Työn ja talouden tutkimus LABORE

Milloin synnyit? Suhteellisen iän pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteen Suomessa

Jaa

Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu laajasti siitä, pitäisikö perustusopetuslakia muuttaa siten, etteivät loppuvuonna syntyneet voisi enää lykätä koulunkäynnin aloitustaan vuodella eteenpäin. Muutoksen perusteluksi on esitetty halua turvata lasten varhainen tuki ja välttää eriarvoistuminen.

Muutosehdotus on sittemmin hallituksen toimesta torpattu ainakin toistaiseksi ja kenties hyvä niin, sillä tutkimusnäyttöä on laajasti siitä, ettei koulunkäynnin aloittaminen luokkansa nuorimpana (joita loppuvuonna syntyneet olisivat) ole suotavaa. Sen on nimittäin havaittu lisäävän lasten todennäköisyyttä päätyä erityisopetukseen, jäädä luokalleen, saada ADHD-diagnoosi ja kärsiä nuoruusiän masennuksesta.

Nuoruusiän vaikutysten lisäksi loppuvuodesta syntymisellä voi olla myös vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen. Tuoreessa tutkimuksessa sen havaittiinkin lisäävän aikuisten naisten todennäköisyyttä masennuslääkkeiden ostoon ja masennuksesta johtuvan laitoshoidon tarvetta. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että henkilön syntymäajankohta voi vaikuttaa heidän elämäänsä pitkälle aikuisuuteen.

Epäselvää edelleen on, johtuvatko etenkin nuoruusiän tulokset siitä, että henkilö on vertaisryhmänsä nuorin/pienin ja tulee esimerkiksi kiusatuksi vai siitä, että henkilö on kyvyiltään liian kypsymätön aloittamaan koulun. Etenkin jälkimmäisen tapauksessa ei kaavailtu aloitusikärajan jäykistäminen luultavastikaan olisi tuonut haluttuja vaikutuksia vaan pikemmin päinvastoin: se luultavasti olisi lisännyt jo nyt havaittuja negatiivisia vaikutuksia loppuvuodesta syntyneille, jos hitaamin kypsyneiltä viedään pois mahdollisuus aloittaa koulu vuotta myöhemmin. Pikemmin olisi syytä pohtia, voisivatko esimerkiksi joustavammat aloitusikärajat vähentää suhteellisen iän negatiivisia vaikutuksia? Tai pitäisikö koululuokkien sisäistä vaihtelua ikärakenteessa huomioida paremmin oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta?

Labore-blogikirjoitus pohjaa tutkimukseen, joka on julkaistu Laboren työpaperit sarjassa.

Linkki tutkimukseen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

M&A-podcast: Uusi alku - talousjournalismi nyt ja huomenna5.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Mitä talousjournalismissa tapahtuu nyt? Mitkä ovat sen sokeat pisteet ja mihin suuntaan sitä pitäisi viedä? Laboren tilaisuudessa yleisön edessä äänitetyn M&A&X-jakson vieraina ovat Marko Junkkari (talouden ja politiikan toimittaja, HS), Riina Nevalainen (vastaava päätoimittaja, Kauppalehti ja johtaja, Alma Business Medioiden toimitukset), & Teijo Valtanen (päällikkö, Ylen talous ja arki -toimitus) sekä Elina Lappalainen (taloustoimittaja, Helsingin Sanomien HS Visio), Oskari Onninen (vapaa toimittaja ja kriitikko) & Olli Seuri (päätoimittaja, Uusi Juttu ja journalistiikan dosentti).

Lukion ja ammatillisen koulutuksen vaikutus perustaitoihin – uutta tutkimustietoa koulutuspolitiikan tueksi22.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja sosiaalisiin taitoihin Puolustusvoimien peruskokeiden perusteella. Tulokset osoittavat, että suuret tasoerot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden testituloksissa johtuvat oppilaiden valikoitumisesta, eivät itse koulutuksen vaikutuksista. Tulokset tuovat uutta tietoa koulutuksen roolista perustaitojen kehittäjänä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Economics of Education Review -lehdessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye