Julkisomisteisten yhtiöiden tuottavuudessa ja tehokkuudessa olisi parantamisen varaa
Jyväskylän yliopistossa selvitettiin julkishallinnollisessa omistuksessa olevien inhouse-yhtiöiden kustannustehokkuutta yksityisesti omistettuihin yrityksiin verrattuna. Tulosten perusteella yksityiset yritykset hallitsevat työvoimakustannukset paremmin ja ovat selvästi kustannustehokkaampia.

Kahdessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin valtion ja kuntien omistuksessa olevien inhouse-yhtiöiden kustannustehokkuutta ja operatiivista suorituskykyä verrattuna yksityisesti omistettuihin yrityksiin.
Valtio tai kunta voi tehdä inhouse-yhtiöiltä hankintoja ilman hankintalain määräämää kilpailutusta. Normaalisti kaikki julkiset yli 60 000 euron hankinnat tulee kilpailuttaa.
Tutkimusten tavoitteina oli analysoida ja vertailla yritysten taloudellista suorituskykyä ja tunnistaa mahdolliset erot kustannustehokkuudessa ja tuottavuudessa. Lisäksi arvioitiin yksityistämisen vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen.
Julkinen sektori hankkii Suomessa tavaroita ja palveluja yhteensä noin 45 miljardilla eurolla vuodessa, josta inhouse-yhtiöiden osuus on merkittävä.
Yksityiset yritykset hallitsevat työvoimakustannukset inhouse-yhtiöitä paremmin
Ensimmäisen tutkimuksen perusteella Tutkimustulosten mukaan yksityiset yritykset näyttävät hallitsevan työvoimakustannukset inhouse-yhtiöitä paremmin ja niiden tuottavuus on parempi.
– Tutkimuksessa tarkasteltiin yksittäisen inhouse-yhtiön kulu- ja laskutusrakennetta ja vertailtiin sitä yksityiseen tilitoimistoon, joka oli ostanut inhouse-yhtiön liiketoiminnan. Yksityisen yrityksen hinnat ovat tutkimuksen perusteella keskimäärin 41 % alhaisemmat kuin inhouse-yhtiöllä, tutkimuksen tehnyt Reetta Ghezzi kertoo.
Tutkimuksessa huomattiin, että yksityistämisen jälkeen työntekijöiden tehokkuus parani peräti 82,5 % ja työvoimakustannukset laskivat keskimäärin 8 %. Tutkimustulos perustuu tietoihin, jossa yksityinen tilitoimisto osti inhouse-yrityksen liiketoiminnan ja näin tutkimukseen saatiin arvokasta tietoa yritysten erilaisista kulu- ja laskutusrakenteista.
– Tämä on merkittävä tulos, koska tutkimuksen mukaan inhouse-yhtiöllä oli keskimäärin vähemmän laskutettavia asiakkaita ja niissä tehtiin vähemmän työtunteja kuin yksityisissä yrityksissä. Kuitenkin inhouse-yhtiöissä työskenteleville maksettiin keskimäärin 14 % parempaa tuntipalkkaa, Ghezzi kertoo.
Yksityistäminen näyttäisi lisäävän yritysten kustannustehokkuutta
Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten liikevaihtoa suhteessa henkilöstön määrään. Vertailussa oli mukana kuusi hallitusohjelmassa mainittua toimialaa, joista kustakin valittiin vertailuun kahdesta kolmeen ostoiltaan suurinta inhouse-yhtiötä. Näitä vertailtiin verrokkiyritykseen yksityiseltä puolelta kullakin toimialalla.
Tutkimuksessa tarkastellut toimialat olivat yleis- ja taloushallinto, ICT, henkilöstövuokraus, henkilöstöruokala- ja ateriapalvelut, kiinteistöhuolto sekä pesula- ja tekstiilihuolto.
Ghezzin mukaan tutkimukset antavat vahvan viitteen siitä, että yksityistäminen parantaa inhouse-yritysten kustannustehokkuutta ja sitä kautta myös säästää valtioiden ja kuntien kustannuksia.
– Tutkimuksesta on nähtävissä, että markkinaehtoisten toimijoiden käyttö voi olla julkisyhteisöille huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto julkisen sektorin hankinnoille, Ghezzi kertoo.
Ghezzi näkee myös, että inhouse-yhtiöiden toimintaa voitaisiin tehostaa joko yksityistämisen tai valvonnan kautta. Ghezzin mukaan muualla Euroopassa inhouse-yhtiöille on käytössä erilaisia valvontapisteitä, mutta Suomessa niin ei ole.
Lopuksi tutkimusryhmä kertoo toivovansa inhouse-yhtiöiltä aiempaa avoimempaa raportointia. Toisen tutkimuksen data perustuu julkisista lähteistä saatavilla olevaan materiaaliin.
– Kun yritykset raportoivat toiminnastaan avoimesti ja yksityiskohtaisesti, luodaan selkeät tiedonlähteet, joita tutkijoiden ja analyytikoiden on helpompi tarkastella ja arvioida objektiivisesti. Tämä helpottaisi myös näiden yhtiöiden valvontaa, Ghezzi summaa.
Lisätietoja
Inhouse-yhtiöitä tarkasteltiin kahdessa tutkimuksessa, joista ensimmäisessä vertailtiin 17 inhouse-yhtiön kannattavuuslukujen suhdetta toimialojensa mediaaneihin sekä volyymiltaan vastaaviin yksityisiin yrityksiin. Toisessa tutkimuksessa vertailtiin yksityisen ja julkisomisteisen tilitoimiston tehokkuutta ja taloudellista kannattavuutta talous- ja palkkahallinnon palveluissa.
Inhouse-yhtiö on julkisen sektorin, kuten kunnan tai valtion, omistama yhtiö, joka tuottaa palveluita pääasiassa omistajilleen. Hankintalainsäädäntö sallii omistajalle hankintojen tekemisen inhouse-yhtiöstä ilman julkista kilpailutusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta GhezziTutkijaJyväskylän yliopisto
Puh:+358504127150rekakukk@jyu.fiTommi MikkonenProfessoriJyväskylän yliopisto
Puh:+358503117999tommi.j.mikkonen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme