Tampereen yliopisto

Väitös: Pelisuunnittelu kouluissa tukee nuorten oppimista

Jaa

Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Riikka Aurava tutki, miten pelien tekeminen sopii oppimismenetelmäksi kouluihin. Tutkimus osoittaa, että pelien tekeminen ja pelisuunnittelu tukee uuden vuosituhannen taitojen, kuten vuorovaikutuksen, ajanhallinnan ja kriittisen, systeemisen ja luovan ajattelun omaksumista. Koulutusjärjestelmän heikkoudet kuitenkin estävät tehokkaiden oppimismenetelmien laajemman käyttöönoton.

Riikka Aurava väittelee tiistaina 17. joulukuuta 2024.
Riikka Aurava väittelee tiistaina 17. joulukuuta 2024. Juhani Aurava

Pelit ovat tärkeä osa kulttuurista maisemaamme. Pelikulttuurilta ei voi välttyä vaikkei itse pelaisi mitään, joten on hyvä tietää niistä jotain ja osata analysoida pelien vaikutuksia. Silti pelejä käsitellään esimerkiksi kouluissa vielä hyvin vähän.

Pelijamit ovat tapahtumia, joihin kokoonnutaan tekemään pelejä yhdessä, yleensä tiimeinä. Niissä voidaan tehdä digitaalisia pelejä, mutta myös lautapelejä tai vaikka uusia liikunnallisia pelejä. Pelijamit liittyvät itse tekemisen uuteen nousuun. Niitä siivittää myös se, että teknologian käyttö on helpottunut: pelinteko-ohjelmilla kuka tahansa voi tehdä oman pelin. Riikka Aurava on opettanut äidinkieltä lukiossa yli viisitoista vuotta. Kirjallisuus- ja fantasiaihminen opetteli digitaalisten pelien tekemisen vasta aikuisena, tutkimusprojektin sitä vaatiessa.

Aurava tutki väitöskirjassaan muun muassa opettajia ja lukiolaisia. Pelijameja järjestettiin yhteistyössä opettajien kanssa, ja lukiolaiset suunnittelivat ja toteuttivat hyvin erilaisia pelejä.

Opettajat pitivät pelijameja erittäin hyvänä, pedagogisesti tehokkaana työtapana, joka kehittää opiskelutaitoja. Opiskelijat puolestaan korostivat sitä, että pelit ovat nuorille kulttuurisesti merkittävä ilmiö. Pelijamit auttoivat heitä ymmärtämään ja analysoimaan pelikulttuuria.

Pelijamit tukevat nuorten valmiuksia

Auravan väitöstutkimus paljastaa, että koulumaailmassa moni seikka haittaa oppimista. Opetussuunnitelmat ovat epärealistisia ja pirstaleisia, eivätkä opetussuunnitelmien tavoitteet ja esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten mittaama sisältö useinkaan kohtaa. Tiukat aine- ja tuntijaot estävät monien tehokkaiden oppimismenetelmien käyttöönoton. Suurten koulujen tiuhaan vaihtuvissa ryhmissä opettajat ja opiskelijat eivät opi tuntemaan toisiaan, mikä johtaa tehottomuuteen.

Aurava korostaa, että koulutusjärjestelmän tehtävä on edistää tasa-arvoa ja vahvistaa demokratiaa.

– Pelijamit ja muut opiskelijalähtöiset, yhteisölliset työtavat, joissa hyödynnetään teknologiaa, tukevat nuorten valmiuksia ja lisäävät heidän haluaan toimia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Jo tämän vuoksi kaikkien pitäisi päästä tekemään pelejä kouluissa, Aurava sanoo.

Aurava peräänkuuluttaakin keskustelua sekä konkreettisista oppimiseen vaikuttavista asioista, kuten lukujärjestyksistä ja koulujen koosta, että arvoista ja periaatteista, jotka ohjaavat koko koulutusjärjestelmän suunnittelua.

Väitöstilaisuus tiistaina 17. joulukuuta

Filosofian maisteri Riikka Auravan pelikulttuurien tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Game Jamming in Schools: Affordances of game jam events in general formal education tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa tiistaina 17.12.2024 kello 12 Pinni B -rakennuksen auditoriossa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Yasmin B. Kafai Pennsylvanian yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti, yliopistonlehtori Jaakko Stenros, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Riikka Aurava väittelee tiistaina 17. joulukuuta 2024.
Riikka Aurava väittelee tiistaina 17. joulukuuta 2024.
Juhani Aurava
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote

Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye