Sisäilmapotilaan kohtaamisessa vuorovaikutus on isossa roolissa
Suvi Kaikkosen tutkimus avaa vuorovaikutukseen perustuvan näkökulman Suomessa paljon keskusteltuihin sisäilmaoireisiin ja puolustaa niin sisäilmapotilaiden kuin heidän lääkäriensä asiantuntemusta.
Filosofian maisteri Suvi Kaikkonen on tutkinut väitöskirjassaan sisäilmaoireista käytyjä keskusteluja lääkärin vastaanotoilla. Tutkimuksessa videointiin 75 aitoa vastaanottoa. Niissä potilas ja lääkäri keskustelivat potilaan oireista, jotka tämä liitti jonkin arkiympäristönsä rakennuksen sisäilmaan.
– Tutkin sitä, millaisilla kielellisillä käytänteillä potilaan oireista voidaan rakentaa yhtäältä sisäilmaoireita tai toisaalta oireita, jotka johtuvat jostain muusta syystä. En siis tutki sitä, mistä sisäilmaoireet johtuvat, vaan sitä, millaisia syitä niille rakennetaan keskustelupuheessa.
Sisäilmaoireet ovat lääketieteellisesti osin kiistanalaisia, ja usein oireiden syyt nousevat keskusteluun, kun sisäilmapotilaat hakeutuvat lääkäriin.
Vuorovaikutus luo diagnoosia
Potilaan oireet voivat tulla ymmärretyksi sisäilmaoireiksi eri tavoin riippuen siitä, miten lääkäri muotoilee puheenvuorojaan ja miten potilas vastaa niihin. Viime kädessä potilaan oireet muovataan sisäilmaoireiksi vuorovaikutuksessa.
– Potilaan puheen keskeisyys näkyy esimerkiksi siinä, että tapauksissa, joissa lääkäri on esittänyt jotain muuta, ei-sisäilmaperäistä syytä potilaan oireille (esimerkiksi stressi, flunssa tai hermoston liiallinen herkistyminen), potilaan vastustava vastaus voi saa lääkärin muokkaamaan tätä syytä seuraavassa vuorossa, Kaikkonen kuvailee.
– Pääosin lääkärit pitävät kyllä kiinni ehdottamistaan selityksistä, mutta usein he muokkaavat niitä siten, että ne ottavat paremmin huomioon potilaan vastarinnan perusteet. Tällä tavoin siis myös lääkärin ammatillinen, diagnostinen näkemys potilaan oireista on vuorovaikutuksen tulosta.
Keskustelussa pyritään yhteistyöhön
Keskustelu sisäilmaoireista ei ole kaksintaistelu, vaan yhteistyötä. Potilaat ja lääkärit pyrkivät sovittamaan puheensa toisen osallistujan puheenvuoroihin mahdollisimman myötäsukaisesti.
– He esimerkiksi aloittavat vuoronsa ennemminkin ja-sanalla kuin mutta-sanalla. Myös eri mieltä ollessaan he minimoivat vuorovaikutuksen erilinjaisuutta ja vastakkainasettelua.
Erimielisyys pyritään yleensä pitämään epäsuorana ja keskustelun pinnan alla. Molemmat osapuolet myös pitävät toisen osapuolen asiantuntemusta merkityksellisenä sisäilma-asian käsittelylle. Niin lääkärin ammatillista asiantuntemusta kuin potilaan kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta käsitellään keskusteluissa tärkeänä ja oikeutettuna.
– Tällaisen yhteistyöhakuisuuden on havaittu olevan inhimillisen vuorovaikutuksen peruspiirre.
Normalisointi voi tuntua potilaasta vähättelyltä
Potilaat vastustavat systemaattisesti selityksiä, jotka esittävät oireet harmittomina ja vaarattomina, Kaikkonen kertoo.
He vastaavat normalisointiin korostamalla oireidensa vakavuutta ja niiden elämää ja arkea rajoittavaa luonnetta.
– Ehdotankin työssäni, että kun lääkärit kommunikoivat potilaille normaaleja testituloksia ja muita sairauden puuttumisen merkkejä, he samalla korostaisivat ymmärtävänsä, että potilaan oireet ovat todellisia ja elämää rajoittavia.
Suosituksia lääkäreille ja potilasjärjestöille
Sisäilmaoireet ovat huomattavan yleisiä Suomessa ja koskettavat monia. Oireiden kiistanalaisuuden vuoksi sisäilmapotilaat ovat haavoittuvaisemmassa asemassa verrattuna potilaisiin, joiden vaiva on lääketieteellisesti vakiintunut ja tunnustettu.
Sensitiivinen lääkärikohtaaminen on erityisen merkityksellistä näille potilaille. Yleisemmin tutkimus syventää käsitystämme niistä vuorovaikutuskeinoista, joiden varassa hoidamme asioita lääkärin vastaanotolla.
– Tutkimukseni suositukset keskittyvät siihen, miten lääkäri voi edistää sisäilmapotilaan omien näkemysten esiin pääsemistä vastaanotolla ja millaiset vuorovaikutuskäytänteet toimivat keskusteltaessa oireiden mahdollisista muista syistä, Kaikkonen sanoo.
Väitöksen tiedot
FM Suvi Kaikkonen väittelee 14.12.2024 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Discussing a contested illness during a medical consultation - The case of indoor air symptoms". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, auditorio PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on Salla Kurhila.
Väitöstilaisuuden tiedot yliopiston tapahtumakalenterissa.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi Kaikkonen
041 5449410
suvi.kaikkonen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme