Kokkolan kaupunki

Uusi rakentamislaki voimaan 1.1.2025

Jaa

Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Lain voimaantuloon valmistautuminen vaikuttaa hetkellisesti myös rakentamisen lupien vastaanottamiseen Kokkolan lupapalveluissa.

Rakentamisen lupien vastaanottamisessa tauko 20.12.2024 klo 14.00 – 13.1.2025

Rakentamislupa-, poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisuhakemuksia ja muita rakentamiseen liittyviä hakemuksia ei oteta Kokkolassa vastaan 20.12.2024 klo 14.00 – 13.1.2025 aikana. Päivitämme ohjelmistotoimittajamme kanssa eKokkola-lupajärjestelmää tulevan rakentamislain mukaiseksi. Jos suunnittelet rakentamista, jätäthän lupahakemuksesi eKokkolan kautta joko ennen katkoa tai 13.1.2025 jälkeen.

Tauko lupahakemusten vastaanotossa johtuu 1.1.2025 alkaen voimaan tulevan rakentamislain käyttöönotosta ja sen vaatimien uudistusten toteuttamisesta. Laki vaatii uudistuksia Kokkolan rakennusvalvonnan lupakäsittelyyn, asiakirjoihin, lomakkeisiin, ohjelmistoihin ja ohjeisiin. Lakimuutoksen voimaantuloa vaikeuttaa eduskunnassa todennäköisesti vielä joulukuussa käsiteltävä rakentamislain korjaussarja, joka muuttaa osin jo hyväksytyn lain sisältöä.

Tämän vuoden puolella ennakkokäsittelyssä olevat ja jo jätetyt hakemukset käsitellään nykyisen lain perusteella

Ennen vuodenvaihdetta jätetyt lupahakemukset tai ennakkokäsittelyssä olevat hakemukset käsitellään voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Myös niistä tehtävät päätökset velotetaan tämänhetkisen taksan mukaisesti, vaikka päätös tehtäisiin ensi vuoden puolella.

Jos lupahakemus jätetään vuoden 2025 aikana, käsitellään hakemus uuden rakentamislain perusteella. Päätöksestä myös veloitetaan uudistettavan taksan mukaisesti.

Jo myönnetyt poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut

Mikäli hankkeelle on jo myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain aikana poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu,  suosittelemme jättämään siihen liittyvän rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen vireille vielä tämän vuoden aikana.

Uusi laki muuttaa rakentamisen luvitusta

1.1.2025 voimaan tulevassa rakentamislaissa lupakynnys on asetettu pienten rakennusten ja katosten osalta aikaisempaa korkeammalle. Asuinrakennukselle tai vapaa-ajanasunnolle vaaditaan koosta riippumatta kuitenkin aina lupa. Muille erillisille alle 30 m² rakennuksille ja alle 50 m² katoksille ei enää vaadita lupaa, kun ne ovat kaavanmukaisia. Luvasta vapautettuja rakennuskohteita ovat esim. pihasauna, autokatos, kesäkeittiö tai varasto. Rakennuksen asuttavuus arvioidaan ympäristöministeriön ”hella-periaatteen” mukaisesti:  jos rakennuksessa on kiinteä keittiövarustus helloineen, se tulkitaan vapaa-ajan asunnoksi tai asuinrakennukseksi ja siten luvanvaraiseksi rakentamiseksi.

Jos olemassa olevaa rakennusta laajennetaan, vaaditaan aina rakentamislupa. Jos uuden pientalon talousrakennuksessa sijaitsee asumisia palvelevia välttämättömiä tiloja, voi se olla luvanvarainen.

Rakentamislaki ei vapauta luvasta vähäisempiä rakennuskohteita. Tällaisia kohteita ovat lain mukaan mm. kiinteistön jätevesijärjestelmä, laituri, aitaaminen ja julkisivun muutostyöt. Rakentamislain perusteella kunta voi rakennusjärjestyksellään vapauttaa luvasta vähäisiä rakennuskohteita.

Rakennusvalvonta kannustaa rakentamaan vastuullisesti, kestävästi sekä naapurustoa kunnioittavasti.

Myös luvasta vapautetun rakentamisen on oltava määräysten mukaista

Rakentamismääräyksiä on aina noudatettava, vaikka rakentaminen ei lupaa edellyttäisikään. Luvasta vapautetusta rakentamisesta jää pois ainoastaan lupaprosessi. Rakentamiselle on määräyksiä myös kaavassa, rakennusjärjestyksessä ja korttelisuunnitelmissa. Kohteella on hyvä olla pätevä suunnittelija ja kelpoiset suunnitelmat. Vastaisuudessa rakennuttaja huolehtii itse riittävän osaamisen ja asiantuntijoiden hankkimisesta ja rakentamisen lain- ja kaavanmukaisuudesta. Valmistuotteita hankittaessa on syytä vaatia tuotteen (esim. puurakenteinen kevyt varasto) valmistajalta suunnitelmat.

Rakentajan tulee tuntea tontin rajat ja kaavatilanne

Rakentajan tulee rakentaa tontin rajojen sisäpuolelle ja kaavanmukaisesti. Kaavanmukaisuus tarkoittaa, että rakennetaan kaavassa sallitun käyttötarkoituksen, kaavamääräysten ja laajuuden mukaisesti. Asemakaava-alueella rakentaminen tulee sijoittaa rakennusalalle ja istutettavan alueen ulkopuolelle, jotka on esitetty asemakaavakartassa.

Rakennuspaikalla on oltava riittävästi rakennusoikeutta, joka määräytyy asemakaavan, yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen mukaisesti. Katoksen rakentaminen ei vie rakennusoikeutta, kun sen seinistä vähintään 30% on avointa. Rakennuttajan on huolehdittava, ettei rakennusoikeutta ylitetä. Vesialueilla ei ole rakennusoikeutta ilman kaavaa.

Jos luvasta vapautettu rakentaminen ei ole määräysten mukaista ja poikkeaa vähäisestikin kaavasta tai rakennusjärjestyksestä, on aina haettava poikkeamislupa. Poikkeamisluvan yhteydessä tarkastellaan poikkeamisesta aiheutuvia vaatimuksia, ei välttämättä koko rakentamista. Poikkeamiseen on aina oltava perusteltu syy.

Rakenna vain omalle maalle ja muista naapurit

Rakentajan tulee hallita rakennuspaikkaa. Jos tontin haltijana on taloyhtiö, tulee rakentamisella olla taloyhtiön lupa. Rakentamisen tulee sijoittua olemassa olevaan pihapiiriin ja riittävälle etäisyydelle naapureista (neljän metrin päähän kiinteistön rajasta). Luvasta vapautettu rakentaminen on yleensä täydennysrakentamista.

Suunnittelutarvealueilla ja ranta-alueilla tarvitaan lupa rakennettaessa rakentamattomalle kiinteistölle lukuun ottamatta maa- ja metsätaloutta palvelevia pieniä rakennuskohteita siihen osoitetulla alueella.

Luvasta vapautetutkin rakennukset vaikuttavat naapureiden olosuhteisiin, joten on suositeltavaa tiedottaa naapureita kirjallisesti ennen rakentamistöiden aloittamista ristiriitojen välttämiseksi. Näin vältytään tilanteilta, jossa rakennusvalvonta joutuu puuttumaan tarpeettomasti luvalliseen rakentamiseen. Tapauksiin, joissa luvaton rakentaminen tarvitseekin luvan, puututaan.

Vapaus tuo vastuuta

Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa rakentamista. Rakennusvalvonta neuvoo rakentamisen luvanvaraisuudessa, luvan käsittelyprosesseissa ja hallinnollisissa asioissa. Rakennusvalvonta ohjaa luvanvaraista rakentamista. Luvasta vapautetun rakentamisen osalta rakentajan hankkii riittävän osaamisen ja ohjauksen suunnittelijalta, joka ratkaisee rakentamisen tekniset vaatimukset ja varmistaa määräysten mukaisuuden.

Rakennusvalvonta ei myönnä rakentamislupaa kohteille, joihin lupaa ei todellisuudessa vaadita.

Pidä huolta turvallisuudesta

Rakennusten, rakennelmien ja autosuojien (autotallit ja autokatokset) tulee sijaita riittävän etäällä sekä oman tontin rakennuksista että naapurin rakennuksista tai rakennusalan rajasta. Paloturvallisuudesta on annettu ohjeita Pientalon palokortissa. Yleinen hyvä sääntö on muistaa kahdeksan metrin suojaetäisyys muuhun rakentamiseen ja neljän metrin etäisyys tontin rajaan.

Jos rakennuksessa on savuhormi, huomioidaan rakennuksen paloturvallisuus sekä etäisyys naapurin rakennuksiin. Rakentaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa naapureille.

Rakennuksen tulee olla turvallinen käyttää. Rakenteiden kantavuuden osalta erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden lujuuden lisäksi lumikuorman riittävään mitoitukseen. Katto- ja pintavesien ohjauksesta sekä pintamaan kallistuksista on huolehdittava.

Rakentajan lyhyt muistilista

  • rakenna omalle tontille
  • rakenna kaavanmukaisesti
  • tontilla on oltava riittävästi rakennusoikeutta
  • noudata määräyksiä
  • hanki riittävä osaaminen ja pätevät vastuuhenkilöt
  • tallenna suunnitelmat vastaisuuden varalle
  • tiedota naapureita

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Hållbar konsumtion kräver åtgärder – Karleby med om att starta omställningen17.12.2024 14:28:00 EET | Pressmeddelande

Finlands miljöcentral har publicerat siffror om konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp beträffande alla kommuner i Finland år 2019. Siffrorna visar att kommunerna i Finland ännu ligger långt ifrån nivån för en hållbar konsumtion. I Karleby är de konsumtionsbaserade utsläppen per invånare 9,4 tCO2e, vilket är mycket nära medeltalet i Finland. De konsumtionsbaserade utsläppen fördelas enligt följande: Hushållens konsumtion: cirka 84 % Stadens upphandling: cirka 13 % Investeringar: cirka 3 % Växthusgasutsläppen från hushållens konsumtion uppgick till cirka 7,9 tCO2e år 2019. Som jämförelse skulle utsläppsnivån i linje med Parisavtalets 1,5-gradersmål vara cirka 2,5 tCO2e år 2030 och endast 0,7 tCO2e år 2050. Det finns alltså mycket kvar att göra, men vi går i rätt riktning: i Karleby har utsläppen från konsumtion minskat med 9,2 procent från 2015. Staden strävar aktivt efter att minska också de konsumtionsbaserade utsläppen. Karleby deltar i Kulma-projektet som utvecklar konsumtionsbaserad

Kestävä kulutus vaatii tekoja – Kokkola mukana käynnistämässä muutosta17.12.2024 14:28:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tiedot osoittavat, että Suomen kunnissa ollaan vielä kaukana kestävän kulutuksen tasosta. Kokkolan asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt olivat 9,4 tCO2e, mikä on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Kulutusperusteisten päästöjen jakautuminen on seuraava: Kotitalouksien kulutus: noin 84 % Kaupungin hankinnat: noin 13 % Investoinnit: noin 3 % Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 7,9 tCO2e vuonna 2019. Vertailuna Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästötaso olisi noin 2,5 tCO2e vuonna 2030 ja vain 0,7 tCO2e vuonna 2050. Vaikka työtä riittää, suunta on oikea: kulutusperäiset päästöt ovat laskeneet Kokkolassa 9,2 prosenttia vuodesta 2015. Kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään myös kulutusperusteisia päästöjä. Kokkola on mukana Kulma-hankkeessa kehittämässä kulutusperusteista laskentaa, jonka avulla arvioidaan kuntalaisten k

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye