Milloin synnyit? Suhteellisen iän pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteen Suomessa
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu laajasti siitä, pitäisikö perustusopetuslakia muuttaa siten, etteivät loppuvuonna syntyneet voisi enää lykätä koulunkäynnin aloitustaan vuodella eteenpäin. Muutoksen perusteluksi on esitetty halua turvata lasten varhainen tuki ja välttää eriarvoistuminen.
Muutosehdotus on sittemmin hallituksen toimesta torpattu ainakin toistaiseksi ja kenties hyvä niin, sillä tutkimusnäyttöä on laajasti siitä, ettei koulunkäynnin aloittaminen luokkansa nuorimpana (joita loppuvuonna syntyneet olisivat) ole suotavaa. Sen on nimittäin havaittu lisäävän lasten todennäköisyyttä päätyä erityisopetukseen, jäädä luokalleen, saada ADHD-diagnoosi ja kärsiä nuoruusiän masennuksesta.
Nuoruusiän vaikutysten lisäksi loppuvuodesta syntymisellä voi olla myös vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen. Tuoreessa tutkimuksessa sen havaittiinkin lisäävän aikuisten naisten todennäköisyyttä masennuslääkkeiden ostoon ja masennuksesta johtuvan laitoshoidon tarvetta. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että henkilön syntymäajankohta voi vaikuttaa heidän elämäänsä pitkälle aikuisuuteen.
Epäselvää edelleen on, johtuvatko etenkin nuoruusiän tulokset siitä, että henkilö on vertaisryhmänsä nuorin/pienin ja tulee esimerkiksi kiusatuksi vai siitä, että henkilö on kyvyiltään liian kypsymätön aloittamaan koulun. Etenkin jälkimmäisen tapauksessa ei kaavailtu aloitusikärajan jäykistäminen luultavastikaan olisi tuonut haluttuja vaikutuksia vaan pikemmin päinvastoin: se luultavasti olisi lisännyt jo nyt havaittuja negatiivisia vaikutuksia loppuvuodesta syntyneille, jos hitaamin kypsyneiltä viedään pois mahdollisuus aloittaa koulu vuotta myöhemmin. Pikemmin olisi syytä pohtia, voisivatko esimerkiksi joustavammat aloitusikärajat vähentää suhteellisen iän negatiivisia vaikutuksia? Tai pitäisikö koululuokkien sisäistä vaihtelua ikärakenteessa huomioida paremmin oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta?
Labore-blogikirjoitus pohjaa tutkimukseen, joka on julkaistu Laboren työpaperit sarjassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiTiina KuuppelomäkierikoistutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1951tiina.kuuppelomaki@labore.fiJani KuhakoskierikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2697jani.kuhakoski@labore.fiJuuso VillanentutkijaTyömarkkinat
Puh:+358 40 940 2336juuso.villanen@labore.fiMika Haapanenprofessori, varadekaaniJyväskylän yliopisto
Puh:+358-405767800mika.p.haapanen@jyu.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka7.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme