Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana geopoliittisen epävarmuuden yhä lisääntyessä
Suomen talouden tilanne on edelleen synkkä, vaikka orastavia valonpilkahduksia on nähty viime aikoina. Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan edellisestä neljänneksestä. Kokonaisuudessaan talouden näkymät ovat edelleenkin heikot. Suomen finanssisektorin vakavaraisuustilanne on heikosta taloustilanteesta huolimatta säilynyt vahvana. Pankkisektorin vakavaraisuus on vahva, vaikka luottoriskien kasvu on edelleen jatkunut. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana.
Geopoliittinen tilanne on pysynyt edelleen jännitteisenä, ja se on luonut epävarmuutta Suomen finanssisektorin toimintaympäristöön. Suomen talouskasvu on säilynyt vuositasolla edelleen negatiivisena, ja työttömyys ja konkurssit ovat jatkaneet kasvuaan. Heikko suhdannetilanne on lisännyt pankkien luottoriskejä. Toisaalta euriborkorkojen lasku on tukenut ja tukee myös jatkossa asuntovelallisten takaisinmaksukykyä. Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovatkin lisääntyneet ja asuntokauppojen lukumäärä on kohentunut. Korkojen laskun seurauksena pankkien korkotuotot ja korkokatteet ovat kuitenkin heikentyneet. Kuluttajien ja yritysten luottamus on heikosta tasostaan huolimatta hienoisesti kohonnut, minkä lisäksi Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan heinä-syyskuussa 2024 edellisestä neljänneksestä. Kasvanut optimismi ja sijoitusmarkkinoiden vahva kehitys erityisesti Yhdysvalloissa on tukenut finanssisektorin sijoitustuotteiden ja -palveluiden kysyntää ja sijoitustuottoja.
– Suomen finanssisektorin vahvasta vakavaraisuudesta huolimatta vallitseva geopoliittinen tilanne luo edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Yhtenä huolenaiheena on rahoitussektoria uhkaavien äärimmäisten ja vakavien negatiivisten kehityskulkujen todennäköisyyksien kasvu. Viime aikoina toteutuneet hybridi- ja kyberhyökkäykset ovat vain entisestään korostaneet varautumisen ja operatiivisten riskien hallinnan tärkeyttä, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – luottokannan laadun heikentyminen jatkunut
Hyvä tuloskehitys on tukenut pankkisektorin omien varojen kasvua, mutta laskentamallien muutokset kolmannen neljänneksen aikana heikensivät vakavaraisuussuhteita. Ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 18,0 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,8 % (12/2023: 22,1 %). Tulos oli tammi-syyskuussa korkokatteen kasvun ja maltillisina pysyneiden luottotappioiden ansiosta edelleen parempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Korkokatteen kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen laskuun aiempaa alhaisempien korkotuottojen myötä.
Pankkisektorin järjestämättömissä luotoissa oli pientä kasvua sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Kasvua havaittiin erityisesti kulutusluotoissa sekä tietyillä kohonneista koroista, nousseista hinnoista ja heikentyneestä taloussuhdanteesta kärsineillä toimialoilla, kuten rakentamisessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät edelleen luottoriskien kasvusta yritys- ja kotitalousluotoissa.
Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema ovat pysyneet vahvana. Suomalaispankkien varainhankintakustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun markkinakorkojen laskun myötä sekä talletuksissa että markkinavarainhankinnassa. Matalien korkojen aikana liikkeeseen lasketun velan uudelleenrahoittaminen voi kuitenkin nostaa pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia.
Työeläkelaitosten vakavaraisuusasteen vahvistuminen jatkui
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja se oli syyskuun lopussa 129,3 % (12/2023: 126,7 %). Vakavaraisuuspääoma on kasvanut kuluvan vuoden aikana 4,8 mrd. euroa. Vakavaraisuusasema vahvistui hieman vakavaraisuusrajan kasvaessa vakavaraisuuspääomaa hitaammin.
Kuluvan vuoden aikana työeläkesektorin sijoitustuotto on ollut yhteensä 7,4 %. Osakesijoitukset ovat tuottaneet sektoritasolla 11,2 %, korkosijoitukset 4,6 % ja muut sijoitukset 5,6 %. Kiinteistösijoitusten tuotto on kuluvalta vuodelta edelleen hieman negatiivinen. Osakesijoituksista parhaiten ovat tuottaneet noteeratut osakkeet.
Työeläkesektorin sijoitusallokaatiossa osakesijoitusten paino laski hieman kolmannen neljänneksen aikana ollen kuitenkin edelleen vuoden 2023 lopun painoa korkeammalla tasolla.
Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan parani kolmannen neljänneksen aikana vähentyneen riskinoton sekä parantuneen vakavaraisuuden takia.
Henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 239,4 % (12/2023: 235,1 %) ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde 257,2 % (12/2023: 265,5 %) vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2024 kesäkuun tilanteeseen verrattuna vakavaraisuussuhteet vahvistuivat hieman. Yhtiöiden oma varallisuus kasvoi, koska sijoitusvarat kasvoivat enemmän kuin vastuuvelka, vaikka korkotaso laski. Vakavaraisuuspääomavaatimus säilyi samalla tasolla osakesijoitusten myyntien seurauksena.
Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot vuoden alusta olivat 4,4 % ja vahinkovakuutusyhtiöiden 6,4 %. Kolmannella neljänneksellä sekä korko- että osakesijoitukset tuottivat hyvin. Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi sijoitusvakuutusten vahvan myynnin ansiosta. Vahinkovakuutusyhtiöiden korvauskulut kasvoivat yhä maksutuloa enemmän.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapäivystys
palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
- ENG: Financial sector's capital position as at 30 September 2024: The solvency of the Finnish financial sector remained strong amid increasing geopolitical uncertainty
- SWE: Kapitaltäckning och solvens i den finansiella sektorn 30.9.2024: Den finansiella sektorn i Finland är fortsatt kapitalstark i ett läge med tilltagande geopolitisk osäkerhet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Regleringen av kryptotillgångstjänster skärptes i och med MiCA-förordningen – konsumenterna bör fortfarande vara vaksamma3.4.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
EU:s förordning om marknader för kryptotillgångar (MiCA) tillämpas nu fullt ut, vilket skärper regleringen av kryptotillgångstjänster och harmoniserar marknadsföringen. Övergångsperioden i Finland hör till de kortaste i Europa. Konsumenterna bör fortfarande vara på sin vakt när de köper tjänster, eftersom MiCA-förordningen inte avlägsnar alla risker som hänför sig till kryptotillgångar. Finansinspektionen behandlade aktuella tillsynsteman på sin presskonferens på torsdagen.
Kryptovarapalveluiden sääntely kiristyi MiCA-asetuksen myötä – kuluttajien edelleen syytä olla tarkkana3.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
EU:n kryptovaramarkkinoita koskevan asetuksen (MiCA) täysimääräinen soveltaminen on alkanut, mikä tiukentaa kryptovarapalveluiden sääntelyä ja yhtenäistää markkinoita. Suomessa siirtymäaika on yksi lyhyimmistä Euroopassa. Kuluttajien on edelleen syytä olla tarkkana palveluita hankkiessaan, sillä MiCA-asetus ei poista kaikkia kryptovaroihin liittyviä riskejä. Finanssivalvonta kävi läpi ajankohtaisia valvontateemoja lehdistötilaisuudessaan torstaina.
Requirements for crypto-asset services have tightened with the MiCA Regulation – consumers still need to be careful3.4.2025 10:00:00 EEST | Press release
The full application of the EU Regulation on Markets in Crypto-Assets (MiCA) has begun, tightening regulation of crypto-asset services and harmonising the market. Finland has one of the shortest transitional periods in Europe. Consumers still need to be careful when purchasing services, as the MiCA Regulation does not eliminate all the risks associated with crypto-assets. The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) reviewed topical supervisory themes at its press conference on Thursday.
Muistutuskutsu: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus torstaina 3.4. finanssisektorin tilasta ja riskeistä – erityisteemoina kiinteistöriskit, rahastosektori sekä kryptovarapalveluiden valvonta1.4.2025 08:50:00 EEST | Kutsu
Kutsumme median edustajat ajankohtaistilaisuuteen, jossa käsittelemme erityisesti kiinteistösektorin riskien näkymistä valvonnassa, rahastosektorin tilannetta sekä alkavaa kryptovarapalveluiden valvontaa. Tilaisuudessa käydään läpi myös finanssisektorin taloudellista tilaa ja riskejä eri valvontasektoreilla.
Kutsu medialle: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus torstaina 3.4. finanssisektorin tilasta ja riskeistä – erityisteemoina kiinteistöriskit, rahastosektori sekä kryptovarapalveluiden valvonta27.3.2025 10:00:00 EET | Kutsu
Kutsumme median edustajat ajankohtaistilaisuuteen, jossa käsittelemme erityisesti kiinteistösektorin riskien näkymistä valvonnassa, rahastosektorin tilannetta sekä alkavaa kryptovarapalveluiden valvontaa. Tilaisuudessa käydään läpi myös finanssisektorin taloudellista tilaa ja riskejä eri valvontasektoreilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme