Tasavallan presidentti on nimittänyt jäseniä ja asiantuntijajäseniä korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Tasavallan presidentti on tänään nimittänyt korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.2.2025 lukien kansliapäällikkö (vv.) Päivi Pietarisen ja oikeusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2025–31.12.2033 ympäristöoikeuden professori Antti Belinskijin sekä ympäristöasiantuntijaneuvoksen sivutoimiseen tehtävään 1.1.2025–31.12.2030 professori Jukka Horppilan, tutkimuspäällikkö Samuli Korpisen ja erikoistutkija Jouni Lehtorannan.
Pietarinen (s. 1970) on toiminut Tasavallan presidentin oikeudellisena neuvonantajana, kabinetin jäsenenä ja kansliapäällikön sijaisena helmikuun 2024 loppuun asti. Tätä ennen hän on työskennellyt hallinto-oikeustuomarina sekä korkeimman hallinto-oikeuden kansliapäällikkönä. Hän on myös toiminut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lakimiehenä. Aiemmin hän on työskennellyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittelijänä sekä tutkimus- ja viestintätehtävissä, minkä lisäksi hän on toiminut tehtävissä oikeusministeriössä, ulkoministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä. Pietarinen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti.
Belinskij (s. 1976) hoitaa ympäristöoikeuden yhteisprofessuuria Itä-Suomen yliopistossa ja Suomen ympäristökeskus Sykessä. Hän on tätä ennen työskennellyt maa- ja metsätalousministeriössä säädösvalmistelutehtävissä vanhempana hallitussihteerinä ja lainsäädäntöneuvoksena. Hän on aiemmin toiminut lakimiehenä maa- ja metsätalousministeriössä sekä tutkijana yliopistossa ja konsultointiyhtiössä. Belinskij on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori.
Horppila (s. 1962) toimii limnologian professorina Helsingin yliopistossa. Tätä ennen hän on työskennellyt pääosin erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä Helsingin yliopistossa ja Suomen Akatemiassa. Hän on toiminut korkeimman hallinto-oikeuden sivutoimisena ympäristöasiantuntijaneuvoksena vuodesta 2012. Horppila on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori.
Korpinen (s. 1973) toimii tutkimuspäällikkönä Suomen ympäristökeskus Sykessä. Tätä ennen hän on työskennellyt tutkijana Itämeren suojelukomissiossa/HELCOM-sihteeristössä sekä meribiologina WWF:ssä. Korpinen on koulutukseltaan filosofian tohtori.
Lehtoranta (s. 1966) toimii erikoistutkijana Suomen ympäristökeskus Sykessä. Aiemmin hän on työskennellyt vanhempana tutkijana Suomen ympäristökeskus Sykessä sekä apulaistutkijana Vesi- ja ympäristöhallituksessa. Lehtoranta on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori.
Yhteyshenkilöt
Jasmin Tagviestintäsuunnittelija / kommunikationsplanerarekorkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningsdomstolen
Puh:029 5640 211etunimi.sukunimi@oikeus.fiKorkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkein hallinto-oikeus
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ennakkoratkaisupyyntöä unionin tuomioistuimelle (unionin kansalaisen karkottaminen)19.12.2024 09:30:36 EET | Päätös
Perheen isä A, joka on Romanian kansalainen, oli päätetty karkottaa kotimaahansa, koska hänen oli rikostensa vuoksi katsottu vaarantavan yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta. Perheen äiti B, joka on Moldovan kansalainen, sekä puolisoiden yhteiset alaikäiset lapset oli päätetty karkottaa tai käännyttää siitä syystä, että he eivät A:n karkotuksen vuoksi säilyttäneet oleskeluoikeuksiaan Suomessa unionin kansalaisina tai unionin kansalaisen perheenjäseninä.
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee kuntayhtymän taloutta18.12.2024 09:14:28 EET | Päätös
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto oli tehnyt päätöksen siitä, miten vastuu kuntayhtymän taseeseen kertyneestä alijäämästä jaetaan kuntayhtymän jäsenkuntien välillä kuntayhtymän siirtyessä hyvinvointialueelle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei yhtymävaltuustolla ollut lakiin eikä kuntien väliseen perussopimukseen perustuvaa toimivaltaa päättää asiasta yksipuolisesti jäsenkuntia sitovasti. Yhtymävaltuuston päätöstä oli pidettävä luonteeltaan vain jäsenkuntia oikeudellisesti sitomattomana kannanottona, joka rinnastui kuntalain 136 §:ssä tarkoitettuun vain valmistelua koskevaan päätökseen, josta ei saa tehdä kunnallisvalitusta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2024:131 Kort referat på svenska HFD 2024:131
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee kansalaisuusasiaa16.12.2024 10:05:54 EET | Päätös
Maahanmuuttovirasto ei myöntänyt A:lle Suomen kansalaisuutta, koska tämä ei täyttänyt kansalaisuuslain mukaista nuhteettomuusedellytystä, eikä siitä poikkeamiselle ollut perusteltua syytä. A oli tuomittu vuonna 2012 tehdyistä useista puolisonsa lapseen kohdistuneista pahoinpitelyistä 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja myöhemmin vuonna 2021 tehdystä ulkomaalaisrikkomuksesta kuuteen päiväsakkoon.
KHO:n muu päätös, joka koskee rakennusvalvontaa (Helsinki)13.12.2024 13:32:25 EET | Päätös
Korkein hallinto-oikeus myönsi A Oy:lle, B Oy:lle ja C:lle valitusluvan ja tutki valituksen, joka koski sitä kuinka Helsingin rakennusvalvontapalveluiden tarkastusinsinööri on 16.11.2022 tehdyllä, osittaisesta loppukatselmuksesta laaditulla loppukatselmuspöytäkirjalla hyväksynyt käyttöön asuinkerrostalon asuinhuoneistot sekä yleiset tilat pois lukien ensimmäisen kerroksen liiketilat. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 13.12.2024 T 3538
HFD fortsätter tillämpa timarvodet enligt förordningen om grunderna för arvoden vid allmän rättshjälp11.12.2024 09:15:07 EET | Pressmeddelande
Högsta förvaltningsdomstolen har med sitt prejudikat idag tagit ställning till det i statsrådets förordning om grunderna för arvoden vid allmän rättshjälp fastställda timarvodets lagenlighet. I sitt beslut ansåg högsta förvaltningsdomstolen att det inte fanns i 107 § i grundlagen avsedda skäl att låta bli att tillämpa förordningens bestämmelse enligt vilken timarvodet är 110 euro.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme