadynamiikkojen tiedostamisen.

 

Katja Räsänen: Eliö-ympäristövuorovaikutussuhteet muuttuvassa maailmassa

Luonto on dynaaminen paikka. Luonnon ekosysteemien toiminnot ovat riippuvaisia elottomista tekijöistä, kuten molekyylitason energiasta, sekä lajien välisistä vuorovaikutussuhteista. Samaan aikaan lajien sisällä on yksilöiden välistä vaihtelua, jota määräävät sekä geenit että ympäristö. Tämä lajien sisäinen vaihtelu on olennainen osa sekä eliöiden kykyä sopeutua muuttuviin ympäristöihin että sitä, kuinka lajit vaikuttavat ekosysteemien toimintaan.

”Ymmärtääksemme luonnon monimuotoisuutta ja sen vasteita ympäristön muutoksiin, meidän tulee siksi ymmärtää myös lajin sisäistä vaihtelua sen eri tasoilla,” Räsänen määritteli. 

Räsänen käsitteli luennollaan keskeisiä kysymyksiä liittyen ekologisiin ja evolutiivisiin vuorovaikutussuhteisiin luonnon populaatioissa, kuten: Mikä rooli on eliöiden mikrobiomilla muuttuvissa ympäristöissä? Millaisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia ympäristön kemikalisoitumisella voi olla luonnon eliöille? Kuinka mikroevolutiiviset prosessit vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen dynaamisissa ekosysteemeissä?

Jutta Viinikainen: Geenit taloustieteellisen tutkimuksen tukena 

Taloustieteen tavoitteena on edistää yhteiskunnan hyvinvointia ja tarjota välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tehokkaiden keinojen kehittäminen edellyttää ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat ihmisten taloudelliseen toimintaan ja sitä kautta hyvinvointiin.

Geeniperimä vaikuttaa osaltaan hyvinvointiin vaikuttaviin taustatekijöihin kuten terveyteen ja oppimiskykyyn. Siksi taloustieteessä on tutkittu sitä, mikä on geeniperimän rooli taloudellisen menestymisen kannalta tärkeissä tekijöissä kuten koulutuksessa. Geneettistä tietoa hyödyntämällä on mm. selvitetty, miten geneettisten erojen aiheuttamat vaihtelut koulutusvuosissa vaikuttavat terveyteen tai miten erot terveydessä välittyvät työmarkkinamenestykseen ja henkilön yhteiskunnalliseen asemaan.

”Se, millaiset geenit lapsi saa syntyessään, on luonnon arpapeliä, johon lapsi itse ei voi vaikuttaa. Geneettisen tiedon hyödyntäminen tutkimuksessa auttaa ymmärtämään, millaisia seurauksia tällä luonnon arpapelillä on taloudelliseen käyttäytymiseen ja taloudelliseen asemaan. Genetiikkaa hyödyntävä tutkimus voi myös auttaa ymmärtämään, miten näihin eroihin voidaan puuttua”, Viinikainen kuvaili.