Eurooppalaiset pankit paransivat tehokkuuttaan vuonna 2023 turbulenteista ajoista huolimatta – pohjoismaiset pankit ovat huippusuorittajia

Eurooppalaiset pankit pystyivät parantamaan kustannustehokkuuttaan vuonna 2023 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä käy ilmi konsulttiyhtiö BearingPointin tuoreesta finanssitoimialan tutkimuksesta. Tutkittujen pankkien keskimääräinen kulu/tuotto -suhde oli 55,1 prosenttia, mikä on alhaisin arvo sitten vuoden 2013. Tehokkuuden parantuminen on havaittavissa laajalti koko Euroopassa: erityisesti Pohjoismaat sekä Espanja ja Portugali säilyttävät johtavat asemansa keskimääräisen kulu/tuotto -suhteen ollessa 39,9 prosenttia Pohjoismaissa ja 42,5 prosenttia Espanjassa ja Portugalissa.

Merkittävin tekijä kulu/tuotto -suhteen paranemiseen oli vuonna 2022 alkanut korkotason nousu, mikä ei vuonna 2023 vielä kuitenkaan heijastunut pankkien maksamiin talletuskorkoihin. BearingPointin tutkimus osoittaa, että eurooppalaisten pankkien korkotuotot nousivat vuonna 2023 peräti 82,4 prosenttia. Pankkien palkkiotuotoissa ei ollut havaittavaa muutosta edellisiin vuosiin, mutta kilpailun odotetaan asettavan laskupainetta palkkiotuotoille tulevina vuosina. Pohjoismaissa pankkien palkkiotuotot olivat Euroopan toiseksi alhaisimmat.

– Vuosi 2023 merkitsi käännekohtaa eurooppalaiselle pankkimarkkinalle. Vuosien taloudellisen epävarmuuden ja nollakorkopolitiikan haasteiden jälkeen eurooppalaiset pankit pystyivät vakauttamaan tuotto- ja rahoitustilanteensa merkittävästi. Korkotuotot vaikuttivat positiivisesti pankkien tuottoihin, mutta toisaalta myös nousevat rahoituskustannukset toivat haasteita likviditeetin hallinnalle. Luotettavat rahoitussuunnitelmat ja sopivat stressiskenaariot ovat siksi välttämättömiä maksukyvyn varmistamiseksi kaikissa tilanteissa, kertoo Jani Ristimäki, BearingPointin Financial Services -liiketoiminnasta Suomessa vastaava johtaja.

Pohjoismaisten pankkien tuloskunto on eurooppalaista huipputasoa, mutta huoli kasvavista luottotappioista on nähtävissä

Pohjoismaisten pankkien kannattavuus, eli tulos ennen veroja, kasvoi keskimääräistä enemmän (+58.8 % vs. +30.6 % Euroopassa keskimäärin) ja vertailluista maista toiseksi eniten Benelux-maiden jälkeen. Pohjoismaiset pankit myös vahvistivat taseitaan 1,4 prosentilla, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Huomattavaa on, että Pohjoismaissa ja Saksassa pankkien taseet kasvoivat lainavolyymeja enemmän indikoiden pankkien vaihtoehtoisia investointeja näissä maissa. Pohjoismaiset pankit kasvattivat oman pääoman tuottoa 5,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta, mikä on eniten Euroopassa. Myös pohjoismaisten pankkien oman pääoman tuotto (15,1 %) oli korkeampi kuin eurooppalainen keskiarvo (11,4 %). Pohjoismaisten pankkien luottotappiovaraukset ovat kuitenkin nousseet keskimääräistä enemmän (+54.2 %) johtuen pääosin kulutuskysynnän ja yritysten investointien laskusta, mikä on johtanut talouskasvun hiipumiseen alueella. Esimerkiksi pohjoismaisten yritysten investoinnit liikekiinteistöihin pienenivät 55 prosenttia.

Erityisen tehokkaasti toimivat pankit investoivat keskimääräistä enemmän IT-infrastruktuuriinsa

Tutkimuksen mukaan pankkien IT-kustannukset ovat nousseet 4,9 prosenttia, mikä korostaa digitalisaation ja automaation vaikutusta toimialaan. Huomionarvoista on, että erityisen tehokkaasti toimivat pankit – “huippusuoriutujat”, joiden kulu/tuotto -suhde on alle 55 prosenttia – investoivat kaksinkertaisesti IT-infrastruktuuriinsa verrattuna niin sanottuihin ”perässätulijoihin”, eli pankkeihin, joilla on korkeampi kulu/tuotto -suhde.

– Ilmeisesti pankit seuraavat erilaisia strategisia tavoitteita: huippusuoriutujat investoivat jatkuvasti ja kattavasti digitaaliseen muutokseen, kun taas perässätulijat luottavat olemassa olevaan infrastruktuuriinsa vain satunnaisilla parannuksilla. Aiemmin on osoitettu, että korkeat investointimenot IT-infrastruktuuriin maksavat itsensä takaisin. Digitaaliset edelläkävijät toimivat kokonaisuudessaan tehokkaammin, ovat hallintokustannusten suhteen joustavampia ja pystyvät siten myös lyhyellä aikavälillä sopeutumaan paremmin olosuhteisiin, kertoo Jani Ristimäki.

Pankit luottavat myös yhä enemmän tekoälyyn kehittääkseen innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkkejä tästä ovat tekoälypohjaiset luottokelpoisuuden tarkistukset, personoitu talousneuvonta chatbottien avulla ja automatisoidut kaupankäyntijärjestelmät. Tekoälyn ja automaation avulla pankit pyrkivät parantamaan omaa tehokkuuttaan, mutta myös vastaamaan asiakkaiden kasvavaan kysyntään personoiduille ja monikanavaisille finanssipalveluille. Suuresta potentiaalista huolimatta pankit kohtaavat suuria haasteita tekoälyyn liittyvissä tietosuoja- ja etiikkakysymyksissä. Erityisesti EU:n tekoälydirektiivin (AI Act) noudattaminen ensimmäisenä kattavana tekoälyn oikeudellisena kehyksenä on otettava huomioon pankkien toiminnassa.

_____________________

Tietoa tutkimuksesta

BearingPointin pankkitutkimus 2024 perustuu 118 eurooppalaisen pankin viimeisen viiden vuoden (ajanjakso 2019–2023) tilinpäätösten analyysiin. Kaikki tutkitut finanssilaitokset ovat Euroopan keskuspankin (EKP) tai kansallisen valvontaviranomaisen valvonnassa. Tarkasteltujen pankkien yhteenlaskettu taseen loppusumma oli vuonna 2023 noin 39,6 biljoonaa euroa. Tutkimus kattaa finanssilaitoksia euroalueella sekä Euroopan unionin muissa jäsenvaltioissa (Tanska ja Ruotsi) ja EU:n ulkopuolisissa maissa (Iso-Britannia, Sveitsi ja Norja).