Audiomedia Oy

Ilmastopolitiikassa vauhditettava fossiilisten alasajoa ja teknisten nielujen käyttöönottoa

Jaa
Professori Kristian Melin LUT-yliopistosta.
Professori Kristian Melin LUT-yliopistosta.

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta.

Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää.

Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä

Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon.

– Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi. Tarvitaan teknisten nielujen kehittämiseen ja jatkojalostukseen EU:n ja valtion innovaatioresursseja sekä poliittista ohjausta uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseen liikenteessä, muistuttaa Kolli.

Helpoin ja nopein tie ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on Melinin mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. – Pitää vähentää sähkön tuotantoa öljyllä, maakaasulla ja hiilellä. Kun yhtä sellutonnia kohti syntyy noin kaksi tonnia biogeenistä hiilidioksidia, kannattaisi sen talteenottoon ja jatkojalostuksen panostaa nopeasti, sanoo Melin.

Biogeenisellä hiilidioksidilla paljon jatkojalostusmahdollisuuksia

Melinin mukaan talteen otettavalla hiilidioksidilla on paljon erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. – Jatkojalostuksella tuotettavilla uusilla biotuotteilla on suuri myönteinen ilmastovaikutus niiden korvatessa fossiilisia. Nyt pitää panostaa teknologian kehittämiseen ja markkinoiden luomiseen.

–Biovoimalaitoksista ja metsäteollisuudesta saatavaa biogeenistä hiilidioksidia voidaan Melinin mukaan jatkojalostaa polttoaineiksi, muoviksi, lannoitteiden raaka-aineiksi tai sekoittamalla sitä betoniin. Suomessa voitaisiin kehittää talteenottoon ja jatkojalostukseen liittyvät konseptit, ja monistaa niitä maailmalla.

Biopolttoaineen tuotantoprosesseja biokaasulaitoksissa voitaisiin tehostaa Melinin mukaan syöttämällä prosesseihin vihreää vetyä.

– Sen avulla voidaan sivutuotteena syntynyt hiilidioksidi muuntaa biopolttoaineeksi ilman erillistä hiilidioksidin talteenottoa, jolloin samasta raaka-aineesta voidaan saada jopa noin kaksinkertainen määrä biopolttoainetta ja välttää hiilidioksidipäästöt, sanoo Melin.

–Biogeenistä hiilidioksidia on Suomessa ja Pohjoismaissa enemmän kuin Keski-Euroopassa. Kansantaloudenkin kannalta olisi merkityksellistä, että tuottaisimme uusiutuvalla sähköllä vetyä, uusiutuvia polttoaineita ja vähentäisimme betonin päästöjä siihen sekoitettavalla hiilidioksidilla.

Kun nyt joudutaan maksamaan fossiilisen hiilen päästöoikeuksista, Melinin mukaan biogeenisen hiilen sitomisesta esimerkiksi pitkäikäiseen puurakennukseen tulisi saada samalla periaatteella kompensaatiota.

– Kun biogeeninen hiilidioksidi tuottaa miinuspäästöjä, niitä tulisi voida käyttää päästökompensaatioina. Talteen otetun biogeenisen hiilidioksidin kaupallinen arvo syntyy vapaaehtosilla markkinoilla.

Melinin mukaan hiilidioksidin talteenoton tekniikka tunnetaan ja sen käyttöönottoa voidaan vauhdittaa. –  Kun biogeenisella hiilidioksidilla voidaan korvata polttoaineiden ja kemikaalien tapaisissa lopputuotteissa fossiilista, sillä on myönteinen ilmastovaikutus.

– On realistista tavoitella vuotta 2030, jolloin meillä olisi käytössä hiilidioksidin talteenottoon perustuvia laitoksia. Samalla tulee kehittää voimakkaasti sen jatkojalostusta hyötykäyttöön, kuten polttoainetuotantoon. Ei kaikkea tarvitse sijoittaa Norjan meren öljynporausreikiin, muistuttaa Melin.

Pilottihankkeet Vantaalle ja Raumalle

Vantaan Energia on käynnistänyt hankekehityksen jätevoimaloiden hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi. – Talteenottohankkeen toteutuessa syntyisi lähes päästötön tapa käsitellä kierrätyskelvotonta kotitalouksien sekajätettä. Sen positiivinen hiilijalanjälki olisi merkittävä, sanoo kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri.

– Olemme tässä yhtenä veturina, mutta tämän tulisi olla koko Suomen projekti. Tämänkaltaisen hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen kasaaminen sekä yhteiskunnan tuki monella eri osa-alueella esimerkiksi luvituksen ja kaavoituksen osalta, Patomeri sanoo.

Vantaan Energia voisi ottaa talteen ja varastoida noin 660 000 tonnia hiilidioksidia, joista biogeenisen hiilidioksidin osuus olisi 40-50 prosenttia.

Puupohjaisesta hiilidioksidista uusiutuvaa polttoainetta

Metsä Groupin tuotantolaitoksilla syntyy vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia, jonka laajamittaista talteenottoa yhtiö on selvittänyt teknologiayhtiö ANDRITZin kanssa.

–Selvitys osoitti, että koko biotuotetehtaan hiilidioksidimäärän talteenotto on mahdollista toteuttaa, mutta se vaatii suuria investointeja, talteenottoteknologian sekä markkinan kehittymistä ennen kuin siitä voidaan luoda kannattavaa liiketoimintaa. Ensi kesänä talteenottoa pilotoidaan, minkä jälkeen vuorossa on mahdollisen koetehtaan suunnittelu, sanoo Metsä Groupin hiilidioksidihankkeen hankejohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.

Hiilidioksidin talteenotto on Pehu-Lehtosen mukaan suuri mahdollisuus Suomelle rakentaa uutta teollisuutta ja tehdä merkittävä ilmastoteko. – Puuperäisen hiilidioksidin käytöllä vähennetään vastaavasti fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, sekä edistetään EU:n ilmastotavoitteita.

–Biopohjainen hiilidioksidi on merkittävä, vielä hyödyntämätön sivuvirta. Uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilidioksidista voi valmistaa esimerkiksi biopohjaista metaania tai metanolia edelleen jalostettavaksi,

Jos hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, Pehu-Lehtosen mukaan metsäteollisuuteen syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, joka luo ympärilleen investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kristian Melin
kristian.melin@lut.fi

Kaija Pehu-Lehtonen
kaija.pehu-lehtonen@metsagroup.com

Kalle Patomeri
kalle.patomeri@vantaanenergia.fi

Kuvat

Professori Kristian Melin LUT-yliopistosta.
Professori Kristian Melin LUT-yliopistosta.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Suomella hyvät edellytykset hiilidioksiditalouden suurvallaksi4.12.2024 14:12:34 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan teknisten hiilinielujen käytön merkittävää lisäämistä. VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimusprojektissa on selvitetty, miten esimerkiksi metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi. Kun metsien nieluihin perustuvaa Suomen ilmastopolitiikkaa on arvioitu metsäntutkijoiden parissa tehottomaksi, tulisi panostaa enemmän fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan, teknisiin nieluihin ja hiilen talteenottoon. Bioperäisen hiilidioksidin jatkojalostuksessa valtava potentiaali –Suomella on valtava potentiaali olla yksi johtavista maista biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Suomessa syntyy noin 30 miljoonaa tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Mikäli se otettaisiin talteen ja muunnettaisiin tuotteiksi, voisi Suomesta tulla merkittävä hiilidioksidista ja vedystä valmistettujen polymeerien ja liikennepolttoaineiden tuottaja ja viejä,

MEP Emma Wiesner: Uuden komission tunnustettava metsätalouden merkitys27.11.2024 07:42:00 EET | Artikkeli

Ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin mukaan uuden komission on tunnustettava metsätalouden ja biotalouden merkitys. – EU tarvitsee nyt vahvan strategian, jossa biotalous nostetaan yhdeksi teollisuuspolitiikan kärkihankkeista. Biotaloudella on myönteiset vaikutukset myös ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. –Vaikka Venäjän energian korvaamisesta on tullut Euroopalle suuri haaste, komissio on suhtautunut kielteisesti bioenergian käytön sisällyttämiseen energiapaketteihin. Tämä kielteinen asenne on erityisen ongelmallinen pohjoismaisille metsämaille, kuten Suomelle ja Ruotsille, joiden talous nojaa merkittävästi metsä- ja biotalouteen. Wiesner uskoo, että uusi komissio voisi omaksua myönteisemmän asenteen bioenergian käyttöä kohtaan. – Se vahvistaisi biotalouden merkitystä Euroopan taloudessa. Ympäristönäkökulmat dominoivat EU:n politiikkaa Wiesnerin mukaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tiukentuminen on asettanut uusia paineita metsätalouden kestävyyden mitta

Metsän mikrobeista raaka-ainetta lääketeollisuuteen19.11.2024 11:24:22 EET | Artikkeli

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen. Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille –Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään. Kalmarin mu

Euroopan metsänomistajien Daniel Komlos: Uuden komission kuunneltava metsänomistajia enemmän13.11.2024 08:50:12 EET | Artikkeli

Euroopan metsänomistajien edunvalvontajärjestön CEPF: in neuvonantaja Dániel Komlós odottaa uudelta komissiolta merkittäviä muutoksia metsiä koskevien esitysten laadintaan. – Tähän asti Green Deal on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän sääntelyä ja aloitteita, mikä on aiheuttanut paineita jäsenmaille ja metsänomistajille. – Sen liian nopea toimeenpano on herättänyt kritiikkiä. Metsänomistajat kaikissa maissa kokevat, että heiltä ei ole riittävästi kysytty mielipiteitä. Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksen toimeenpanossa ei ole otettu huomioon metsäisten jäsenmaiden olosuhteiden eroja ja yksilöllisiä tarpeita niiden täytäntöönpanossa. Komlos odottaa, että uuden komisison ohjelmassa biotalous ja erityisesti metsätalous nostetaan yhdeksi painopisteeksi. – Nyt on onneksi merkkejä siitä, että asenne biotaloutta kohtaan on elpymässä ja sille määritellään keskeinen rooli EU:n vihreän siirtymän toteuttamisessa. –Seuraava vuosi on ratkaiseva biotalouden, metsiä ja metsätaloutta

Luken tutkimusprofessori Annika Kangas: Hakkuiden vähentämisellä ei saavuteta ilmastotavoitteita5.11.2024 11:13:46 EET | Artikkeli

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye