Tulehduskipurajan tuolla puolen – Suomessa suositaan eri kipulääkkeitä kuin monissa muissa maissa

Parasetamoli on yksi Euroopan yleisimmin käytetyistä kipulääkkeistä. Suosioon on useita syitä. Parasetamolilla on suotuisa turvallisuusprofiili, ja sitä suositellaan ensisijaisena hoitona moniin kiputiloihin. Iäkkäillä potilailla se sopii niin akuutin kuin pitkäaikaisen kivun hoitoon.

Suomessa tilanne on kuitenkin toinen. Täällä tulehduskipulääkkeet ovat paljon suositumpia kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, ja ilman reseptiä ostettavien kipulääkkeiden ylivoimainen ykkönen on ibuprofeeni. Mikä tekee Suomesta erilaisen?

Burana nousi kipulääkkeen synonyymiksi

Ibuprofeenin suosio sai Suomessa lähtölaukauksensa vuonna 1986, jolloin maamme apteekkeihin ilmestyi uusi kivunhoitoon tarkoitettu itsehoitolääke, Burana. Tuote sai nopeasti hyvän vastaanoton sekä apteekkien että kuluttajien keskuudessa, ja sen tunnettuutta vahvistettiin mittavilla markkinointipanostuksilla.

1990-luvun puolivälissä Burana nousikin jo Suomen myydyimmäksi kipulääkkeeksi, ja 2000-luvulle tultaessa siitä oli tullut huomattavalle osalle suomalaisista käytännössä kipulääkkeen synonyymi.

Ibuprofeenivalmisteiden suosioon ovat vaikuttaneet myös hoitosuositusten muutokset.

“Ajat muuttuvat ja hoitosuositukset ajan mukana. Vielä 1990-luvun alussa asetyylisalisyylihappo piti Suomen kulutustilastossa ykköspaikkaa. Ibuprofeeni ylitti asetyylisalisyylihapon kulutuksen 1990-luvun puolivälissä ja parasetamoli 2000-luvun alkuvuosina. Nykyisin asetyylisalisyylihappoa ei enää suositella ensisijaiseksi kipulääkkeeksi, eikä sitä tulisi käyttää alle 12-vuotiaiden kivunhoidossa lainkaan ilman lääkärin suositusta”, toteaa lääke- ja terveystietoon erikoistuneen Pharmacan Chief Insights Officer Päivi Rastas. 

Media vaikuttaa eri lääkeaineiden suosioon

Hoitosuositusten lisäksi itsehoitolääkkeiden ostotottumuksiin voi vaikuttaa voimakkaasti myös media. Suomessa siitä saatiin esimerkki koronakeväänä 2020. Silloin monissa lehdissä uutisoitiin, että ibuprofeeni saattaa pahentaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia. 

Uutinen sai alkunsa yhden henkilön twiitistä, mutta tuo henkilö sattui olemaan Ranskan terveysministeri. Vaikka väitteelle ei esimerkiksi Fimean mukaan löytynyt tieteellistä näyttöä, viesti levisi nopeasti ja nosti parasetamolin euromääräisen myynnin Suomessakin hetkellisesti ibuprofeenin rinnalle.

Ibuprofeeni on pitkään ollut Suomen käytetyin lääkeaine kivun itsehoidossa, mutta Pharmacan mukaan parasetamolin kulutus on noussut vuosien 2010 ja 2023 välillä lähes 50 prosenttia.

“Kivun itsehoitolääkkeistä parasetamolin kulutus on kasvanut prosentuaalisesti eniten reilun kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Monelle parasetamoli on perussairauksien tai säännöllisten lääkitysten vuoksi ensisijainen kipulääke”, Rastas sanoo.

Parasetamoli mainitaan ensisijaisena lääkkeenä monissa Käypä hoito -suosituksissa, mikä vauhdittaa osaltaan sen suosiota. Parasetamoli aiheuttaa hyvin harvoin haittavaikutuksia, kun sitä käytetään ohjeen mukaisesti. Tulehduskipulääkkeet taas voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä haittavaikutuksia myös ohjeenmukaisessa käytössä. Toisaalta liian suuri annos parasetamolia saattaa aiheuttaa maksavaurion.

Väestön ikääntyminen voi vahvistaa parasetamolin käyttöä

Lääkeaineiden suosioon voivat vaikuttaa myös väestörakenteen muutokset. Suomessa niistä merkittävin on väestön ikääntyminen.

Pihlajalinnan ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kajsa Järvinen kertoi hiljattain Ilta-Sanomissa, miksi ikäihmisten on oltava erityisen tarkkana lääkekaapilla, kun kuume tai särky iskee: “Vanhuksilla on enemmän lääkityksiä ja sairauksia, jotka vaikuttavat sairastamiseen ja lääkkeiden ottamiseen. Osa syö päivittäin lääkkeitä, joiden kanssa tulehduskipulääkkeitä ei suositella otettavaksi. Siksi parasetamoli on turvallisempi.”

Etenkin sydän- ja verisuonitautilääkitystä tarvitsevan kannattaa olla tarkkana, millaisia kipulääkkeitä hän suuhunsa laittaa. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella sydänpotilaiden käyttöön, sillä Käypä hoito -suositusten mukaan niiden käyttö lisää sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan pahenemisen, sisäisten verenvuotojen ja munuaisten vajaatoiminnan pahenemisen riskiä.

Kun ihminen ikääntyy, kasvaa yleensä myös riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Siksi voi hyvin käydä niin, että väestön ikääntyessä myös parasetamolin suosio itsehoitolääkkeenä kasvaa – etenkin jos terveydenhuollon ammattilaiset onnistuvat opastamaan sydäntautien riskiryhmiin kuuluvia sopivien itsehoitolääkkeiden valinnassa ja oikeassa käytössä.

Lääkeneuvontaa tekevät muun muassa apteekit. Niiden tarjoaman neuvonnan merkitys turvallisen lääkehoidon varmistamisessa korostuu nimenomaan itsehoidossa, jossa farmaseuttinen henkilökunta on usein asiakkaan ensimmäinen tai ainoa kontakti terveydenhuoltoon. 

Itä-Suomen yliopiston viimevuotisen tutkimuksen mukaan apteekkien itsehoitolääkeneuvonnan laatu vaihtelee sen mukaan, mitä asiakas on ostamassa. Kehittämisen varaa nähtiin erityisesti itsehoidon kipulääkkeiden tarpeen ja soveltuvuuden arvioinnissa sekä lääkkeen käytön neuvonnassa.

Lisätietoa:

Wastesson, Martikainen, Zoëga, Schmidt, Karlstad & Pottegård: Trends in Use of Paracetamol in the Nordic Countries. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bcpt.13003 

Käypä hoito -suositus Apteekin henkilökunnalle: Tulehduskipulääkkeet, potilaan sairaudet ja muut käytössä olevat lääkkeet https://www.kaypahoito.fi/dnd00109 

Pharmaca: Kipulääkkeiden itsehoitovalmisteiden kulutus Suomessa 2010-2024.https://pharmaca.fi/kipulaakkeiden-itsehoitovalmisteiden-kulutus-suomessa-2010-2024/ 

Alastalo, Siitonen, Jyrkkä & Hämeen-Anttila: The quality of non-prescription medicine counselling in Finnish pharmacies – a simulated patient study. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37521017/