Ilmastopolitiikassa vauhditettava fossiilisten alasajoa ja teknisten nielujen käyttöönottoa

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta.
Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää.
Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä
Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon.
– Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi. Tarvitaan teknisten nielujen kehittämiseen ja jatkojalostukseen EU:n ja valtion innovaatioresursseja sekä poliittista ohjausta uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseen liikenteessä, muistuttaa Kolli.
Helpoin ja nopein tie ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on Melinin mukaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. – Pitää vähentää sähkön tuotantoa öljyllä, maakaasulla ja hiilellä. Kun yhtä sellutonnia kohti syntyy noin kaksi tonnia biogeenistä hiilidioksidia, kannattaisi sen talteenottoon ja jatkojalostuksen panostaa nopeasti, sanoo Melin.
Biogeenisellä hiilidioksidilla paljon jatkojalostusmahdollisuuksia
Melinin mukaan talteen otettavalla hiilidioksidilla on paljon erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. – Jatkojalostuksella tuotettavilla uusilla biotuotteilla on suuri myönteinen ilmastovaikutus niiden korvatessa fossiilisia. Nyt pitää panostaa teknologian kehittämiseen ja markkinoiden luomiseen.
–Biovoimalaitoksista ja metsäteollisuudesta saatavaa biogeenistä hiilidioksidia voidaan Melinin mukaan jatkojalostaa polttoaineiksi, muoviksi, lannoitteiden raaka-aineiksi tai sekoittamalla sitä betoniin. Suomessa voitaisiin kehittää talteenottoon ja jatkojalostukseen liittyvät konseptit, ja monistaa niitä maailmalla.
Biopolttoaineen tuotantoprosesseja biokaasulaitoksissa voitaisiin tehostaa Melinin mukaan syöttämällä prosesseihin vihreää vetyä.
– Sen avulla voidaan sivutuotteena syntynyt hiilidioksidi muuntaa biopolttoaineeksi ilman erillistä hiilidioksidin talteenottoa, jolloin samasta raaka-aineesta voidaan saada jopa noin kaksinkertainen määrä biopolttoainetta ja välttää hiilidioksidipäästöt, sanoo Melin.
–Biogeenistä hiilidioksidia on Suomessa ja Pohjoismaissa enemmän kuin Keski-Euroopassa. Kansantaloudenkin kannalta olisi merkityksellistä, että tuottaisimme uusiutuvalla sähköllä vetyä, uusiutuvia polttoaineita ja vähentäisimme betonin päästöjä siihen sekoitettavalla hiilidioksidilla.
Kun nyt joudutaan maksamaan fossiilisen hiilen päästöoikeuksista, Melinin mukaan biogeenisen hiilen sitomisesta esimerkiksi pitkäikäiseen puurakennukseen tulisi saada samalla periaatteella kompensaatiota.
– Kun biogeeninen hiilidioksidi tuottaa miinuspäästöjä, niitä tulisi voida käyttää päästökompensaatioina. Talteen otetun biogeenisen hiilidioksidin kaupallinen arvo syntyy vapaaehtosilla markkinoilla.
Melinin mukaan hiilidioksidin talteenoton tekniikka tunnetaan ja sen käyttöönottoa voidaan vauhdittaa. – Kun biogeenisella hiilidioksidilla voidaan korvata polttoaineiden ja kemikaalien tapaisissa lopputuotteissa fossiilista, sillä on myönteinen ilmastovaikutus.
– On realistista tavoitella vuotta 2030, jolloin meillä olisi käytössä hiilidioksidin talteenottoon perustuvia laitoksia. Samalla tulee kehittää voimakkaasti sen jatkojalostusta hyötykäyttöön, kuten polttoainetuotantoon. Ei kaikkea tarvitse sijoittaa Norjan meren öljynporausreikiin, muistuttaa Melin.
Pilottihankkeet Vantaalle ja Raumalle
Vantaan Energia on käynnistänyt hankekehityksen jätevoimaloiden hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja varastoimiseksi. – Talteenottohankkeen toteutuessa syntyisi lähes päästötön tapa käsitellä kierrätyskelvotonta kotitalouksien sekajätettä. Sen positiivinen hiilijalanjälki olisi merkittävä, sanoo kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri.
– Olemme tässä yhtenä veturina, mutta tämän tulisi olla koko Suomen projekti. Tämänkaltaisen hankkeiden toteutumisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen kasaaminen sekä yhteiskunnan tuki monella eri osa-alueella esimerkiksi luvituksen ja kaavoituksen osalta, Patomeri sanoo.
Vantaan Energia voisi ottaa talteen ja varastoida noin 660 000 tonnia hiilidioksidia, joista biogeenisen hiilidioksidin osuus olisi 40-50 prosenttia.
Puupohjaisesta hiilidioksidista uusiutuvaa polttoainetta
Metsä Groupin tuotantolaitoksilla syntyy vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia puuperäistä hiilidioksidia, jonka laajamittaista talteenottoa yhtiö on selvittänyt teknologiayhtiö ANDRITZin kanssa.
–Selvitys osoitti, että koko biotuotetehtaan hiilidioksidimäärän talteenotto on mahdollista toteuttaa, mutta se vaatii suuria investointeja, talteenottoteknologian sekä markkinan kehittymistä ennen kuin siitä voidaan luoda kannattavaa liiketoimintaa. Ensi kesänä talteenottoa pilotoidaan, minkä jälkeen vuorossa on mahdollisen koetehtaan suunnittelu, sanoo Metsä Groupin hiilidioksidihankkeen hankejohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.
Hiilidioksidin talteenotto on Pehu-Lehtosen mukaan suuri mahdollisuus Suomelle rakentaa uutta teollisuutta ja tehdä merkittävä ilmastoteko. – Puuperäisen hiilidioksidin käytöllä vähennetään vastaavasti fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä, sekä edistetään EU:n ilmastotavoitteita.
–Biopohjainen hiilidioksidi on merkittävä, vielä hyödyntämätön sivuvirta. Uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilidioksidista voi valmistaa esimerkiksi biopohjaista metaania tai metanolia edelleen jalostettavaksi,
Jos hiilidioksidin talteenotto osoittautuu kannattavaksi, Pehu-Lehtosen mukaan metsäteollisuuteen syntyy uusi suurten volyymien puupohjainen raaka-aine, joka luo ympärilleen investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristian Melin
kristian.melin@lut.fi
Kaija Pehu-Lehtonen
kaija.pehu-lehtonen@metsagroup.com
Kalle Patomeri
kalle.patomeri@vantaanenergia.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme